Viinireissussa Italian Friulissa

Italian koillisosassa kyyhöttävä Friuili tai pidemmin Friuli-Venezia Giulia, oli minulle vielä tuntematon ja valloittamaton alue, vaikka Italiassa paljon olenkin reissannut. Viininenät löysivät Friuilin 1970-luvulla ja alue tunnetaankin nykyisin hienoista valkoviineistään. Maantieteellisestikin alue on melko uusi Italian kartalla, sillä vuoteen 1919 se kuului Itävalta-Unkarin keisarikuntaan. Seutu on aina ollut erilaisten väestöryhmien läpikulkualuetta.

Viininviljelyssä näkyy edelleen alueen historia. 1420 Venetsia oli valloittanut alueen länsiosan ja sen keskuksen Udinen, kun taas Habsburgit pitivät kynsin hampain kiinni alueen itäpuolella sijaitsevasta Gorziasta. Tänäkin päivänä rajana toiminut Judrio-joki erottaa toisistaan Friulin parhaat viininviljelyalueet, Colli Orientalin ja Collion. Silloiset makumieltymykset näkyvät edelleen Friulin viinitarhoilla. Länsiosassa viljellään enemmän punaisia lajikkeita kun taas itäosa on keskittynyt valkoisten rypäleiden viljelyyn. Samoin tarhoilta löytyy niin saksalaisia, ranskalaisia, italialaisia kuin itäeurooppalaisiakin lajikkeita.

Alueen oma lajike, Ribolla Gialla, elää kovassa nosteessa ja monet alueen kiinnostavimmista valkoviineistä valmistetaan Tocai Fruilanosta. Viinikirvan tehtyä tuhojaan lajikkeet melkein siirtyivät ajasta ikuisuuteen, kun kansainväliset lajikkeet valtasivat Friulin, mutta onneksi viinintekijät heräsivät perinteisten lajikkeiden omaperäisyyteen ja alkoivat viljellä niitä uudelleen. Punaisella puolella viinifriikkien kiinnostusta herättävät Pignolo-, Refosco– ja Schiopettino-lajikkeet.

”Italian rikkaus on lajikkeiden laaja kirjo. Maassa viljellään 516 erilaista rypälelajiketta”, Livonin viinitalon viennistä vastaava isäntämme Christian Patrizi kertoo kaataessaan tervetuliaisproseccoa lasehihimme Villa Chiòprisin patiolla.

 Villa Chiòpris on hulppea peti & puuro

Kun ajoimme viinitarhojen läpi vievää tietä Villa Chiòpris Bed & Breakfastin pihaan, naureskelen itselleni. Peti & puuro -tyyppinen majoitus matkaohjelmasta luettuna ei ensimmäisenä tuonut mieleen hulppeaa maalaiskartanoa.

Poltelun oranssin värinen villa kuului Triesten kahvidynastiana tunnetuksi tulleelle Hausbrandtin perheelle viime vuosisadan loppuun asti ja ensimmäisen maailmansodan aikana huvila toimi sotilassairaalana. Livonin perhe palautti sen alkuperäiseen loistoonsa mittavan restauroinnin myötä 2008  ja nyt villa toimii hotellina, josta vastaa Livonin yksi perheen tyttäristä, Francesca Livon. Villassa on yhdeksän huonetta kaikkine mukavuuksineen ja kolme isompaa apartementosta keittomahdollisuuksilla. Mikäli Friulissa liikkuu viinituristina, Villa Chióprisia voi lämpimästi suositella majoittumispaikaksi.

Illallisella nautimme paikallisia herkkuja, joita keittiössä hääräillyt Fransesca Livon oli meille valmistanut. Erityisesti Blondin makumuistiin painui burrata-juustolla päällystetty keksi, joka viimeisteltiin sardellilla ja raastettulla sitruunankuorella. Aivan loistava pari paikalliselle valkoviinille.

Vaellusretki Livanon tarhoille

Oikeastaan paljon lähemmäksi viinin alkulähdettä ei voi päästä kuin Villa Chiapróssa, joka on Friulin Graven alueella. Aamuvarhaisella käyskentelen tarhalla ja napsin rypäleitä suuhuni suoraan köynnöksistä. Tarhan toiselta puolelta valkoiset rypäleet on jo korjattu, mutta tummat Merlot-rypäleet vielä odottavat muutaman päivän poimijoitaan raskaina tertuissaan.

Livonin viinitalo sai alkunsa 52 vuotta sittten kun puualalla toiminut Dorino Livon ymmärsi Collion potentiaalin ja osti maata Ruttarsin alueelta. Häntä pidettiin silloin täysin kaistapäisenä, mutta Ruttars on osoittaunut Friulin parhaaksi laatuviinialueeksi. Hänen poikansa Valneo ja Tonino jatkoivat isänsä jalanjäljissä ja nyt Livonin viinitalolla melkein 265 hehtaaria viljelyksiä kolmella eri DOC -alueella. Talolla on tilat myös Chianti Classiccossa ja Umbriassa, mutta näillä tiloilla tuotetaan ainoastaan punaviiniä.

Livonin pääviinintekijä Rinaldo Stocco on kiireinen mies sadonkorjuun ollessa käynnissä.

