Kulttuuri

Saiko presidenttiparin vauva nimensä tämän runoilijan mukaan?

Presidenttiparin poika sai nimekseen Aaro Veli Väinämö. Presidenttipari kertoi, että perinteikkään etunimen taustalla on muun muassa runoilija Aaro Hellaakoski. Lue alta veikeät ja kauniit säkeet Hellaakosken runoista.

Presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion poika sai huhtikuussa kasteessa nimekseen Aaro Veli Väinämö.

”Väinämö tulee minulta, Veli oli sointuva välinimi ja Aaro-nimellä on paljon perinteitä, esimerkiksi Aaro Hellaakoski voisi tulla mieleen”, presidentti Niinistö avasi poikansa nimen taustoja Ilta-Sanomille. Mutta kuka kumma Aaro Hellaakoski olikaan?

Runoja ja maantiedettä

Aaro Hellaakoski (1893–1952) on kotimaisen runouden merkkinimiä. Hän oli ensimmäinen suomen kielellä runoillut avantgardisti. Hellaakoski nautti luonnossa liikkumisesta, ja monien hänen runojensa aiheet kumpuavatkin luonnosta. Hellaakosken runojen puhujat monesti jopa ikään kuin sulautuvat osaksi luontoa, joka heitä ympäröi.

Hellaakoski syntyi Oulussa, mutta teki elämäntyönsä maantieteen opettajana Tampereella ja Helsingissä. Julkaistuaan kaksi runokokoelmaa hän omistautui työlleen ja perheelleen kymmeneksi vuodeksi. Tämän jälkeen hän palasi runouden pariin. Hellaakoski julkaisi yhteensä yli kymmenen runokokoelmaa.

Lue alta veikeät ja kauniit säkeet Aaro Hellaakosken runoista. Katkelmat on poimittu Jenni Haukion toimittamasta runokokoelmasta Katso pohjoista taivasta.

runo, runous, aaro hellaakoski, aaro veli väinämö, presidenttipari, jenni haukio

Hauen laulu Kosteasta kodostaan nous hauki puuhun laulamaan kun puhki pilvien harmajain jo himersi päivän kajo ja järvelle heräsi nauravain lainehitten ajo nous hauki kuusen latvukseen punaista käpyä purrakseen Aaro Hellaakoski: Jääpeili, 1928

Haukka On tilaa taivahalla. On äärtä yllä, alla. Tuul’ viuhuu siivissäni mun ja aurinko on mun.

Mun silmäni ei pettäneet ma vaikka katsoin aurinkoon, mun siipeni ei uupuneet vaikk’ yli vuorten noussut oon. Aaro Hellaakoski: Elegiasta oodiin, 1921

Niin pieniksi kasvoimme äskettäin olit vaahteran lehdellä vierelläin

niin väljästi mahduimme sekunnin rakoon kuin aika ois antanut onnemme jakoon Aaro Hellaakoski: Jääpeili, 1928

aaro hellaakoski, runo, runous

Rakastaja Olet mun. Sinun puolehes taipuu koko olentoni mun. Veren kauvan kahlittu kaipuu on suuntautunut sinuhun.

Tuta saat: joku kestävä voima käy hyökyen ylitses – olet kaipuuni kammitsoima kuhun viekin askeles. Aaro Hellaakoski: Elegiasta oodiin, 1921

En tiedä, lienenkö hukkunut järven loiskeeseen, joka äsken kimalsi, nyt värijuovin peittyy, vai pilvenkö painoton kulku, yksikseen kun ilmojen kannettavaksi se nauraen heittyy. Olen hohto männikön pilarikyljissä tuolla, olen pursujen väkevä huoko aavalla suolla, ja ruohikon autuus, perhosen siipi tuo, joka äsken katkesi lemmittynsä luo, olen kaikki, jotka nyt, tänä hetkenä, tahtovat kuolla. Suviyö, satu surmana rintaan! Pian pöllö jo lyö kumistintaan. Aaro Hellaakoski: Sarjoja, 1952

Lähteet: Jenni Haukio (toim.) Katso pohjoista taivasta (Otava 2017), Jyväskylän yliopisto, Oulun kaupunki

Kommentoi

Kommentoi juttua: Saiko presidenttiparin vauva nimensä tämän runoilijan mukaan?

Sinun täytyy kommentoidaksesi.