Ihmiset

8 asiaa, joita vaatekauppias ei koskaan tekisi − tällaisia vaatteita ei ostaisi itselleen

Moni sortuu hamstraamaan valtavat määrät vaatteita, joita ei todellisuudessa edes käytä. Vaatekauppias kehottaa metsästämään vaateliikkeissä mieluummin sitä yhtä täydellistä, kuin hankkimaan monta ”ihan kivaa” vaatetta.

Mitä vaatekauppias ei koskaan itse tekisi vaatteiden hankkimisen ja huoltamisen suhteen? Kysyimme asiaa kotimaisia vaatebrändejä myyvän tamperelaisliike Mielan vaatekauppiaalta ja yrittäjältä Inga Keski-Heikkilältä. Hän listasi kahdeksan asiaa. 

1. En ostaisi akryylistä ja keinokuidusta valmistettuja vaatteita

”En ostaisi koskaan itse akryylistä valmistettuja vaatteita niiden heikon laadun vuoksi. Materiaali on tehty vain sen edullisuuden vuoksi ja se myös nukkaantuu helposti.

Vältän myös 100-prosenttista keinokuitua olevien ihonmyötäisten vaatteiden hankkimista. Minua ne alkavat helposti hikoiluttaa kainaloista ja hiki pinttyy polyesteristä valmistettuun vaatteeseen herkemmin kuin luonnonkuituun.

Suosin luonnonmateriaaleja, kuten villaa, puuvillaa ja pellavaa, selluloosapohjaisia muuntokuituja, kuten viskoosia sekä kudottuja kankaita. Vain yhdestä materiaalista valmistetut vaatteet ovat laadukkaita, kestäviä ja helposti kierrätettäviä.

Hyvälaatuisen vaatteen tunnistaa esimerkiksi siitä, miten siististi se on ommeltu. Kurkistan ensimmäiseksi vaatteen sisäpuolelle, jotta näen, miten vaate on valmistettu ja millaiset napinlävet ja taskut ovat. Laadukas vaate on materiaaliltaan jämäkkä ja istuu hyvin leikkauksiltaan.

Jos vaate on nukkaantunut jo liikkeessä, se yleensä kertoo huonoa laadusta. Poikkeuksena ovat kashmirista valmistetut vaatteet, sillä nukkaantuminen on materiaalille luontaista. Kirpputorilta hankitun kashmirneuleen voi huoltaa täysin uudeksi.”

2. En osta vaatteita, jos en tiedä, miten ne istuvat minulle

”Vältän vaatteiden ostamista nettikaupoista, koska haluan päästä sovittamaan vaatetta liikkeessä ennen ostopäätöstä. Kuvan perusteella ei voi tietää, miten vaate istuu juuri minulle ja miltä se tuntuu päällä.

Joskus saatan ostaa verkosta kengät, jos tiedän valmiiksi, mikä koko minulle sopii tietyltä kenkämerkiltä.

Pyrin välttämään vääränkokoisten vaatteiden ja kenkien ostamista, koska en halua, että minulle sopimattomat vaatteet päätyvät vaatekaappiin odottamaan, että voisin jonakin päivänä käyttää niitä. Vaatteen pitää olla oikeankokoinen ja sellainen, että se tulee oikeasti käyttöön.”

3. En hankkisi vaatteita pikamuotiketjuista

”En ikinä tilaisi vaatteita Sheinin ja Temun kaltaisista verkkokaupoista, enkä suosittele sitä muillekaan.

Tällaisista verkkokaupoista ostamalla ei voi tietää, millaisia myrkkyjä vaatteen valmistuksessa on käytetty tai minkälaisissa työoloissa työntekijät työskentelevät. Työntekijät eivät saa elämiseen riittävää palkkaa ja joutuvat usein työskentelemään yli 12 tuntia vuorokaudessa ilman vapaapäiviä.

