Tallinnan Kadriorg juhlii 300 vuottaan

Joutsenlampi on Kadriorgin puiston tunnetuin lampi. © Tiina Rantanen

Kadriorg  on aina ollut virolaisten suosima vapaa-ajanviettopaikka ja sitä pidetään yhtenä koko Pohjois-Euroopan kauneimmista historiallisista puistoista. 22. heinäkuuta 2018 Tallinnassa juhlittiin 300-vuotiasta puistoaluetta monin yleisötapahtumin.

Kadriorgin puisto sisältää erilaisia kokonaisuuksia aina barokkipuistosta japanilaiseen puutarhaan. Puiston keskellä oleva Joutsenlampi, kahvilat ja museot tekevät Katariinan laaksosta vierailukohteen, jossa saa helposti kulumaan kokonaisen päivän. Kadriorg sijaitsee vain pienen kävely- tai ratikkamatkan päässä Tallinnan vanhasta kaupungista. Keskustasta sinne pääsee parhaiten ajamalla raitiovaunujen 1 ja 3 päätepysäkille Kadriorg, josta on palatsiin muutaman minuutin kävelymatka.

Kadriorgin palatsin rakentamisen aloitti Pietari Suuri vuonna 1718. © Tiina Rantanen

Kadriorgin puisto on 300-vuotias

Venäjä valloitti Baltian 1700-luvun alussa. Puistoalueen syntymäpäivänä pidetään 22. heinäkuuta 1718, jolloin Venäjän tsaari Pietari I käskystä aloitettiin Tallinnan, silloisen Räävelin, lähelle uuden eurooppalaistyylisen kesäpaikan rakentaminen. Tsaari nimesi alueen vaimonsa Katariina I:n mukaan Ekaterinthaliksi eli Katariinan laaksoksi (viroksi Kadriorg).

Pietari I palkkasi Kadriorgin palatsin rakentamiseen mestareita ympäri Eurooppaa. Italialaisen pääarkkitehdin Nicola Michetitin  (1675-1743) lisäksi palatsissa työskenteli muitakin italialaisia, saksalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä arkkitehtejä ja stukkomestareita.  Palatsi puistoineen on nähnyt monia eri vaiheita hallitsijoiden ja vallan vaihtuessa.

Pietarin Suuren ajan jälkeen katujen varsille nousi näyttäviä puisia huviloita ja siitä tuli Tallinnan arvoasuinalue. Kadriorg on myös virolaisen kylpyläkulttuurin kehto. Maan ensimmäisen kylypylaitoksen perusti Georg Witte Piritan rantaan vuonna 1813.

Kadriorgin palatsin barokkityylinen kukkapuutarha on nyt täydessä loistossaan. © Tiina Rantanen

Kadriorgin barokkipalatsi ympäröivine metsineen, lampineen ja suihkulähteineen on yhä pala kauneinta Tallinnaa. Siellä sijaitsee nykyisinkin suurlähetystöjä ja Viron presidentin virka-asunto.

Sopraano Elina Nechayeva esitti gaalakonsertissa Viron juhlavuoden euroviisun La Forza. © Tiina Rantanen

Puistoon rakennettiin kansanpuistojen periaatteiden mukaisesti 1936-1937 Joutsenlammelta alkavan akselin päätyyn ulkoilmakonserttiaukio. Siellä sijaitsi suihkulähdealtaan lisäksi mukea puinen esiintymislava, joka kuitenkin paloi 1990-luvun alussa. Tilalle rakennettiin ns. vihreä teatteri 2004. Vihreän teatterin idea on peräisin Saksasta, Weimarin kaupungin Beldeveren puistosta. Aluetta on alettu kutsua Ruusumäeksi upeiden ruusuistutusten ansiosta.

Vihreällä lavalla esiintyi Kadriorgin juhlagaalassa mm. sopraano Elina Nechayeva, joka edusti Viroa vuoden 2018 Euroviisuissa sijoittuen Lissabonissa 8. sijalle. Häntä säesti ÜENSO orkesti johtajanaan Jüri-Ruut Kangur.

