Tarinat

Kansa on laiskaa ja kateellista, ajattelee Suomen rikkain promille, mutta ovatko porukan naiset yhtä tylyjä? Nämä yllättävät asiat paljastuivat tutkimuksissa

Tutkimus Suomen rikkaimman promillen asenteista on herättänyt paljon kohua. Mutta millaisia ovat rikkaat naiset? Ajattelevatko vauraat naiset eri tavoin kuin miehet?

Miten rikkaat perijättäret, naisjohtajat ja -yrittäjät katsovat maailmaa ja miten he suhtautuvat pienituloisiin? Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan tutkimus Suomen rikkaimman tuhannesosan ajatuksista herätti alkusyksystä kohua. Rikkaiden ajatuksia pidettiin kovina ja pessimistisinä. Myös naistenko?

Noin kuudesosa haastatelluista oli naisia. Tämä vastaa heidän osuuttaan myös ökyrikkaiden keskuudessa.

Miten juuri he ajattelevat? Entä mitä yllättäviä seikkoja naisjohtajista akatemiaprofessori Matti Keloharju on selvittänyt tutkimuksissaan?

Lue myös: Eläkkeen kertyminen kannattaa tarkistaa nyt: näin kasvatat eläkepottia jopa sadoilla euroilla

Puheet kuin miehillä

Tutkijat Anu Kantola ja Hanna Kuusela kartoittivat tiiminsä kanssa Suomen 5 000 rikkaimman taustat ja haastattelivat heistä 90:tä. Selvisi, mitä Suomen rikkain promille ajattelee. Yllättäen naiset kieltäytyivät tutkimuksesta hieman miehiä useammin, mutta lopulta heitä oli haastatelluista sopivasti kuudesosa.

Hanna Kuuselan mukaan sukupuolten välillä ei ollut vastauksissa merkittäviä eroja.

”Erot puheissa liittyivät enemmän henkilön asemaan kuin sukupuoleen.”

Rikas nainen ajattelee siis aika lailla samoin kuin rikas mies, ja asema määrittää ihmistä, myös rikkailla. Tutkimuksen mukaan he jakaantuvat selkeästi kolmeen isoon ryhmään: ammattijohtajiin, rahaa perineisiin ja yrittäjiin.

Perijät korostavat olevansa lenkki sukupolvien ketjussa, kun taas ammattijohtajat kokevat olevansa rahan renkejä ja palkollisia. Yrittäjät taas painottavat kovaa työntekoa ja toivoisivat kaikilla olevan yrittäjähenkisyyttä ja yrittäjän ominaisuuksia.

Lue myös: Näin ryhdyt vastuulliseksi sijoittajaksi

Naisillakin on kovia ajatuksia

Kun Kantola ja Kuusela kysyivät suomalaisilta rikkailta yhteiskuntamme tilasta, vastaajat halusivat avautua siitä, mitä he ajattelevat esimerkiksi verotuksesta (monista törkeää) tai työttömistä (laiskoja). Puhetta leimasi pessimismi.

Kuusela ja Kantola kertovat, että yleinen näkemys yrittäjien keskuudessa oli, että ihmisen epäonnistuminen ja pienet tulot johtuvat yrittämisen puutteesta. Perijät taas ajattelevat olevansa vastuullisia oman suvun ja koko kansantalouden huolenpitäjiä. Monet heistä pitivät työttömiä ja sosiaalituilla eläviä vastuuttomina.

Mahdollisuuksien tasa-arvo on rikkaista hieno asia, mutta käytännössä heidän on vaikea nähdä, että kaikille mahdollisuudet, saatikka onnenkantamoiset, eivät ole todellisuutta, vaikka kuinka yrittäisi. Rikkaiden naisten kohdalla empatia ei noussut yhtään paremmin esille kuin miestenkään.

Samalla sekä mies- että naisjohtajat puhuivat paljon tunteista ja tunneälystä.

”Johtamiseen käytetään tunteita, sillä ihmisiä on osattava innostaa”, Kantola summaa.

Samoin hyvä johtaja uskaltaa myös itse mokata ja kertoa siitä. Menestys vaatii riskejä, ja riskejä uskaltaa ottaa vain jos uskaltaa myös epäonnistua.

Lue myös: Köyhyydestä on vaikea nousta, myös vauraassa Suomessa

Naisjohtajat tutkimusten mukaan älykkäämpiä

Akatemiaprofessori Matti Keloharju Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta on tutkinut johtajien sukupuolieroja. Suomen Akatemian julkaisemassa artikkelissa (2017) Keloharju kertoo, että naisjohtajat ovat selvästi koulutetumpia ja älykkäämpiä kuin miesjohtajat.

”Miesjohtajilla on yleisempää, että korkeakouluopintoja ei ole.”

Naisjohtajia työskentelee yleisimmin viestinnässä mutta myös taloudessa ja hallinnossa. Myynti taas on miesjohtajien pelikenttää.

Keloharjun tutkimuksen mittava aineisto on Ruotsista, ja siihen kuului miljoona ruotsalaista.

Lapsettomat naiset menestyvät johtajina paremmin kuin ne naiset, joilla on lapsia.

Tutkimustulosten mukaan lapsen syntymä heikentää voimakkaasti naisjohtajien palkkakehitystä.

”Lapsettomat naiset menestyvät paremmin kuin ne naiset, joilla on lapsia.”

Vaikka rikas naisjohtaja ajattelisi pitkälti kuin mies, niin mikäli hän saa lapsia, hän on todennäköisemmin poissa töistä kuin mies. Miesjohtajilla on Keloharjun mukaan myös keskimäärin enemmän lapsia kuin naisjohtajilla.

Rikkaat pitävät kansaa kateellisina

Moni huipputuloinen tekee parhaansa, ettei varallisuus näkyisi. He haluavat korostaa elämänsä tavallisuutta. Yksi syy voi olla se, että he pitävät suomalaisia kateellisena kansana. Sen sijaan, että itse yritettäisiin, halutaan muilta pois.

Kun ennen johtajat olivat isänmaan asialla ja heille oli suuri kunnia hankkia vuorineuvoksen titteli, nykyrikkaat eivät sellaisesta välitä. Nykyjohtajat ovat kansainvälisiä toimijoita, jotka viettävät paljon aikaa lentokoneissa. He ihmettelevät, miksi jostakin tittelistä pitäisi maksaa kymmeniä tuhansia.

Niinpä mahdolliset paronittaret ja neuvoksettaret tuskin kaipaavat miesten herrakerhoihin muuta kuin tasa-arvollisista periaatesyistä.

Lähteet: Anu Kantola, Hanna Kuusela: Huipputuloiset — Suomen rikkain promille (Vastapaino). Suomen Akatemia.