Helsinkiläinen Kaktu hämmästyi, kun näki miten hulppeassa paikassa miesystävä Mikko asui – nyt upea vanha pappila on hänenkin kotinsa
Palaset loksahtivat paikoilleen, kun Mikko Kauttu löysi elämäänsä ensin vanhan pappilan ja sitten Kaktu Kuparisen. Nyt pariskunnalla on maalla aktiivinen elämä, johon kuuluu myös liuta eläimiä.
Aamuseitsemältä Kaktu Kuparinen sulkee ulko-oven takanaan ja kävelee pihan poikki. Hän antaa hevosille ja aasille heiniä ja tarkistaa kanojen vesi- ja ruokatilanteen. Sitten hän palaa tupaan ja keittää pannullisen kahvia, ennen kuin puoliso Mikko Kauttu kömpii sängystä. On vain hetki molempien työpäivän alkamiseen.
Työmatka ei ole pitkä. Pariskunnan etätyöpisteet on sijoitettu vieretysten tuvan perälle. Kaktu tekee asiakaspalvelua it-alan yrityksessä ja Mikko toimii samassa yrityksessä tietohallintopäällikkönä ja tietosuojavastaavana.
Kolmen tunnin päästä Kaktu käy pihatossa uudestaan antamassa hevosille heiniä ja siivoamassa lantakasat pois pihaton makuuhallista. Sitten takaisin tietokoneen äärelle. Kun tietokone päivän päätteeksi sammutetaan, on aika käydä antamassa hevosille ja vähän itsellekin liikuntaa. Eräjärven vanhan pappilan tiluksilla ja lähimetsissä kulkee metsäpolkuja, joita pitkin on mukava ratsastaa.
Iltaisin on aikaa suunnitella tulevia hevoskursseja. Lisäksi Kaktun eläintenkouluttajaopinnot vaativat oman aikansa.
Kaikki alkoi huutokaupasta
Mikko voitti seurakunnan järjestämän tarjouskilpailun Eräjärven pappilasta vuonna 2016. Paikka oli toiminut pitkään leirikeskuksena. Mikko oli eronnut joitakin vuosia aiemmin ja etsi vanhaa paikkaa maalta.
”Tiesin heti, että haluan tämän, vaikka en ollutkaan varma, olisiko se järkevää.”
Mikko alkoi suunnitella päärakennuksen remontoimista. Pian hän saikin remonttiapua. Mikko nimittäin tapasi työpaikkansa Helsingin-toimistossa työskentelevän Kaktun, ja rakkaus roihahti.
”Mikko ei aluksi kertonut ihan tarkkaan, millaisessa paikassa maalla hän asuu. Kun tulin tänne, olin aivan hämmästynyt. Tällainen upea vanha pappila!” Kaktu kertoo.
Nyt pariskunta on ollut nelisen vuotta naimisissa. Häät pidettiin tietenkin pappilassa.
Yhdessä Mikon vanhempien avustuksella Kaktu ja Mikko ovat purkaneet talon 80-lukua pois. Viimeisimpänä työnä katolle on asennettu aurinkopaneelit.
Taakse jäi kaupunki
Vanhassa rintamamiestalossa aiemmin asuneelle Mikolle pappilaan muuttaminen ei ollut valtava elämänmuutos.
”Oikeastaan täällä on kivempaa asua kuin osasin odottaa. Tykkään tehdä kaikkea ja tekemistä riittää”, Mikko sanoo.
Talossa on sähkölämmitysmahdollisuus, mutta käytännössä talo pidetään lämpimänä puilla. Tämä tarkoittaa valtavaa polttopuun tarvetta.
”Tuvan leivinuuni vie pakkaspäivänä 30-60 kiloa puuta. Kyllä siinä saa hakata halkoja.”
Suurempi elämänmuutos oli Kaktulle, joka muutti Mikon luo Helsingistä. Hän sanoo ymmärtäneensä vasta maalle muutettuaan, ettei kaupunki sopinut hänelle.
”Kaupungissa oli aina kiireen tuntua, mutta se ei ollut oikeastaan omaa kiirettäni. Täällä taas elämä voi olla hyvinkin hektistä, mutta silti en koe oloani kiireiseksi. Täällä voin paremmin. Olen rauhallisempi ja rennompi. Elän tässä ja nyt”, Kaktu pohtii.
Helsingistä Kaktu kaipaa vain laajaa kahvila- ja ravintolatarjontaa.
”Tykkään maistella erilaisia uusia ruokia, ja valikoima täällä maalla on rajallisempi. Mutta kompensoin sitä poimimalla marketista ostoskärryihin mahdollisimman paljon kaikkia uusia kokeiltavia ruokajuttuja”, hän nauraa.
Kaktu kiittelee myös joustavaa työnantajaansa, joka suostui siihen, että hän kuuluu nyt Tampereen-toimiston väkeen Helsingin sijaan. Eikä lähitöissä tarvitse käydä kuin kerran kuussa. Uudenlaista intensiteettiä elämään tuo vuodenaikojen ja luonnon seuraaminen.
”Aluksi pimeys tuntui aika hurjalta, mutta toisaalta täällä näkee tähdet ja revontulet ihan eri tavalla kuin kaupungissa”, Kaktu sanoo.
Läsnäoloa hevosten kanssa
Eläimet muuttivat vähitellen Kaktun ja Mikon pihapiiriin. Ensin oli vain kaksi kissaa, nyt hevosia on kolme, aaseja yksi ja lisäksi kanoja, kukko ja koira.
Kaktu on aina harrastanut hevostelua. Helsingissä se tarkoitti sitä, että kaikki vapaa-aika meni Sipoon-tallin ja kodin väliä sahatessa.
”Nyt ei tarvitse kuin kävellä pihan poikki, ja olen hevosten luona. Toisaalta aikaa kuluu paljon enemmän hevosten hoitamiseen, koska kaupungissa kävin vain ratsastamassa ja hevoseni oli tallissa täysihoidossa.”
Mikolle hevoset ovat olleet uusi tuttavuus. Nyt hänkin osaa ratsastaa niin hyvin, että pariskunta voi yhdessä harrastaa jopa ratsastusjousiammuntaa.
Hevosiin liittyy myös Kaktun sivubisnes.
”Pidän täällä kursseja, joiden idea on tutustua hevosiin ja olla läsnä niiden kanssa ilman suorittamisvaateita. Pidän myös kursseja, joilla opetellaan kouluttamaan hevosia ruokapalkinnon avulla.”
Kaktu kertoo, että kurssilaisilla osalla voi olla ratsastuskokemusta, mutta osa on hevospelkoisia, osa on kokenut työuupumuksen ja osa vain haluaa oppia kouluttamaan hevosia uudenlaisella tavalla.
Rentoutta yritystoimintaan tuo se, että kursseja voi suunnitella ilman taloudellista painetta, koska toimeentulo on turvattu päätyöllä.
”Kaikenlaisia ideoita on kehitteillä. Kaikki on mahdollista!”
Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 8/2023
Kommentoi
Kommentoi juttua: Helsinkiläinen Kaktu hämmästyi, kun näki miten hulppeassa paikassa miesystävä Mikko asui – nyt upea vanha pappila on hänenkin kotinsa