kolumnit

Jenni Haukio: ”Rakkaus ei katso ikää eikä laske numeroita”

Kun miettii, mitä yhteistä on historiamme vuosilla 1868 ja 2017, ajatukset eivät ensimmäisenä kulkeudu syntyvien lasten määrään. Tosiasia kuitenkin on, että viime vuonna Suomeen syntyi vähemmän vauvoja kuin kertaakaan 2000-luvulla, vain reilut 50 000 pienokaista.

Jos etsii ajankohtaa, jolloin syntyvyys oli vielä tätäkin alhaisempaa, on mentävä aina 150 vuoden taakse. Ei siis mikään ihme, että julkisuudessa on peräänkuulutettu jos jonkinmoisia ”vauvatalkoita”.

Lue myös: Tuore tutkimus kertoo huolestuttavasta ilmiöstä: Nuorten naisten perhehaaveet vaarassa miesten takia

Lisää taivaalta lähestyviä haikaroita ei edelleenkään ole näköpiirissä, sillä kuluvakaan vuosi ei näytä tuovan kohennusta vaisuun syntyvyyteen. Vauvojen määrä vähenee vääjäämättä.

Kun väestön ikääntyminen samalla kiihtyy, hyvinvointipalvelujen perusta on koetuksella tulevien veronmaksajien määrän romahtaessa. Katseet kääntyvätkin nyt maahanmuuttajiin, uusiin suomalaisiin.

Koko väestönkasvumme perustuu asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä maahanmuuttoon, sillä ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy.

Koko väestönkasvumme perustuu asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä maahanmuuttoon, sillä ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy.

Tänä vuonna syntyvät vauvat elävät yhä todennäköisemmin yli satavuotiaiksi. Kukaan meistä ei osaa ennustaa, millaisessa Suomessa ja maailmassa he kasvavat. Ilmastonmuutos kiihtyy ja mullistaa samalla koko kulttuurimme ja olemassaolomme, elleivät elämäntapamme ja valtioiden ilmastotoimet nopeasti muutu radikaalilla tavalla.

Sen onneksi tiedämme varmuudella, että lapsikuolleisuus on Suomessa huippualhaista tasoa. Suurin osa syntyvistä tulee varttumaan aikuisuuteen saakka.

Lue myös: Taitelija Marita Liulia vietti lapsuutensa parantoloissa: ”Päätin toteuttaa kaikki unelmani, jos en kuole”

Kuun alussa Helsingin Meilahdessa vihitty uusi, upea lastensairaala takaa, että jokainen suomalaislapsi asuinpaikkaan tai perheen varallisuuteen katsomatta saa maailmanluokan hoitoa. Sairaalan rakentamiseksi kansalaiskeräyksellä koottu lähes 40 miljoonan euron potti kertoo syvästä halusta auttaa kaikkein pienimpiämme. Lapset ovat kansallisaarteemme.

Kuten tasavallan presidentti sairaalan avajaisissa totesi:

”Lapsen sairaus ja kärsimys koskettavat syvemmältä kuin mikään muu tuntemus. Lapsen toipuminen taas keventää mieltä enemmän kuin mikään toinen ilosanoma.”

Näihin sanoihin on helppo yhtyä.

Suomalaista lasten terveyden- ja sairaanhoitoa on mahdotonta ajatella muistamatta suuresti kunnioitettua arkkiatria ja lastentautiopin professoria Arvo Ylppöä, neuvolajärjestelmämme isää ja Lastenlinnan pitkäaikaista ylilääkäriä.

Arkkiatri Ylpön yli vuosisadan mittainen elämä oli monessakin mielessä poikkeuksellinen, ja hänen saavutuksensa kansakunnallemme korvaamattomia. Hän väitteli tohtoriksi 26-vuotiaana vuonna 1913, solmi toisen avioliittonsa itseään 30 vuotta nuoremman Lea Jokelaisen kanssa vuonna 1950 ja sai nuorimman lapsensa ollessaan 71-vuotias.

Lue myös: ”Miten kerron lapselle, että hän kuolee?”, pohti lastenlääkäri Ulla Pihkala raskaimpina työpäivinään

Rakkaus ei katso ikää eikä laske numeroita. Se on elämää ylläpitävä, uutta kasvua luova voima, joka siivittää meidät uskomattomiinkin suorituksiin.

Uuden lastensairaalan seinillä filosofoivat muumit, joilta meillä on paljon opittavaa ihmisyydestä. Eräs heistä, Muumipappa, on viisaasti tokaissut:

”Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.”

Tämän periaatteen mukaisesti olen itsekin elänyt – enkä päivääkään vaihtaisi pois.

Lue myös: Muumi-kirjojen parhaat sitaatit – Näistä oivalluksista jokaisen pitäisi ottaa oppia!

avatar - Jenni Haukio

Keskustelu

Kommentoi juttua: Jenni Haukio: ”Rakkaus ei katso ikää eikä laske numeroita”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X