Tunnista stressin oireet – 3 rentoutumiskeinoa eri stressityypeille

Ylikierroksilla käyvän ei kannata lähteä juoksulenkille, vaan joogaan. Ahdistunut taas saa apua reippaasta liikunnasta. Selvitimme, millaiset rentoutuskeinot laukaisevat parhaiten erilaista stressiä.


Ihminen voi kärsiä monenlaisesta stressistä. Joskus käymme ylikierroksilla, toisinaan jähmetymme paineiden alla. Samat rentoutuskeinot eivät tepsi kiihtymykseen ja apaattisuuteen, joten on tärkeää tunnistaa reaktiotapansa.

Listasimme kolme erilaista stressityyppiä ja parhaat rentoutuskeinot niihin.

1. Hyperaktiivista räjähtelijää auttaa keskittyminen ja rauhoittuminen

Stressi saa elimistön valpastumaan. Pulssi kiihtyy, reaktiot nopeutuvat ja olo voi olla euforisen reipas.

Nukahtaminen on vaikeaa, ja niin positiiviset kuin negatiivisetkin tunteet voimistuvat. Kofeiinipitoiset juomat, tupakointi ja mobiililaitteiden käyttö iltaisin kiihdyttävät elimistöä entisestään.

Kun ihminen on ylikiihtyneessä, helposti räjähtävässä tilassa, tärkeintä on rauhoittaa keho ja mieli. Reipas liikunta piristää entisestään, joten se ei lievitä kiihtynyttä stressiä.

Rentoutusharjoitukset, rauhoittava musiikki, kevyt liikunta ja mielen tyhjentäminen laukaisevat kiihtymystä. Myös yksinkertainen puuhastelu, kuten marjojen poimiminen, pihatyöt ja neulominen, auttaa keskittymään.nainen joogaa

Kun olet kiihtynyt, rentoudut parhaiten näin:

  • Kokeile mindfulnessia ja meditaatioita. Harjoitusten idea on hyväksyä kaikki tapahtumat ja tunteet. Hyväksyminen auttaa suhtautumaan kiihdyttäviin asioihin tyynesti.
  • Rauhoita ympäristö. Sulje puhelin, tietokone ja televisio. Himmennä valot ja sytytä kynttilät. Kuuntele rauhallista musiikkia.
  • Vältä rajua liikuntaa, kofeiinia, tupakkaa ja vahvoja mausteita, jotka kiihdyttävät elimistöä.
  • Käy hitaalla kävelyllä, ui tai joogaa. Luonnon äänet ja lempeä liike rauhoittavat kehoa.
  • Tee helppoja ja yksitoikkoisia asioita, jotka vaativat keskittymistä, eivät ideointia. Väritä, järjestä kirjahylly tai katsele tylsää elokuvaa, joka ei ärsytä tai innosta liikaa.

2. Ahdistustunut ja uupunut rentoutuu innostumalla ja iloitsemalla

Jatkuva stressi ei enää piristä, vaan uuvuttaa. Stressi voi myös muuttua ahdistukseksi.

Ahdistavasta stressistä kärsivä nääntyy, koska huolet pyörivät pakonomaisesti hänen mielessään. Mitä enemmän ahdistaviin ajatuksiin uppoutuu, sitä suuremmiksi ne kasvavat, vaikka ajatuksilla ei olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Passiivisuus ja eristäytyminen pahentavat ahdistunutta oloa. Piristävä liikunta ja ihmisten ilmoille lähteminen lievittävät pakkoajatuksia. Synkkää oloa ei kannata lietsoa surullisella musiikilla ja rankoilla elokuvilla, vaan mieltä pitää ilahduttaa ja keventää.

nainen juokseeAhdistaako? Kokeile näitä rentoutuskeinoja:

  • Tyhjennä mielesi reippaalla liikunnalla, kun ahdistavat ajatukset iskevät. Tanssi, juokse tai lähde ryhmäliikuntatunnille.
  • Kuuntele piristävää musiikkia, katso komedioita ja valitse ympäristöösi iloisia värejä. Välttele synkkiä aisti- ja taide-elämyksiä.
  • Hymyile. Positiiviset tunneilmaisut vähentävät tutkitusti stressiä. Nauramisen tietoinen lisääminen helpottaa ahdistusta.
  • Älä eristäydy. Juttuseura piristää, ja ystävien tuki auttaa asettamaan huolet oikeaan mittakaavaan.
  • Mieti, ahdistavatko sinua todelliset asiat vai ajatukset. Stressi johtuu usein peloista ja tulevaisuuden murehtimisesta, ei faktoista ja tämänhetkisistä tapahtumista.

3. Lamaantunut ja masentunut tarvitsee rutiineja ja aktiivisuutta

Pitkään jatkunut stressi ja yllättävä, traumaattinen tapahtuma voivat jähmettää ihmisen. Henkinen ja fyysinen toimintakyky lamaantuvat, ja pienetkin arkiaskareet voivat jäädä hoitamatta.

Kun elämänhallintakyky heikentyy, myös suurten asioiden hoitamisesta tulee vaikeaa. Pahimmillaan lamaantunut ei pysty tekemään edes niitä asioita, jotka helpottaisivat hänen oloaan.

Lamaantumista voi estää ja purkaa pitämällä kiinni rutiineista. Jotta ihminen pystyisi käsittelemään suuria ja raskaita asioita, hänen on noustava sängystä, syötävä ja huolehdittava itsestään.

Tehtävien listaaminen ja yliviivaaminen on konkreettinen tapa osoittaa itselleen, että ongelmia voi purkaa pienin askelin. Kaikenlainen aktiivisuus ja puuhastelu tekevät hyvää, vaikka ihminen ei jaksaisi heti käydä käsiksi ongelmiinsa.

nainen istuttaa taimia puutarhassa

Kun olet lamaantunut, hyödynnä näitä vinkkejä:

  • Noudata päivärytmiä. Älä nuku myöhään tai valvo pikkutunneille. Pukeudu, syö säännöllisesti ja käy päivittäin ulkona.
  • Tee jotain helppoa, joka kuitenkin pakottaa sinut liikkeelle. Siivoa, järjestä kaappeja, nikkaroi tai tee pihatöitä.
  • Kirjoita ylös huolesi ja sen aiheuttamat tunteet. Keksi ainakin yksi ratkaisuehdotus tilanteeseen. Kirjoittaminen auttaa tarkastelemaan ongelmia objektiivisesti. Kun kirjoitat, mitä voit tehdä parantaaksesi oloasi, otat jo ensimmäisen askeleen.
  • Kirjoita lista asioista, jotka sinun pitäisi tehdä päivän aikana. Yliviivaa tehtäviä, kun saat ne valmiiksi. Näet konkreettisesti, että saat asioita aikaan.
  • Mieti joka päivä, mitä sait tehtyä ja mitä hyvää tapahtui. Kehu itseäsi aktiivisuudesta ja positiivisuudesta.

Lähteet: APS, Helpguide, Healthline, Web MD

Lue lisää aiheesta jutuista:

Lopeta murehtiminen – 10 vinkkiä huolettomampaan elämään

Kannattaako tehdä ylitöitä, kun yksi lusmuilee?

Parempi mieli on seitsemän oivalluksen päässä – Jutta Gustafsberg neuvoo positiivisen asenteen salaisuuden

Ahdistus on uusi masennus – yhä useampaa suomalaista ahdistaa

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Tunnista stressin oireet – 3 rentoutumiskeinoa eri stressityypeille

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X