Kadriorgin Konserttiaukiota kutsutaan myös Ruusumäeksi. © Tiina Rantanen

Kadriorg on kulttuurikohde

Kulttuurin ystävää houkuttelee Kadriorgiin myös se, että  sieltä löytyvät Viron parhaat taidemuseot. Vuosituhannen vaihteessa Kadriorgin  palatsi peruskorjattiin yhdeksän vuotta kestäneen remontin aikana ja se avattiin yleisölle 22. heinäkuuta 2000. Siitä lähtien palatsissa on sijainnut Viron taidemuseon sivuosasto, Kadriorgin taidemuseo. Palatsin saleissa on esillä Länsi-Euroopan ja Venäjän vanhempaa taidetta: maalauksia, veistoksia ja käyttötaidetta. Tärkein näyttelykohde on kuitenkin palatsi itse.

Naisen hattu Kadriorgin palatsin pukunäyttelyssä. © Tiina Rantanen

Juhlavuoden näyttelyn  keskiössä ovat ihmiset: hallitsijat, kesälomalaiset, kirjailijat, kuvataiteilijat – ja elämäntaiteilijat. Näyttelyesineet, kuten historialliset puvut, taideteokset ja asiakirjat, on koottu Pietarin Eremitaašista, Aleksandr Vassiljevin säätiöstä sekä virolaisista ja latvialaisista museoista.

Kivenheiton päässä oleva, vuonna 2008 Vuoden eurooppalaiseksi museoksi valittu Viron taidemuseon päärakennus Kumu puolestaan esittelee sekä virolaista klassista että nykytaidetta ja järjestää ulkomaalaisten taiteilijoiden näyttelyitä.

Michel Sittowin näyttely on kallein Kumussa ollut taidenäyttely. © Tiina Rantanen

Michel Sittow – Renesanssikauden hovimaalari palasi kotiin

Viro 100- ja Kadriorg 300 -juhlavuosien kunniaksi Viron taidemuseo on järjestänyt yhteistyössä Washingtonin kansallisgallerian kanssa upean näyttelyn virolaistaustaisesta Michel Sittowista ( noin 1469-1525), joka oli 1400- ja 1500-luvun taitteessa kysytyimpiä mestareita Euroopan hoveissa.  Sittowin työt eivät olleet suurelle yleisölle tarkoitettuja edustusteoksia, vaan henkilökohtaisiin tarpeisiin tehtyjä muotokuvia ja pyhäinkuvia. Niitä pitää tarkastella mahdollisimman läheltä.

Michel Sittowin töitä pitää katsoa läheltä. © Tiina Rantanen

Suurin osa Sittowin tuotannosta – noin 25 teosta- on hajallaan maailman suurimmissa taidemuseoissa; Washingtonissa, Pariisissa, Berliinissä ja Lontoossa.  Kadriorgin juhlavuonna taiteilijan teokset palasivat kotiin Tallinnaan ja ovat nähtävissä Kumussa 16. syyskuuta 2018 asti. Suosittelen lämpimästi tähän Kumun kaikkien aikojen kalleimpaan ja ehkä tarinaltaan mielenkiintoisimpaan näyttelyyn tutustumista.

Kumu löytyy osoitteesta  A. Weizenbergi 34, 10127 Tallinna 

Kadriorgin 300-vuotisjuhlissa liikuttiin potkulaudoilla. © Tiina Rantanen

Kadriorgin palatsi sijaitsee osoitteessa August Weizenbergi tänav 37, Kesklinna linnaosa, Tallinna

Nälkäisenä Kadriorgissa

Kadriorgin alueella sijaitsevista mukavista ravintoloista, kuten Mon Reposta ja Musitasta,  olen postannut jo aikaisemmin. Käy lukemassa niistä alla olevista linkeistä.

Syö hyvin Tallinnassa – Mon Repos tähtää ravintoloiden kärkikastiin

Tallinnan uudet ravintolat – 5 ravintolaa + 1 leipomo-kahvila

 

Kardiorgissa viihtyvät myös katutaiteilijat. © Tiina Rantanen

Kommentit

Kommentoi juttua: Tallinnan Kadriorg juhlii 300 vuottaan

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X