Nostalgia

Elokuva-alan Jussi-palkintoihin liittyy skandaaleita – patsaita on jopa tuhottu

Elokuva-alan Jussi-juhla on kulkenut pula-ajan glamourista nykyisiin tv-gaaloihin. Arvaatko, kuka on kahminut huikeat 17 Jussi-palkintoa? Elokuva-alan himottu pysti täyttää jo 80 vuotta, ja kipsistä pystiä himoitaan yhä.

Että kansa kaipasikin vuonna 1944 rentoutumista pitkien sotavuosien jälkeen. ­Aselepo solmittiin syyskuussa ja jo marraskuuksi lehtien elokuvatoimittajat saivat aikaan upouuden palkintojuhlan elokuvantekijöille: Jussi-palkinnot.

Niinpä Helsingin Pörssitalon Adlon-ravintolaan kiemurteli 16.11. ­jono filmimaailman kermaa ja yleisöä.

Jussi-palkinto täyttää nyt 80 vuotta. Palkinnon historiasta ilmestyy maaliskuussa Matti Rämön ja Anton Vanha-Majamaan tuhti tietokirja Sitkeä Jussi. 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa (Docendo).

Tätä tähtiloistoa Adlonissa ihailtiin.

Ruskeat gasellinsilmät ja uljas joutsen

Ensimmäisen Jussi-juhlan väki sai olla kekseliästä kuin sotavuosien elokuvapuvustajat. Adlonissa näkyi silkkiä ja brokadia, mutta myös verhot ja pöytäliinatkin taipuivat iltapukumateriaaliksi.

Elokuva-Aitta -lehden toimittaja leijui päästessään raportoimaan gaalan tunnelmasta. Tuolla Eija Karipään ruskeat gasellinsilmät, Maaria Eira lohenvärisenä vamppina, Helena Kara valkoisissaan kuin uljas joutsen, Lea Joutseno helmeilee samppanjamaisesti, hän kirjoitti.

Hannu Leminen sai ohjauksen Jussin romanttisesta draamasta Valkoiset ruusut. Suuren yleisön ei tarvinnut pettyä myöskään naispääosan valintaan. Suosituin filmitähti Ansa Ikonen sai heti Jussin. Se jäi kuitenkin hänen uransa ainoaksi.

Legendaarisena iltana esitti ohjelmaa muun muassa naistrio Harmony Sisters. Ruotsin suurimman elokuvastudion lahjoittamia kahvi- ja kaakao-paketteja arvottiin.

Joel Rinne ”frakillisessa komeudessaan” huipensi Adlonin Jussi-illan 1944. Rinne herkutteli hahmollaan Kuolleella Miehellä huippusuosituista jännityskomedioista. Kuollut Mies olikin leffoissa salonkileijona, jonka yllätystemppuja Rinne varmasti kohdisti suoraan daameille ja herroille.

Suvereeni Rinne oli pokannut aiem­min illalla miespääosien Jussin. Se ei tullut jännityshassutteluista vaan vakavamielisemmästä elokuvasta Kirkastettu sydän. Sellaisia elokuvia kriitikot pitivät 1940-luvulla usein virallisesti arvokkaimpina.

Eräällä oli Jussi-äänestyksissä enemmän kuin yksi ääni

Palkintoinstituution puuhamies lavastaja-toimittaja Roy (Tapio Vilpponen) sai idean Jusseihin, jotta tulisi itsekin palkituksi. Ja tulihan hän.

Roy oli nimittäin kesällä 1943 lavastanut ennenkokemattoman näyttävän, eksoottisen miljöön seikkailufilmiin Herra ja ylhäisyys. Leffa sijoittuu Meksikoon ja mielikuvitusdiktatuuri Sierranuevaan, sankarina itse Tauno Palo. Kukapa ei näin poikkeuksellisen lavastussuorituksen päälle saattaisi tehdä aloitetta uusista palkinnoista?

Jusseja jakoi vuoteen 1962 asti Elokuvajournalistit ry., siitä eteenpäin Filmiaura ry., johon kuuluu myös runsaasti elokuvantekijöitä.

