Suku on eri asia kuin ystävät – ”On tarpeellista tietää lähtökohtansa, jotta ymmärtää paremmin oman elämänsä”
Kautta historian sukulaisuussuhteet ovat olleet tärkein turvaverkostomme. Niiden eteen kannattaa nähdä hieman vaivaa – omia rajojaan kuunnellen.
Suku on vielä 2020-luvullakin eri asia kuin ystävät. Tätä mieltä on sosiologian apulaisprofessorina Turun yliopistossa työskentelevä Mirkka Danielsbacka. Hän on perehtynyt erityisesti perheen ja sukulaisten välisiin suhteisiin.
”30 vuotta sitten tutkijat ajattelivat, että sukulaissuhteet menettäisivät merkityksensä ja itse valituista perheistä tulisi sukulaisia tärkeämpiä. Tämä aikalaisdiagnoosi ei kuitenkaan pitänyt paikkansa.”
Monissa maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että sukulaiset ovat yhä ihmisille eri kategoriassa kuin ystävät. Sukulaisia esimerkiksi autetaan ystäviä pyyteettömämmin.
”Ystävyyssuhteeseen liittyy vastavuoroisuuden periaate. Se ei säily kovin pitkään hengissä siten, että vain toinen on auttajan roolissa.”
Sukulaissuhteissa samantapaista vastavuoroisuutta ei välttämättä kaivata. Esimerkiksi vanhemmilta tai isovanhemmilta lapsille menevä apu on usein huomattavan pyyteetöntä. Sukulaissuhteet ovat olleet kautta historian ihmisen tärkein verkosto, sillä ihmistä ohjaa luontainen vaisto suojella jälkeläisiään.
Lue myös: Isoäiti Marjo sai iskun palleaan: poika ja miniä eivät hyväksy uutta kumppania
Iän myötä suvusta kiinnostutaan
Suvun tapaaminen on tärkeää ja tarpeellista, sillä useimmiten se lisää ihmisen hyvinvointia.
Aina välit sukulaisiin eivät tosin ole säilyneet hyvinä. Tutkimusten mukaan on kuitenkin harvinaista, että välit katkeavat kokonaan.
”Aika harva sanoo, ettei pidä lainkaan yhteyttä vanhempiin, sisaruksiin tai lapsiin.”
Suhteet sukulaisiin vaihtelevat elämänkaaren myötä. Lapsena ollaan suvun kanssa tekemisissä vanhempien kautta, nuorena suvusta usein halutaan ottaa hieman välimatkaa, kunnes suvusta tulee taas tärkeämpi. Yleensä pikkulapsivaiheessa omasta suvusta tuleekin yllättävän läheinen.
”Iän myötä aletaan kiinnostua suvun ketjun jatkumosta. Silloin saattaa harmittaa, ettei tullut kyseltyä nuorempana suvun vaiheista, kun muistajia olisi ollut enemmän elossa. Näin minulle itsellenikin kävi”, Danielsbacka sanoo.
Lähisukulaiset ovat se verkosto, josta ihmiset saavat yhä eniten tukea. Apu voi olla taloudellista tai konkreettista, kuten apua lastenhoidossa. Suku on myös henkinen turvaverkko.
Lue myös Anna.fi: Jos huomaa sukumökille tullessaan, että ilmapiiri on painostava, kannattaa kokeilla mentalisointia
Rakkaus kestää riidat sisarusten kesken
Sukulaisiin kannattaa Danielsbackan mielestä pitää yhteyttä oman – ja myös toisten – hyvinvoinnin takia.
”Kun ihmisen elinikä pitenee, meillä on jatkuvasti enemmän yksinäisiä vanhuksia, joiden puoliso on kuollut. Olisi tärkeää, että suku näkyisi arjessa etenkin yksinäisyyden hetkillä.”
Sukulaisilta saa emotionaalista läheisyyttä, joka säilyy ilman jatkuvaa yhteydenpitoa. Myös konfliktiensietokyky on korkeampaa kuin muissa ihmissuhteissa.
”Sisaruksen tai vanhemman kanssa voi riidellä ilman, että suhde menee heti poikki. Vieraampien kanssa usein sivuutetaan asiat, joista ollaan eri mieltä. Emotionaalisesti läheisiä suhteita on viisasta vaalia.”
Polarisaatio näyttää ujuttautuvan myös perhe- ja sukulaissuhteisiin. Välit ovat menneet poikki perheessä erilaisten poliittisten tai maailmankatsomuksellisten mielipiteiden takia.
”On koettu paremmaksi, ettei olla enää tekemisissä. Ilmiö on huolestuttava ja varmasti pahaa mieltä aiheuttava. Yleensä on helpompi vältellä tulenarkaa aihetta kuin ihmistä.”
Danielsbacka kannustaa välttämään ehdottomuutta ja löytämään kompromisseja. Usein edes jonkinlainen yhteys sukuun on parempi kuin ei lainkaan yhteyttä.
Lue myös Seura.fi: Mummous mullisti Marjon elämän: ”Elämän kallisarvoisuus aukesi aivan uudella tavalla”
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 26/2022.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Suku on eri asia kuin ystävät – ”On tarpeellista tietää lähtökohtansa, jotta ymmärtää paremmin oman elämänsä”