”Voisitteko vähän väistää?” – Onnettomuuspaikalla kuvaaminen on yhä röyhkeämpää, ja se huolestuttaa kokenutta pelastajaa

Yli kolmekymmentä vuotta ensihoitajana työskennellyt Kari Törrönen kertoo, että aikaisemmin peittoja tarvittiin uhrien suojaamiseksi kylmältä, nyt niillä suojellaan liian uteliailta kuvaajilta.

Onnettomuuspaikalla kuvaaminen on riistäytynyt käsistä. Meidän jokaisen taskussa on kännykkä, ja meistä yhä useampi käyttää sitä ajattelematta lainkaan, mitä on tekemässä tai missä kulkevat hyvän maun rajat.

Kun sattuu onnettomuus, kännykkä on oiva laite avun hälyttämiseen, mutta turhan usein se kaivetaan esiin onnettomuuspaikan ja uhrien kuvaamiseksi.

Lue myös: Pia selvisi kolarista, ja se muutti hänet pysyvästi.

Kokenut pelastaja, ensihoidon kenttäjohtaja Kari Törrönen on työskennellyt Joensuun seudulla ambulanssihommissa jo 30 vuotta ja arvioi, että viimeisten viiden vuoden aikana älylaitteiden kanssa toikkarointi on mennyt onnettomuustilanteissa todella villiksi.

Poliisia tarvittiin pitämään ”eturivi” aisoissa

Esimakua tästä saatiin jo kymmenen vuotta sitten, kun ­Joensuussa sijaitsevalla Abloyn ­lukkotehtaalla syttyi tulipalo. Ihmisiä kehotettiin televisiossa pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ikkunat, koska tehtaalla käytettiin myrkkyjä, jotka ovat kaasuuntuessaan hengenvaarallisia.

Lue myös: Laskettuluonnettomuus muutti nuoren Pekan koko elämän.

Pian tiedotteen julkaisemisen jälkeen tehtaalle kerääntyi silti Karin mukaan niin paljon autoja, että lähellä kulkeva Kajaanintie ruuhkautui.

Karin uran karmein tapaus sattui kuitenkin syyskuussa vajaat kaksi vuotta sitten Joensuun torilla, missä keski-ikäinen mies sai sairauskohtauksen. Paikalle hälytettiin ambulanssi ja pian toinenkin, ja lopulta myös poliisi.

”Jo ensimmäisen ambulanssin saapumiseen jälkeen paikalle kerääntyi todella paljon väkeä. Toinen ambulanssi ei meinannut päästä paikalle, koska eturivin paikan saaneet ihmiset eivät suostuneet väistämään. Lopulta tarvittiin siis poliisia”, Kari kertoo.

onnettomuuspaikalla kuvaaminen

Hän ei ollut itse paikalla, mutta on käynyt tapauksen perusteellisesti ­läpi alaistensa kanssa. Yhtä ja toista on sattunut myös omalle kohdalle.”Olen ollut kolaripaikalla, jossa potilasta siirrettiin rankalaudalla autosta ambulanssiin. Siinä tilanteessa tultiin koputtamaan olkapäähän ja pyytämään, että väistäisin vähän, niin tulisi parempi kuva”, Kari kertoo.

Onnettomuuspaikalla kuvaaminen on säänneltyä Saksassa

Esimerkit eivät ole vain hulluja tarinoita. Ensihoitajien energiasta yhä enemmän kuluu sivullisten vahtimiseen ja vähemmän varsinaiseen työhön, ihmisen hengen pelastamiseen.

”Meidän tehtävämme on suojata potilasta, ja jos se ennen tarkoitti sitä, ­että suojaamme häntä kylmältä, nykyisin peittoja tarvitaan suojaamaan muilta ihmisiltä ja kameroilta”, Kari sanoo.

Eri puolilla Suomea pelastajat harjoittelevat ajamaan autot onnettomuuspaikoille niin, ettei alueelle pääse sivullisia.

Saksassa turhan uteliaiden dokumentaristien varalta on jo säädetty laki, joka tekee onnettomuuspaikalla kuvaamisesta rangaistavaa. Kameran kanssa seuhtova voi saada sakkoja.

Tytär halusi videoida mahdollisen hoitovirheen varalta

Suomessakin asiasta on keskusteltu, mutta käytännön toimiin ryhtyminen on vaikeaa. Vastakkain on kaksi yhteiskunnan perusoikeutta, sananvapaus ja yksityisyydensuoja.

Julkisella paikalla saa kyllä kuvata, mutta kuvan julkaiseminen on oma lukunsa. Sillä voi syyllistyä kunnianloukkaukseen.

Pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki sisäministeriöstä muistuttaa, että rikoslain mukaan jokainen paikalle osuva on velvollinen auttamaan hengenvaarassa olevaa ja hankkimaan apua. Jos energia kuluu vain kuvaamiseen, voi siis rikkoa lakia.

On kännyköistä toki hyötyäkin. Niillä voi hälyttää apua nopeasti, ja toisinaan kuvista ja videoista on apua poliisille onnettomuuden syiden tutkinnassa.

Poliisilla on lain mukaan oikeus eristää turmapaikka, jos siihen löytyy painava syy. Mutta myös kansalaiset tuntevat oikeutensa hyvin.

”Semmoinenkin tapaus sattui kohdalle, että tytär teki hälytyksen sairauskohtauksen saaneen isänsä puolesta. Kun pääsimme paikalle, tytär alkoi kuvata meitä videokameralla siltä varalta, että teemme hoitovirheen”, ensihoitaja Kari Törrönen päivittelee.

Miltä onnettomuuspaikalla kuvaaminen tuntuu uhrien omaisista? Lue kolmen omaisen tarina Kotilieden numerosta 15/2019. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!

Avainsanat

Keskustelu

Eräässä tapauksessa sivuun komennettu kännykällä kuvaaja huudahti että ”Suomi on vapaa maa!”. Väitän että uutisen aiheena oleva ongelma perustuu juuri tuon käsitteen väärinkäytölle.

Kommentoi juttua: ”Voisitteko vähän väistää?” – Onnettomuuspaikalla kuvaaminen on yhä röyhkeämpää, ja se huolestuttaa kokenutta pelastajaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X