Pyrin välttämään muitakin pikamuotiketjuja, kuten New Yorkeria, Sinsayta, Zaraa, Mangoa ja H&M:ää.

Yritän aina ensin hankkia vaatteen käytettynä. Jos en löydä etsimääni kirpputorilta, suuntaan suomalaisia brändejä myyvään liikkeeseen. Suosikkibrändejäni ovat esimerkiksi Vimma, Aarre, Vuokko, Jatuli ja Nouki. Yhtiökumppanini Anni totesi hienosti, että ne ovat tulevaisuuden vintagea.

Alusvaatteeni ostan Lindexistä. Niiden malli on minulle sopiva, ne ovat helposti saatavilla ja sovitettavissa, ja yritys pyrkii panostamaan koko ajan enemmän vastuullisuuteen.”

4. En ostaisi vaatteita vain yhtä käyttökertaa varten

”En suostuisi ostamaan kertakäyttöisiä vaatteita vain yhtä juhlatilaisuutta varten. Haluan hankkia vaatekaappiini vaatteita, joita voin käyttää kaikissa tilanteissa, niin juhlissa kuin arkena. Jos tarvitsen asun esimerkiksi halloween-juhliin, mietin ensin, voisinko lainata sellaisen kaverilta tai vaatelainaamosta.

Vaatelainaamot ovat oivallinen paikka esimerkiksi iltapukujen metsästämiseen. Iltapukua tarvitaan muutenkin niin harvoin, ettei sellaista välttämättä tarvitse ostaa omaan kaappiin.

Yritän hankkia vain sellaisia vaatteita, jotka voin yhdistää helposti olemassa olevien vaatteideni valikoimaan, jotta minun ei tarvitse rakentaa hankkimani vaatteen ympärille koko kokonaisuutta uutena.

Hamstrasin nuorena vaatteita ja erityisesti kenkiä. Jossain vaiheessa heräsin siihen, että minulla on valtavasti vaatteita, joita en käytä. Nykyään metsästän mieluummin sitä täydellistä vaatetta, kuin ostan ”ihan kivoja” vaatteita.

Ostamieni vaatteiden pitää olla sellaisia, että voin käyttää niitä vielä viiden vuoden kuluttua. En halua retkahtaa hetken hairahduksiin vaatekaupassa.”

Lue myös: Pursuavatko kaapit krääsää? Julia Thurén kertoo, miten saat turhien tavaroiden ostamisen loppumaan ja rahat säästöön

5. En pesisi kaikkia vaatteita samassa pesukoneessa

”En koskaan laittaisi kaikkia vaatteita pesuun samaan pyykkikoneeseen ja samaan lämpötilaan. Jos kaikki vaatteet pestään samassa lämpötilassa, saattaa viskoosivaatteen pinta nuhjaantua ja villavaate tulla kutistuneena ulos koneesta.

Pesen aina eriväriset vaatteet erikseen. Käytän pesukoneessa erillisiä värinkerääjäliinoja. Värinkerääjäliina kerää ylimääräisen värin pesuvedestä ja voi ehkäistä sen, että vaatteet, joita ei ole käsitelty värinpitäviksi, eivät pääse värjäämään muita vaatteita.

Käytän vaatteiden pesemisessä aina pyykkietikkaa, joka on yhtä tärkeä kuin huuhteluaine. Se toimii hiusten hoitoaineen tavoin. Pesuaine avaa vaatteen kuidun ja pyykkietikka sulkee sen, jotta vaatteen pinta pysyy siistinä.

Huuhteluaine heikentää elastaania, jota on melkein jokaisessa vaatteessa. Pyykkietikka puolestaan sopii kaikille materiaaleille. Pyykkietikka poistaa epämiellyttäviä hajuja, kun taas huuhteluaine peittää hajun, muttei poista sitä.”

