Tarinat

Ota kantaa: Kannattaako naisen äänestää aina toista naista?

Naiset pääsevät päättäjiksi vain, jos naiset äänestävät naisia, sillä harva mies antaa äänensä naiselle. Näin todistavat tutkimukset. Lue, mitä muuta vaalitilastot paljastavat naisten asemasta kunnallispolitiikassa – ja osallistu keskusteluun! Onko ehdokkaan sukupuolella sinulle merkitystä?

Huhtikuisissa kuntavaaleissa valitaan 9 000 valtuutettua lähipäättäjiksi. Naisia on ehdokkaista vain 40 prosenttia – ja todennäköistä on, että emme vaalien jälkeenkään saa kuntiin nais- ja miesasukkaiden tasaväkistä edustusta.

Nyt vain neljässä kunnassa on yhtä paljon nais- ja miesvaltuutettuja. Kunnat ovat Kihniö, Merijärvi, Pornainen ja Ypäjä. Ja vain kolmen kunnan valtuustossa on naisia enemmän kuin miehiä: Siikaisissa, Tervossa ja Tyrnävällä.

Nämä ovat minimaalisia lukuja, kun kuntia on sentään 311 kappaletta, 295 kuntaa Manner-Suomessa ja 16 Ahvenanmaalla.

Miehet äänestävät miehiä

Naisten saaminen päättäjiksi on tutkimusten mukaan aina ollut naisille tärkeää, ja nykyäänkin vielä lähes kolmannes naisista katsoo sukupuolen vaikuttaneen paljon tai ratkaisevasti heidän äänestyspäätökseensä.

Miehillä ehdokkaan sukupuolella oli heidän mukaansa vaikutusta ehdokkaan valintaan vain 11 prosentilla. Silti esimerkiksi vuoden 1970 eduskuntavaaleissa 93 prosenttia miehistä äänesti miesehdokasta. Nykyäänkin suuri enemmistö eli noin 70 prosenttia miehistä äänestää miesehdokasta.

Naisehdokasta äänestävien naisten osuus on sen sijaan laskenut 25 viime vuoden ajan. Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015 enää 52 prosenttia naisista äänesti naisehdokasta.

Jos sukupuoli ei ole tärkeää, voisi kuvitella äänestäjien valitsevan tasapuolisesti naisia ja miehiä.

Tutkijoiden mukaan havainnot näyttävät kuitenkin osoittavan, että naisehdokkaan valitseminen on tietoinen sukupuolivalinta, kun taas miesehdokkaan valinta mielletään sukupuolineutraaliksi tavaksi toimia: ”ehdokkaan sukupuolella ei ole väliä, kunhan ehdokas on mies”.

Näin todetaan Sari Pikkalan artikkelissa Naiset ja miehet äänestäjinä.

Äänestäjät valitsevat myös kunnanhallitukset

Jo ehdokkaiden määrä on tärkeää. Mitä enemmän naisia on ehdolla, sitä enemmän heitä pääsee valtuustoon. Ehdokkaista rekrytoidaan usein myös kunnanhallitusten ja lautakuntien jäsenet.

Jos kunnassasi on nainen valtuuston tai hallituksen puheenjohtajana, onnittelut! Naisia on nimittäin valtuuston puheenjohtajista vain 28 ja hallitusten puheenjohtajista 26 prosenttia.

Esimerkiksi Helsingissä, kokeneiden ja hyvin koulutettujen naisten kaupungissa, ensimmäinen valtuuston naispuheenjohtaja saatiin vasta vuonna 1993, kun Arja Alho (sd) rikkoi tämän lasikaton.

Olet mukana valitsemassa myös kunnanjohtajaa

Onko sukupuolella kuntien päätöksenteossa väliä? On.

Kuntapäättäjät vastaavat muun muassa kuntien rekrytoinneista. Miesvaltaiset valtuustot palkkaavat mieluusti miehiä.

Esimerkiksi Joensuussa haettiin vielä viime syksynä elinvoima- ja hyvinvointipalveluille johtajiksi henkilöitä, joilla on ”kyky kannatella löysempää solmiota”.

Erityisen hanakasti miehiä valitaan kunnanjohtajiksi. Naiskunnanjohtajia on vain 66, miehiä 245 (luvut vaihtuvat eläköitymisten ja uusien rekrytointien mukaan jopa viikottain, tieto tammikuulta 2017. Luvuissa ovat mukana myös Tampereen ja Pirkkalan pormestarit.). Siis vain 21 prosenttia kunnanjohtajista on naisia, vaikka naiset ovat korkeasti koulutettuja.

Erityisesti kaupungeissa naisen on todella vaikea päästä johtajaksi: vain kahdeksan prosenttia kaupunginjohtajista on naisia.

Jos haluat vaikuttaa paikkakuntasi kuntajohtajan ja muiden huippuvirkailijoiden valintaan, äänestä siis sen mukaan.

Muista maakuntavaalit

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen soten myötä valitsemme tammikuussa 2018 uudet maakuntavaltuustot samalla kun äänestämme uutta presidenttiä.

Sote-muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja meidän kaikkien palveluja.

Katso siis jo nyt kuntaehdokkaita sote-vaalit mielessä. Moni heistä on ehdolla myös ensi vuonna.

Kerro mielipiteesi tai asiaan liittyvä oma kokemuksesi! Aiotko äänestää naista kuntavaaleissa?

Lähteet: Kuntaliitto; Kimmo Grönlund ja Hanna Wass: Poliittisen osallistumisen eriytyminen –Eduskuntavaalitutkimus 2015.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 7/17.

Lue myös jutut: Ota kantaa: Hoidetaanko vanhuksia huonommin kuin nuoria? Ota kantaa: Onko lihava laiska? Feministitkö kuivakkaita? 10 kaskua naisten puolustajasta Miina Sillanpäästä