Blonditiina Berliinissä: Ruokafriikin täsmäiskut

Kolmannella Berliinin matkallani kaupunki vei lopullisesti sydämeni. Koska Berliini on kuin eri kansallisuuksien salaattikulho, ruokafriikki voi matkustaa täällä maailman ympäri muutaman korttelin säteellä.

Ennen matkaani sain useilta Berliinissä aikaa viettäneiltä, ruokaorientoituneilta ystäviltäni vinkkejä käymisen arvoisista ravintoloista. Kiitos heille kaikille niistä, mutta viikko on todella lyhyt aika yhden miljoonakaupungin läpisyömiseen.

Lisäksi tajusin jo ensimmäisinä päivinä, että ruokatarjonta on Berliinissä niin hulppeaa, että on lähinnä oma vika, jos täällä onnistuu syömään huonosti. Hieman kannattaa kuitenkin tehdä pohjatöitä ja tutkia karttaa, jotta ruokasuunnistus istuu muuhun päiväohjelmaan.

Lue  myös aikaisemmat Berliini-postaukseni:

Berliinin taivaan alla eli Schönebergin ensimmäinen puraisu

Parsa-aikaan Berliinissä

KaDeWen kuudes kerros: Herkuttele ostereilla ja samppanjalla

KaDeWen tavaratalon herkkuosasto on luonnollisesti ruokafriikin käyntikohde numero yksi. Ehdin piipahtaa Berliini-viikkoni aikana siellä kolme kertaa. Ensimmäinen käynti meni lähinnä silmät suurina ihmetellessä, lauantaina velloin siellä lounasaikaan ihmismassassa miltei pakokauhun vallassa, mutta vapun jälkeisenä tiistaina pääsin vihdoin rastittamaan suoristuslistaani.

Söimme Austernbarissa eli osteribaarissa ystävättäreni kanssa ostereita, jotka hulautimme alas KaDeWen omalla samppanjalla. Naapuripöydässä syötiin muuten blinejä aidolla kaviaarilla! Olisi ollut kiva tietää, mitä lysti kustansi.

Osterilistalla oli valinnanvaraa, osterilajikkeita oli tarjolla seitsemää erilaista. Niinpä toinen meistä tilasi Fines de Claires -ostereita ( 18,90e/7 kpl) ja toinen englantilaisia Maldon -villiostereita (23,50 e/ 7 kpl) ja maistelimme niitä toisiltamme ristiin. Ostereissa on muuten eroja kuten viineissäkin. Englantilaiset villiosterit ovat pienempiä ja sopivat paremmin aloittelijalle, kuin isot ja pulleat Fines de Claires-osterit.

KaDeWe, Tauentzienstraße 21-24, Schöneberg

Currywurst pitää nauttia Imbiss-pystiksellä

Currywurst on ehta Berliinistä kotoisin oleva makkararuoka. Sen tekee must-ruokakokemukseksi currylla maustettu tomaattisose.

Makkara-annoksen kehitti länsiberliiniläinen Herta Heuwer vuonna 1949 Charlottenburgissa, Kaiser-Friedrich-Strassella  sijaitsevassa kojussaan. Hän sekoitti brittisotilailta hankkimistaan mausteista – tomaattiketsuppista, Worcesterkastikeesta ja curryjauheesta – soosin, jota alkoi tarjota grillatun makkaran kanssa. Loppu on historaa ja currywurstista on tullut ikoninen saksalainen nakkikioskiruoka, joka käy täällä nykyisin suositummuustaistoa Döner Kebabin kanssa.

Volkswagenilla eli tutummin Volkkarilla on myös oma currywurstiyksikkönsä autotehtaansa yhteydessä. Vuonna 2011 sen tuotanto oli noin 4,8 miljoonaa makkaraa, tehden siitä yhtiön myydyimmän tuotteen. Makkaran ohella Volkkarilla valmistetaan myös curryketsuppia. Currywurstia on yhtiössä valmistettu vuodesta 1973, ketsuppia on pullotettu vuodesta 1997. Myös Heinzillä on oma Curryketsuppinsa. Sitä kotijoukot toivoivat tuliaisiksi Berliinistä.

Currywurstilla on Berliinissä ihan oma museokin, Deutsches Currywurst Museum Berlin, joka sijaitsee osoitteessa Schützenstraße 70, vain 100 metriä Checkpoint Charlielta.

Torstai-illan täsmäkohde Markthalle Neun Street Food Festival

Ei liene yllätys, että katuruoka on Berliinissäkin juuri nyt kuuminta hottia. Hyvän yleiskuvan kaupungin katuruokatarjonnasta saa, kun vierailee torstai-iltana Kreuzbergissä, Markthalle Neunin katuruokafestivaaleilla, joka on avoinna kello 17-22.

Tänne kannattaa mennä nälkäisenä, sillä ruokatarjonta on aivan huikeaa. Itse maistelin mm. kimchi-ramenburgerin, venezuelaisia arepaksia ja laosilaisia täytetyjä pullia. Hallissa on myös viinibaareja ja paikallisen pienpanimon olutta. Onneksi olimme paikalla heti alkuillasta, sillä tapahtuma on tosi suosittu ja porukkaa riittää. Hallissa on kuitenkin mukava tunnelma ahtaudesta huolimatta.

Markthalle Neun, Eisenbahnstr. 42/42, Kreuzberg

Päivällisellä Bertolt Brechtin kantapaikassa

Saksalainen Bertolt Brecht on yksi 1900-luvun merkittävimmistä näytelmäkirjailijoista ja teatteriteoreetikoista. Kirjailijalla on myös Suomi-yhteys, sillä hän on asunut ja työskennellyt Suomessa maanpakonsa aikana kansallisosialistien ollessa vallassa. Silloin syntyi myös monille tuttu Puntilan isäntä ja hänen renkinsä Matti -näytelmä yhteistyössä Hella Wuolijoen kanssa.  Brechtin tuotannolla on kaikkinensa ollut valtava vaikutus moderniin draamataiteeseen.

