Hyvinvointi

Turvottaako, kärsitkö ilmavaivoista? Selvitä syy herkän vatsan vaivoihin

Turvotus on lähes jokaiselle tuttu kiusa, joka saa olon tuntumaan epämukavalta. Syyt vaivan takana voivat olla moninaisia, mutta perusteellinen selvitys yleensä paljastaa, mistä ongelmassa on kyse.

Turvotus on vaivana niin yleinen, että pitkään jatkuessaan erehdymme pitämään sitä jopa normaalina. Turvotus on kuitenkin useimmiten oire jostakin: yksinkertaisimmillaan sopimattomista ruoka-aineista.

Turvotus voi kieliä myös näistä ongelmista:

Yksittäinen ruoka-aine voi ärsyttää vatsaa

Ei ole tarpeen lopettaa tyystin maidon juomista tai vältellä gluteenia yliherkkyysoireiden pelossa. Gluteeniton ruokavalio on ollut viime vuosina pinnalla myös niiden keskuudessa, jotka eivät sairasta keliakiaa. Viljojen välttelyllä voi kuitenkin tehdä itselleen karhunpalveluksen, sillä ne sisältävät ruoansulatukselle tuiki tärkeitä kuituja.

Syyllisen etsiminen kannattaa aloittaa pitämällä ruokapäiväkirjaa. Päiväkirja saattaa paljastaa, milloin oireita on eniten ja näin voit sulkea pois yhden ruoan kerrallaan ja testata, miten tämä vaikuttaa oloosi. Jos omat testisi eivät paljasta syyllistä, kannattaa hakeutua lääkäriin ja tutkia, voisiko kyseessä todella olla esimerkiksi laktoosi-intoleranssi tai keliakia.

Huomaa, että keliakiaa ei voi todeta, jos olet vältellyt gluteenia. Ennen tähystystä aloitettu ruokavaliohoito voi ehtiä parantamaan suolen limakalvon jo siinä määrin, ettei keliakialle tyypillisiä muutoksia voida enää havaita ohutsuolen limakalvolta.

Ärtyvän suolen oireyhtymä pysyy kurissa ruokavaliomuutoksin

Ärtyvän suolen oireyhtymä diagnosoidaan silloin, kun kyseessä ei ole mikään muu sairaus. Se oireilee turvotuksena, vatsakipuina ja ripulina tai ummetuksena – joskus sama ihminen voi kärsiä yhtenä päivänä ripulista ja toisena ummetuksesta, mutta oireet voivat rajoittua myös jompaankumpaan.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen suolistovaiva, eli perusteellisissakaan tutkimuksissa suolesta ei löydy nähtävää vikaa, mutta sen toiminta on silti häiriintynyt. Oireyhtymä voi olla hyvinkin rajoittava oireidensa takia, joten siihen kannattaa hakea apua omien keinojen loputtua.

Ärtyvään suoleen ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan hoitaa hyvinkin tehokkaasti. Aivan viime vuosina ärtyvän suolen oireyhtymään liittyvien ilmavaivojen on todettu olevan yhteydessä ravinnon tiettyihin imeytymättömiin hiilihydraatteihin, jotka kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen. Siellä suolibakteerit käyttävät niitä ravinnokseen, jolloin syntyy runsaasti suolikaasuja. Näitä hiilihydraatteja kutsutaan yhteisellä nimellä FODMAP-hiilihydraateiksi.

Ärtyvän suolen hoidossa suositellaankin FODMAP-hiilihydraattien välttämistä. Ruokia voi hiljalleen koittaa lisätä takaisin ruokavalioon oireiden helpotettua ja näin selvittää, mitkä raaka-aineet ovat itselle sopimattomia.

