Kulttuuri

Saamelaiskielet ovat rikkaus, mutta niiden asema Suomessa on huono – testaa, kuinka hyvin ymmärrät saamen kieliä!

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: koltansaamea, inarinsaamea ja pohjoissaamea. Useimmat suomalaiset tietävät saamelaiskielistä vain vähän. Kuulutko sinä heihin? Ota haltuun faktat Suomen ainoan alkuperäiskansan kielistä.

”Mâiʹd teâđak?” saattaisi kolttasaamelainen kysyä kahvipöydässä. ”Mii kulloo?” kysyisi puolestaan inarinsaamelainen. Pohjoissaamelainen saattaisi vastata: ”Lean nu lihkolaš!”

Erityisesti näitä kolmea saamen kieltä – pohjois-, inarin- ja koltansaamea – puhutaan Suomessa. Kielten erot ovat niin suuria, etteivät puhujat juurikaan ymmärrä toisiaan ilman tietoista harjoittelua. Hieman kuin ruotsi ja tanska tai suomi ja viro, selittää kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio Saamelaiskäräjiltä, saamelaisten itsehallintoelimestä.

”Pohjoissaame ja inarinsaame muistuttavat jonkin verran toisiaan, mutta koltansaame poikkeaa niistä sekä kirjoitusasultaan että rakenteeltaan. Ennen on ollut käsitys, että kielet olisivat vain murteita, mutta niin ei ole”, Aikio kertoo.

Monet muutkin virheelliset käsitykset ja mielikuvat tuntuvat yhä värittävän mielikuvia saamelaisista, heidän elämäntavoistaan ja kielistään. Tietämys saamelaisuudesta on Suomessa niin huolestuttavan vähäistä, että siitä on huomauttanut jopa Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio.

Yksi yleisistä käsityksistä on se, että saamelaiset ja saamelaiskielet yhdistetään vain Lappiin.

”Vaikka perinteinen puhuma-alue on Pohjois-Suomessa ja saamelaisalueilla, saamelaisväestössä on tapahtunut demografinen muutos. Puolet saamelaisista asuu jo perinteisten kotiseutualueiden ulkopuolella. Saamelaislapsista ja -nuorista melkein jo 70 prosenttia asuu jossain muualle. Saamelaisia on siis ympäri maata.”

Lue myös: Saamelainen muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman: ”Nyt kun olen kypsempi, rohkeus riittää joikaamiseen”

Kulttuuriin sulauttamista ja rotusyrjintää

Saamen kielet eivät aina ole olleet vähemmistöasemassa. 1900-luvulla koulu tarkoitti monille saamelaislapsille paikkaa, jossa oman kielen käyttämisestä saattoi saada jopa rangaistuksen.  Kielenvaihto tuli osaksi suomenkielistä koulujärjestelmää. Saamen puhuminen pelotti, joten suut vaikenivat. Samalla koululaiset asuivat usein asuntoloissa kaukana kodeistaan ja omasta kulttuuristaan. Hiljalleen saamen kielten puhujien määrä alkoi laskea.

Vuonna 1995 tilanteeseen tuli muutos, kun saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin. Saamelaisilla oli oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan.

Nykyään kaikkien saamea äidinkielenään puhuvien lasten tulisi saada varhaiskasvatusta saamelaiskielillä koko Suomessa ja saamelaisten kotiseutualueella on mahdollista käydä peruskoulu pääosin saamen kielellä. Viranomaisissa, kuten Kelassa tai verovirastossa, pitäisi pystyä asioimaan saameksi saamelaisten kotiseutualueella. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tulisi tarjota siellä saameksi.

Tänä päivänä käytännössä vain harvoin on niin, Aikio kertoo.

”Jos mietitään asiaa lainsäädännön näkökulmasta, saamen kielten asema on hyvä. Käytännön asema ja asema yhteiskunnassa ei kuitenkaan ole sitä. Harvoin saamelaiset pääsevät oikeasti asioimaan omalla kielellään, vaikka laki niin oikeuttaisikin. Usein saamenkielinen asiakas voi kokea myös väheksyntää, ja siksi monet eivät koe turvalliseksi puhua omaa kieltään.”