Lähellä Spree-jokea ja vain parin minuutin kävelymatkan päässä Berliner Ensamblesta sijaitsee Brecht-Weigel Memorial eli talo, jossa Brecht ja hänen näyttelijävaimonsa Helene Weigel asuivat ja työskentelivät vuodesta 1953 aina Brechtin kuolemaan asti vuonna 1956. Talossa voi tutustua mm. Brechtin kirjastoon, jossa on noin 4000 teosta.

Aivan Berliner Ensamblen kupeessa sijaitsee Brechtin kantapaikaksi väitetty  Brechts Steakhouse, jota ravintolakriitikko Anna Paljakka suositteli minulle. Ravintola on tunnettu pihveistään, mutta me päädyimme tällä kertaa nauttimaan ravintolassa alkuruoaksi parsaa ja pääruoaksi kolmea eri tartaria: nautaa, vasikkaa ja avokadoa. Paitsi että ruoka oli hyvää, myös miljöö oli mielenkiintoinen. Alkuruoka, pääruoka ja kahvi sekä pullo viiniä kehitti laskua kahdelle hengelle  70 euron verran.

Ravintolan edessä, Spree-joen varrella  sijaitsevalla terassilla voi myös istuskella katselemassa joella liikennöiviä laivoja. Aivan mahtava täsmäkohde aurinkoisena kesäpäivänä!

Hot Spot tarjosi mausteisia kiinalaisia makuja

Toinen ravintola, jossa halusin käydä oli ravintola Vinkkelin omistajan ja sommelier Antti Uusitalon lempiravintola Berliinissä. Antti myi sen minulle messenger-viestissään näin:

”Minun ehdoton suosikkini Berliinissä on Hot Spot, joka on mutkaton schezuanilainen ravintola. Tietysti näin viinimiehenä Hot Spotin parasta antia on uskomaton saksalaisten huippuviinien lista ja hinnatkin ovat kohdallaan. Tiedäthän sen tunteen kun eteen katetaan juuri sopivasti tulista kiinalaista ruokaa ja lasissa on aavistuksen makeaa rieslingiä. Viinejä voi myös ostaa mukaan ja vieläpä melko edullisesti.”

Ravintolaa pyörittä herra ja rouva Wu, kokenut kiinalainen ravintoloisijapari. Herra Wun intohimo ovat viinit ja niitä onkin sellainen lista, että silmät on pudota päästä. Enpä ole koskaan nähnyt kiinalaisessa ravintolassa vastaavaa.

Ruoka oli erinomaista, suun polte kertoi, että olimme neljän ilmansuunnan keittiöistä siellä, jossa ruoka on ns. hot-hot-hot! Ehdottomasti käymisen arvoinen ravintola, jonka hinta-laatusuhde oli erinomainen! Kaksi henkeä nautti seitsemän ruokalajia viinin kyydittämänä yhteensä 90 eurolla.

Ravintolan jokainen pöytä oli varattu maanantai-iltana ja saimme pöydän sillä ehdolla, että poistumme ravintolasta kello 19 meneessä. Pari tuntia riitti ruokailuun kuitenkin mainiosti.

Hot Spot Eisenzahnstraße 66

Päiväkahville paahtimoon

Jo ulos asti voi tuntea vastapaahdetun kahvin tuoksun. Myymälässä paahdetaan parhaillaan uutta kahvierää  ja tuoksu leviää houkuttelevana ympäristöön. Paahtimon yhteydessä on myös kahvi- ja teemyymälä, konditoria ja suklaapuoti.

Berliner Kaffeerösterei juhli helmikuussa 16. syntymäpäiväänsä Charlottenburger Uhlandstraßella. Vuonna 2001 ruokakemisti Erwin Giest, hänen poikansa Andreas ja Stefan Richter yhdessä kahden työtekijänsä kanssa perustivat paahtimon ja lanseerasivat silloin 20 erilaista, itsepaahtamaansa kahvia. Nyt Berliner Kaffeerösterireissa on myynissä on yli 130 erilaista kahvia, mukana myös erikoisuuksia ja harvinaisuuksia.

Myymälässä on myös hulppea teevalikoima ja kahvilan kakkutiski herauttaa veden kielelle. Mutta se kahvi, aivan taivaallista. Ja jos kahvihammasta jäi kolottamaan, tuotteita voi tilata myös netistä.

Berliner Kaffeeröterei, Uhlandstraße 172

Berliiniterveisin

Blonditiina

 

 

 

 

 

 

Instagram

  • This angel allways makes me smile! I think she also likes bubbles! #visitfrance🇫🇷 #winetravel #visitreims
  • Morningcoffee at Reims! #visitreims #visitfrance🇫🇷 #foodtraveller #winetravel #piperexperience
  • Bubbling day at Piper-Heidsieck! #piperexperience #bubbling #winetravel
  • One day at Champagne! #piperexperience @essiavellan #piperheidsieck
  • Peipsiläinen sipulipiirakka, Sibula Pirog, on ”pakko maistaa” -ruoka. #visitpeipsi #foodtraveller  #kostjasibulatalu
  • Working, working.... #visitpeipsi #presstrip #voronjagalerii
  • Peipsijärven sipulitiellä. #sibulatee #visitpeipsi #presstrip #foodtraveller

blonditiina

Keskustelu

Kommentoi juttua: Blonditiina Berliinissä: Ruokafriikin täsmäiskut

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X