Lue myös: 6 asiaa, mitä ammatikseen pyykkiä pesevä ei tekisi – tämä huono tapa saa vaatteet nyppyyntymään pesukoneessa ennenaikaisesti

6. En pesisi vaatteita liian usein

”En pese vaatteita kovinkaan usein. Yleensä pyöritän koneellisen kerran kolmessa viikossa. Alusvaatteita pesen useammin, mutta päällysvaatteet pyrin pitämään puhtaana pakastamalla ne pesujen välissä ja käyttämällä tekstiilisuihketta.

Tekstiilisuihke on mahtava tuote. Se sisältää etikkaa, joten se poistaa vaatteesta hajut tehokkaasti. Suihkin mekot, joita ei voi vesipestä, käytön jälkeen kainaloista tekstiilisuihkeella, tuuletan ja annan kuivua.

Tuuletus ajaa saman asian kuin nopea 15 minuutin pikaohjelma, joka vain kuluttaa vaatetta. Etenkään villavaatteita ei kannattaisi pestä koneessa lainkaan, vaan raikastaa tuulettamalla ja höyryttämällä sekä puhdistamalla tahrat paikallisesti.

Housut, joihin tulee helposti polvipussit, kannattaa ehdottomasti huoltaa höyryttämällä. Höyryttimeen laitetaan vettä ja höyrytellään vaate siistiksi silitysraudan tapaan. Itse en omista silitysrautaa lainkaan, vaan silitän ja huollan vaatteet höyryttämällä.

Pesuainetta tarvitaan pesukoneessa vain pieni määrä. Käytän pesuaineohjeistusten määristä vain noin yhden kolmasosan. Kuuma vesi on pyykinpesussa paljon tärkeämpää kuin pesuaine.”

Lue myös Anna.fi: Ammattilaisten laatima lista kertoo, mitä toimiva vaatekaappi sisältää – laske vaatematematiikan avulla, montako vaatetta oikeasti tarvitset

7. En käyttäisi nukkakampaa nukanpoistoon

”Nukkakampa kuluttaa vaatteen pintaa. Suosin ennemmin vaateharjan käyttöä, koska se on hellävaraisempi ja ehkäisee nukan syntymistä. Vaateharja olisi hyvä löytyä joka kodin eteisestä, koska sillä saa neuleet, villakangastakit, huivit ja pipot pidettyä siistinä.

Käytän vaateharjaa kaikkeen villaneuleista farkkuihin. Sillä saa poistettua esimerkiksi deodoranttitahroja. Viimeksi poistin sen avulla koiran kuolatahran farkuista. Harjaan käyttämäni villaneuleen kerran viikossa. Yleensä neule ei ehdi nukkaantua, kun muistan harjata sen säännöllisesti.”

8. En säilyttäisi vaatteita tiiviissä pinoissa kaapissa

”Vältän vaatteiden säilyttämistä tiiviissä pinoissa vaatekaapissa, koska ne alkavat helposti ummehtua. Säilytän suurinta osaa vaatteista henkareissa, koska sillä tavoin ne pysyvät siisteinä ja sileinä.

Neuleet viikkaan väljästi hyllylle, jotta ne eivät venyisi henkarissa. Suosin kulmistaan pyöristettyjä henkareita, jotta paitoihin ei tule kulmia tai venymiä. 

Laitan kesäksi talvivaatteet säilytykseen muovilaatikoihin ja talvella kesävaatteet laatikoihin kevättä odottamaan. Laitan aina mukaan seetripuupaloja, koska ne pitävät tuholaiset loitolla. Olen ripustanut myös vaatekaappini henkareihin seetripuupalikoita. Etenkin villavaatteet kannattaa suojata seetrillä, jotta tuholaiset eivät kiinnostuisi niistä.

Jos ostan vaatteen käytettynä, laitan sen kolmeksi vuorokaudeksi pakkaseen ja sen jälkeen pesen, jotta voin varmistua siitä, ettei vaatteessa ole tuholaisia.”