Tätä mieltä: Miksi kaiken pitää muuttua koko ajan?

Onko muutoksesta tullut itseisarvo? Pitäisikö välillä pysähtyä hetkeen? Lue toimittajan pohdinta ja osallistua keskusteluun kommentoimalla!

Kauniina kesäpäivänä yhdelle jos toisellekin maistuu terassilla kylmä huurteinen. Valikoima markkinoilla on runsas: on monen sortin IPAa, APAa, Alea, pilsneriä ja hapanolutta. Trendikkäät oluen harrastajat toivovat uutuuksia. Oluenpanijat tuotekehittelevät hiki hatussa, ja jos oluen ystävä tykästyy yhteen makuun, sitä ei välttämättä kohta saa, koska trendit vaihtuvat.

Nopealiikkeinen pitää olla myös kulttuurin ystävän: elokuvat pyörivät yhä lyhyemmän aikaa, samoin teatteriesitykset, puhumattakaan oopperoista ja baleteista. Nykyihminen kun janoaa elämyksiä. Sellaisia, mihin liittyy mielellään uutta koettavaa. Ei niin väliä, ehtiikö asian varsinaisesti kokea, miettiä elämysten merkityksiä tai merkityksellisyyttä itselle tai harkita, valitseeko paremman vai huonomman?

Merkittävämpää jatkuvaa muutosta tapahtuu yrityksissä ja instituutioissa: Koulutuksen uudistustahti on nopeutunut, ja työpaikoilla hyörivät muutoskonsultit. Historiallisessa katsannossa kehitys on koko ajan kiihtynyt, mutta muutosten suunta ei ole aina hyvä.

Lue myös: Ahdistaako jatkuva muutos? Näin vaalit onnellisuutta

Kukasta kukkaan

Joidenkin tutkimusten mukaan nykyihmisen keskittymiskyky on heikentynyt. Maailmassa on niin paljon neurologisia ärsykkeitä, että osalle meistä voi olla vaikeaa rauhoittua vain jonkin yhden asian äärelle kovin pitkäksi aikaa.

Seurauksena voi olla asiantilojen pinnallinen hahmottaminen tai pahimmillaan vähennämme minimiin työlästä ajattelua. Kielitieteilijä filosofi Noam Chomsky on verrannut tällaista skenaariota ihmisestä planktonlauttaan, joka ajelehtii paikasta toiseen sirpaletiedon perässä ja johdattelemana. Omaehtoinen ajattelu jää vähälle, mikä vaikuttaa aivojemme rakenteisiin: muutumme tyhmiksi.

Alkaako jo puuduttaa? Pysy mukana, artikkeli siirtyy kohti lomatunnelmia!

Lue myös: Tunnista stressin oireet – 3 rentoutumiskeinoa eri stressityypeille

Beatlesin levyn kansia

Joku voi olla sitä mieltä, että vanhempi musiikki on parempaa kuin nykyinen. Beatles ehti levyttää useamman levyn.

Lomalainen muuttuu laiskaksi

Muutos ei tietenkään ole aina pahasta. Muutosta on monenlaista.  Se voi olla myös hidasta, niin että ihminen pysyy mukana.

Muutos voi olla joko A:n muuttumista B:ksi tai sitten hienosyisempää, niin että vain jokin kokonaisuudessa tai asiantilassa muuttuu. Tällaista muutosta tapahtuu koko ajan, koska mikään maailmassa ei ole täysin muuttumatonta. (Paitsi tietysti analyyttinen tieto, 2 +2 = 4, vaikka voissa paistaisi.)

Se tässä ihmetyttää, että kaiken pitää muuttua yhä nopeammassa tahdissa. Jos ei kokonaan, niin ainakin niin että muutos näkyy ja tuntuu. Joskus pitäisi osata myös jarruttaa ja tarvittaessa peruuttaa.

Onko muutoksesta tullut itsessään ihanne, vaikka oleellista olisi kysyä, miksi, mitä ja missä tahdissa muutetaan? Edistääkö muutos jotakin hyvää?

Muutosagenttien pitäisi osata kuunnella myös muutoskriitikkoja eikä teilata heitä muutosvastarintaisiksi. Välillä kun on paras hieman yhdessä pohdiskella, mikä on toivottu suunta tai rakenne.

Kesälomalla on syytä muuttua laiskaksi. Itse ajattelin muuttaa mieltäni jämähtäneempään suuntaan. Laittaa soimaan Beatlesia. Katsoa sadepäivinä lännenelokuvia ja lukea jonkin klassikon. Siinä samallahan voisin maistaa Aperol Spritziä. Sitä taannoista trendijuomaa kun en ole vielä kokeillutkaan!

Muuttuvatko asiat sinun mielestäsi liian nopeasti? Kommentoi ja osallistu keskusteluun!

Lähteitä: Tuopillinen-olutblogi, The Guardian , Yle, Dokumentti: Requiem for the American Dream (2015).

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Tätä mieltä: Miksi kaiken pitää muuttua koko ajan?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X