Tarinat

Mihin käsineet ja sukat kadottavat parinsa? Näin vastaavat fyysikko, martta ja parittomien pukineiden hamstraaja

Taloustutkimus on laskenut, että suomalaiset hävittävät vuosittain 3,5 miljoonaa sukkaa. Siihen käsineet ja lapaset päälle, niin olemme merkittävän arkisen ongelman äärellä.

Mihin sukat häviävät? Miksi käsineet kadottavat parinsa? Miksi pakastepurkit menettävät kantensa tai toisinpäin, yksinäiset kannet jäävät kaipaamaan rasioitaan ikuisiksi ajoiksi kaappien hämäriin?

Lempääläläinen koiraharrastaja Kaarina Jaakola on viime aikoina pohtinut tätä koko läntistä maailmaa yhdistävää ongelmaa.

Kaarinalla on todistettavasti kaksi kättä, mutta kuten kuvasta näkyy, kaapista löytyy vain vasemman käden käsineitä. Tällä hetkellä parittomia pukineita on neljä.

Mihin maailmankaikkeuden mustaan aukkoon Kaarinan ja meidän kaikkien arkiset tarvikkeemme ajautuvat?

Kaarinalla itsellään ei ole vastausta. Tai on sittenkin osittain.

Hän harrastaa palveluskoirien kouluttamista ja liikkuu kahden kasvattinsa kanssa autolla ympäri Suomea. Tavaraa on mukana aina paljon.

”Perillä kohteessa touhu on yhtä pakkaamista ja purkamista. Käsineitä riisutaan ja puetaan. Siinä heiluessa ne helposti katoavat. En keksi järkevää selitystä. Ehkä se on puhdasta sattumaa”, hän tuumaa.

Kaarina ostaa ”metsähanskoja” Puuilosta 3,5 eurolla pari, joten taloudellinen menetys ei ole suuren suuri.

”Joskus kadonneet löytyvätkin, milloin laatikonpohjalta, milloin keväällä hangen alta.”

Käsineistä viisastuneena hän ostaa pelkästään samanlaisia mustia sukkia, joita voi yhdistellä, kun pari katoaa.

Mitään tärkeää Kaarina ei hukkaa. Avaimet ja lompakot pysyvät tallessa.

No kerran ajokortti löytyi sohvatyynyn alta, mutta syylliseksi paljastui 1,5-vuotias lapsenlapsi.

Suomessa syntyy 3,5 miljoonaa paritonta sukkaa vuodessa

Parittomat pukineet herättävät kummastusta muuallakin kuin Lempäälässä.

Pesukone ei syö sukkia. Tämän teorian tiede on kumonnut.

Vuonna 2012 Pilkkoset Oy pyysi Taloustutkimusta etsimään mysteeriin vastausta.

Kyselyn perusteella lähes puolet, 42 prosenttia suomalaisista, syyttää sukkien katoamisesta itseään. Reilu neljännes (28%) uskoo niiden ajautuvan pesukoneen mustaan aukkoon. Viidesosa ei keksi syytä häviämiselle ja seitsemän prosenttia epäilee perheenjäsentä.

Vastaajista 46 prosenttia kertoi hukkaavansa kerran puolessa vuodessa toisen sukan parista. Taloustutkimus laski, että tämä tarkoittaa 3,5 miljoonaa paritonta sukkaa vuodessa.

Fyysikko hukkaa sukkansa itsekin

Mitä sanoo fysiikan lainalaisuuksien parissa työskentelevä teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist? Voisiko selitys löytyä säieteoriasta?

”No ei voi”, hän vastaa jättämättä tulkinnanvaraa.

Aine ei sinänsä katoa, mutta voi muuttua toiseksi aineeksi, vaikkapa säteilyksi.

”Tietysti voisi teoreettisesti myös ajatella, että sukat tuhoavat toisiaan, mutta tämä on luultavasti huono selitys”, Kari arvelee.

Hän on huomannut omassakin arjessaan, että varsinkin mustilla sukilla on taipumus hävitä. Mutta vaikka onkin tiedemies, ei hänkään ole keksinyt ratkaisua ongelmaan.

”Hilloan parittomia sukkia aikani ja toivon, että jollain mystisellä tavalla pari ilmestyisi. Jossain vaiheessa on aina pakko luovuttaa.”

Eriparisten sukkien käyttäminenkään ei Karin mielestä sekään oikein istu yli viisikymppisen miehen eetokseen.

Oppineena ihmisenä hän arvelee, että ihmismieli kiinnittää tavallista enemmän huomiota parillisten asioiden katoamiseen.

”Tunnen paljon hyvin huolimattomia taitelijoita, joilta tuntuu hukkuvan kaikki ja koko ajan. Luulen, että ihmiset, jotka tekevät luovaa työtä, joiden mielessä työ on koko ajan, voivat olla arkisissa toiminnoissaan hajamielisiä.”

Kaarina on samaa mieltä.

”Jos keskittyy ja prosessoi mielessään, että nyt jätän tämän lompakon tähän pöydälle, kyllä sen sitten myöhemmin muistaa paremmin.”

Sukat ovat melko kalliita, joten jatkuva hukkaaminen tietysti harmittaa. Toisaalta voi lohduttautua sillä, että Suomessa jo lähestulkoon kaikki kierrätykseen kelpaamaton lajittelematon jäte poltetaan, ja siitä syntyy energiaa kaukolämmön muodossa.

Parittomat sukat siis päätyvät siis ennen pitkää lämmittämään meitä itseämme tai naapuria.

Sukasta sukeutuu kädessä istuva rätti

Toki niille olisi viisasta keksiä järkevämpää käyttöä.

Marttaliiton kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara miettii, että harvoin kukaan tuijottaa toisen sukkia. Jos sukat ovat samanväriset, voi olla itselleen armollinen ja yhdistää parittomat keskenään.

”Toinen vaihtoehto ostaa sukkia, joissa on tunnistettava yksityiskohta, värillinen raita tai kuvio.”

Reija neuvoo, että parittomat sukat ovat käteviä siivouksessa.

”Sukka käteen ja pölyt pois jalkalistasta tai hyllyn päältä, autossa hankalasta paikasta tai polkupyörän ketjuista. Kaksi sukkaa päällekkäin, niin sukka toimii hyvin kenkien plankkaamisessa.”

Jos luovuutta piisaa, Reija neuvoo tekemään sukista vaikkapa käsinukkeja tai pieniä keppihevosia. Materiaali ei ainakaan lopu askarteluista kesken!