Aikion mukaan saamelaiset kohtaavat yhä syrjintää myös muussa arjessa. Monen kuva saamelaisuudesta on stereotyyppinen: mielikuvia elää niin jaloista villeistä poropaimentolaisista kuin likaisesta, alkoholisoituneesta alempiluokkaisesta väestöstä. Myös asennoituminen saamelaiskulttuureihin ja elvytystyöhön on usein negatiivista – miksi saamelaisia pitäisi muka tukea?

”Valtakielen puhujan voi olla vaikea ymmärtää monikielisyyttä ja sitä, miltä tuntuu puhua uhanalaista vähemmistökieltä, joka on vaarassa kadota. En usko, että kyse on pahansuopuudesta, vaan tietämättömyydestä ja vaikeudesta asettua toisen asemaan”, Aikio sanoo.

Kielten elvytystyö on aktiivista

Suomen kaikki kolme saamelaiskieltä määritellään uhanalaisiksi. Erityisessä häviämisvaarassa ovat pitkään keikkuneet inarinsaame ja koltansaame. Tilanteeseen on kuitenkin alettu puuttua aktiivisesti, ja kielten elvyttämiseen on otettu mallia maailmalta.

”Viime aikoina saamen tunnettavuus on lisääntynyt paljonkin. Eri tahot ovat kiinnostuneet edistämään kielten asemaa Suomessa. Kysymyksiä kielten asemasta otetaan nyt vakavasti”, Aikio sanoo.

Saamen kieliä on nostettu myös yhä enemmän esille mediassa. Viime vuonna Yle käänsi Muumilaakso-sarjan kaikille kolmelle saamen kielelle. Toisaalta kieliä elvytetään myös koulutusjärjestelmässä.

”Mikä on ironista”, naurahtaa Aikio. ”Koulujärjestelmä on kuitenkin ollut historiassa se tehokkain keino tuhota saamen kieltä.”

Yksi tehokkaimmista saamen kielten elvytyskeinoista on ollut saamenkielinen kielipesätoiminta eli kielikylpy pikkulapsille. Parikymmentä vuotta sitten inarinsaame siirtyi kotikielenä lapsille vain muutamassa perheessä. Kielipesätoiminnan ansiosta uusia kielten puhujia on saatu kymmeniä.

Erityisesti nuorilla saamelaisilla onkin Aikion mukaan halu ottaa kieli takaisin. He haluavat opiskella aikuisena sukunsa kieltä, ja monet vanhemmat haluavat lapsensa kielipesiin. Myös yleinen tietoisuus kielellisistä oikeuksista on lisääntynyt, vaikka matka on vasta aluillaan.

Tulevaisuudessa näkyy varovaista valoa

Ahkera elvytystyö on alkanut näkyä positiivisesti paitsi saamenkieltenpuhujien määrässä myös kulttuuriperimän elpymisessä. Saamelaisuus on saanut näkyvyyttä niin perinteisen median kuin sosiaalisenkin median puolella. Saamen kieliä on nyt myös mahdollista opiskella pääaineena korkeakoulutasolla esimerkiksi Oulun yliopistossa.

Valonpilkahdukset eivät suinkaan tarkoita, että saamen kielten haasteet olisivat ohitse.

”Suomenkielinen ei ehkä huomaa, että suomen kieltä tulee koko ajan joka suunnalta. Maitopurkki on suomeksi, radio on suomeksi. Kun avaat tv:n tai somen, ne ovat suomeksi. Saamen kielten tila on haastavampi, sillä näkyvyyttä pitää lisätä tietoisesti.”

Siihen saamelaiset tarvitset muiden suomalaisten apua. Saamen kielet ja niihin liittyvät kysymykset eivät kuulu vain saamelaisille.

”Olisi hyvä, jos kaikki olisivat ylpeitä siitä, että meillä on kansallinen vähemmistö Suomessa – alkuperäiskansa, jolla on valtava rikkaus omassa kulttuurissaan ja kielessään. Pärjääminen ei voi olla vain saamelaisten harteilla. Yksin emme selviä.”

Kuinka hyvin sinulla on saamen kielet hallussa? Testaa!

Muut lähteet: Saamelaislasten historiaa satavuotiaassa Suomessa: Linkola-Aikio, Paksuniemi ja Keskitalo (Agon-lehdessä 2/2018), Sano se saameksi

Kommentoi

Kommentoi juttua: Saamelaiskielet ovat rikkaus, mutta niiden asema Suomessa on huono – testaa, kuinka hyvin ymmärrät saamen kieliä!

Sinun täytyy kommentoidaksesi.