Yksinkertainen keino välttää FODMAP-hiilihydraatteja on välttää näitä elintarvikkeita:

Jos näiden ruokien välttäminen ei vähennä oireita, voi kokeilla ruokavalion tiukentamista. FODMAP-hiilihydraatteja on melko runsaasti myös seuraavissa ruoka-aineissa: vehnästä, rukiista ja ohrasta valmistetut viljatuotteet (leivät, hiutaleet, murot, puurot, leivonnaiset), omena, päärynä, kirsikka, luumu, vesimeloni, parsa, artisokka, sienet. Jos ruokavalioon täytyy tehdä rajuja muutoksia, terveellisistä vaihtoehdoista on syytä keskustella ravitsemusterapeutin kanssa.

Stressi saa vatsan kuplimaan

Stressi tunnetusti pahentaa vatsavaivoja ja se voi sekä lisätä että jarruttaa suolen toimintaa. Stressi vaikuttaa myös siihen, millaisena ihminen tuntee vatsan lähettämän signaalin. Herkkävatsainen tuntee ruoansulatusprosessin kivuliaana, kun toisessa sama prosessi ei aiheuta mitään tuntemuksia. Pitkäaikainen stressi voi vaikuttaa huonontavasti vatsahappojen ja ruoansulatusentsyymien syntymiseen ja heikentää hyvien ja huonojen suolistobakteerien suhdetta, mikä voi aiheuttaa turvotusta ja vatsakipuja.

Herkkä vatsa voi paremmin stressin hellittäessä, mutta oireita voi myös yrittää helpottaa esimerkiksi vatsaa rauhoittavalla piparmintulla, suolta rentouttavalla simetikonilla tai ruoansulatusta edistävillä entsyymikapseleilla. Kiinnitä huomiota siihen, että entsyymit ovat enterokapselimuodossa, jolloin ne vapautuvat vasta ohutsuolessa mahalaukun sijaan.

Liikunta on erinomainen hoitokeino stressivatsalle – ja muillekin vatsaongelmille. Liikunta saa suolen toimimaan ja keventää myös mieltä. Liikunnan aikana voi myös hyvillä mielin päästellä ylimääräistä kaasua ulos, sillä ilmavaivojen pidätteleminen vain pahentaa turvotusta.

Huonot suolistobakteerit mylläävät vatsan sekaisin

Suolistossa elää noin puolitoista kiloa bakteereita, joiden vaikutus hyvinvointiin on valtava. Terveessä bakteeristossa on vähän taudinaiheuttajia, mutta epäterveellinen ruokavalio tai antibioottikuuri voi muuttaa bakteerikantaa siten, että seurauksena on suoliston epätasapainotila eli dysbioosi. Dysbioosin seurauksena taudinaiheuttajat pääsevät suolenpinnan läpi kudokseen ja syntyy tulehdus, joka vaikuttaa koko elimistöön. Dysbioosin oletetaan olevan yksi tärkeimmistä sairauksiin vaikuttavista tekijöistä.

Ravintosuositusten mukainen kuitupitoinen ruokavalio on parasta hoitoa suolistobakteerien epätasapainoon. Antibioottien kanssa tulisi olla tarkkana, sillä antibioottikuuri vie mukanaan myös kehon hyvät bakteerit. Niinpä antibiootteja tulee käyttää vain todelliseen tarpeeseen ja kuurin aikana ja sen jälkeen kannattaa nauttia probioottivalmistetta.

Jos sinulla on taipumusta turvotukseen, voi olla syytä kokeilla tiivimpää ateriarytmiä. Pieni annos sulaa nopeammin, siinä missä suuri ruokamäärä jää suoleen pitkäksi aikaa. Viiden pienen aterian päivärytmi voi kuulostaa paljolta, mutta se voi tuoda avun vatsan kipuiluun ja turvotukseen.

Lähteet: Helsingin yliopiston dosentti Anne Salonen, Terveyskirjasto, Good Housekeeping

Lue myös:

Kommentoi

Kommentoi juttua: Turvottaako, kärsitkö ilmavaivoista? Selvitä syy herkän vatsan vaivoihin

Sinun täytyy kommentoidaksesi.