Livon on perheyritys, jossa työskentelee tällä hetkellä 35 ihmistä. Kolmas sukupolvikin on jo remmissä, sillä Valenon poika Matteo ja Toninon vanhimmat tyttäret Rosella ja Fransesca työskentelevät yrityksessä. Livonin viinit tunnistaa helposti pullosta, jota koristaa siivekäs nainen, Fruilin lokki.

Braidealtessa tapaamme Valeno Livanon. Mies on kiireinen eikä ehdi kanssamme lounaalle, mutta haluaa kuitenkin esitellä henkilökohtaisen viinikellarinsa. Ja kaivaa sieltä meille lounaalla nautittavaksi Pinot Blancin vuodelta 1988.

”Hieman on iäkkäämpiä vuosikertoja”, tuumaan kun katselen vahvasti pölyttyneitä pulloja.

Valeno Livano vihjaa myös, että pääsemme lounaalla tutustumaan toiseen hänelle rakkaaseen harrastukseen. Niinpä Christian Patrizi  johdattaa meidät talon yläkertaan. Hän avaa oven huoneeseen, jossa on noin nelisenkymmentä erikokoista, mutta pientä tynnyriä. Jo nenä kertoo, että nyt olemme balsamicon alkulähteillä. Tämä vintti on Tonino ja Valeno Livonin pienimuotoinen harrastus viinibisneksen ohessa.

”Vanhimmat balsamicot näissä tynnyreissä ovat 15-20 vuotiaita. Balsamicoa ei tehdä myyntiin, vaan annamme sitä lahjoina hyville asiakkaillemme ja tärkeille vieraillemme”, Christian kertoo.

Istumme lounaalla terassilla, josta maisema aukeaa Slovenian puolelle. Täällä voisi huvittaa itseään seuraamalla ruuhkaa, joka perjantaisin kiemurtelee laaksossa olevalle rakennukselle. Se on nimittäin kasino ja uhkapeli on Italian puolella kiellettyä.

Nautimme jälleen paikallisia makuja ja aivan Italian lipun väreissä. Pöytään kannetaan vati, jossa on kokonaisia mozzarellapalloja ja luumukirsikkatomaatteja sekä vuonankaalisalaatin lehtiä. Pöydässä on lisäksi pullo hyvää oliiviöljyä ja balsamicoa. Miten kaunista, herkullista ja tyylikästä! Lisänä ilmakuivattua kinkkua ja paikallisia juustoja.

Pääruokana oli Pasta all ´amatriciana, jossa tomaattikastikkeeseen yhdistyy chilin vieno puraisu.  Yksinkertaisesti taivaallista Fruilin raikkaiden, puhtaiden ja erittäin tyylikkäiden valkoviinien kanssa!

Pasta all´amatriciana

Tämä suosittu abruzzolainen pastakastike on levinnyt koko Keski-Italiaan. Ruoasta on monia muunnelmia, mutta sen tärkein ainesosa on pecorino-juusto. Sen voi korvata parmesaanilla, mutta maku ei ole aivan sama.

Valmistusaika: 20 minuuttia

400 g bugatineja tai spaghettia

100 g amerikanpekonia

1 pieni sipuli

1 tlk säilöttyjä tomaatteja

1 chilipalko

2 valkosipulinkynttä

2 rkl oliiviöljyä

1 dl kuivaa valkoviiniä

suolaa

ripaus mustapippuria

2 dl pecorino- tai parmesaaniraastetta

1. Suikaloi pekoni, silppua sipulit. Kuutioi säilyketomaatit. Halkaise chilipalko ja poista siemenet.
2. Pane pastavesi kiehumaan.
3. Ruskista pekoni omassa rasvassaan. Ota palat pannulta ja pidä lämpimänä. Lisää pannulle tilkka öljyä ja silputut sipulit, anna kuullottua. Lisää tomaattisäilyke, chilipalko ja valkoviini. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna kastikkeen hautua pastan keittämisen ajan. Poista chilipalko kypsästä kastikkeesta.
4. Keitä spagetti pakkauksen ohjeen mukaan runsaassa, suolatussa vedessä.
5. Valuta spagetti ja kaada se kastikepannuun sekoittaen ja anna kuumentua hetki. Lisää lopuksi juustoraaste ja tarjoa heti.
6. Vinkki. Silppua pastan pinnalle rucolaa ennen tarjoilua.

Livon Friulano 2014, 16,98 euroa

Vivahteikas ja ryhdikäs valkoviini on kuiva, hapokas, kypsän sitruksinen, viheromenainen, hennon päärynäinen, yrttinen ja aromikas.

Tässä ensimmäinen etappi Blondin Italian turneesta, joka alkoi Milanosta, kulki Venetsian kautta Friuliin, sieltä Frienzeen, josta jatkettiin Chianti Classicoon ja päädyttiin lopulta luonnollisesti Roomaan, koska kaikki tiet vievät sinne!  Kaikki tämä viidessä päivässä. Aiheeseen palataan tuota pikaa ja silloin vaihdetaan viinialue Chianti Classicoksi!

Lue myös tämä: Antinorin vieraana Toscanassa.

Viinillisin terveisin

Blonditiina

---

    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Seuraa Himahella -blogia Facebookissa Seuraa Himahella -blogia Pinterestissä Seuraa Himahella -blogia Instagramissa