Jusseilla oli mitä persoonallisin keulahahmo Paula ”Pimpula” Talaskivi, joka piti palkintoja kuin omana lapsosenaan. Talaskivi oli Helsingin Sanomien elokuva-arvostelija.

Jos diplomaattisesti kuvaillaan, niin Jussien omistajalla Pimpulalla oli äänestyksissä reippaasti enemmän kuin yksi ääni. Välillä jäsenet saivat yllättyä, kenen nimi kuulutettiin voittajaksi.

Lue myös: Justiinaa näytellyt Siiri Angerkoski piti Puupää-elokuvia tyhjänpäiväisenä hölynpölynä – lue komediennen traaginen elämäntarina

Jussi-patsaita on hajonnut ja heitetty avolouhokseen

Naisnäyttelijöistä eniten Jusseja on saanut Elina Salo, joka ehti aloittaa jo Suomi-filmien kulta-aikaan 1950-luvulla. Hänen kaarensa jatkui ja kypsyi Aki Kaurismäen tuotoksissa 1980-luvulla. Salo on huomioitu neljällä Jussilla sekä Betoni-Jussilla, joka on elämäntyöpalkinto.

Varhaisaikoina Jusseja meni tiuhaan Eeva-Kaarina Volaselle ja Emma Väänäselle. Ensimmäinen oli näyttelijänä herkkä, toinen voimakas. Nykynäyttelijöistä rinnalle on päässyt neljän Jussin Outi Mäenpää. Miehistä ovat vakaimmassa nousussa kolmen Jussin Hannu-Pekka Björkman ja Tommi Korpela.

Emma Väänäsen ohjaaja Elokuu-draamassa oli Matti Kassila. Kassila saalisti urallaan kuusi Jussi-palkintoa ja seitsemänneksi Betoni-Jussin.

Kassilan laaja sarja Jusseja joutui villeimpään seikkailuun, jonka Jussi-perinne tuntee. Kun elokuva-alalla meni kurjasti, ailahteleva Kassila komensi poikansa Taavi Kassilan tekemään selvää voitetuista Jusseista.

Pistikö Taavi isänsä patsaat säpäleiksi? Ei, hän kävi heittämässä ne avolouhokseen.

Matti Kassilan suutahdus tottakai laantui. Filmiaura teetti uudet patsaat hänen kirjahyllynsä komistukseksi. Taavi Kassilakin jatkoi samoille poluille, elokuvaohjaajaksi.

Valkean, kipsisen Jussi-patsaan saa varsin helposti rikki. Varekselta, Juha Veijoselta, särkyi Jussi jo gaalayönä. Kohteliaasti pyytämällä Filmiaurasta on saanut uuden kopion pystistä, jonka kuvanveistäjä Ben Renvall veisti aikoinaan leffaväelle.

Jussin hahmon malli tulee 1930-luvun Pohjalaisia-elokuvan vantterasta päähenkilöstä Jussi Harrista. Sitä tulkinnut Eino Kaipainen ei kuitenkaan ikinä päässyt nostelemaan omaa Jussi-patsasta, vaikka filmasi vielä ahkerasti.

Lue myös Anna.fi: Alma Pöystin rooli Kuolleet lehdet -elokuvassa hurmasi maailman leffakriitikot

Esittikö Halkola itseään ”Kävyssä”?

Kulttuurin radikaalikausi 1960–70-luvuilla laski Jussi-palkintojen arvostusta. Ajanjakso toi sentään kehiin Mikko Niskasen, todellisen palkintoimurin. Ohjaaja saavutti ihailtavat kahdeksan Jussia.

Vuonna 1967 Niskasen ohjaama uuden aallon jättiläpimurto, kesäfilmi Käpy selän alla, putsasi pöydän yhtä tarkkaan kuin Juho Kuosmasen Hytti nro 6 teki vuonna 2022.

Enemmänkin palkintoja ”Kävylle” olisi tullut, mikäli Jussi-kenraali Paula Talaskivi olisi suostunut palkitsemaan sen raikkaat pääosanäyttelijät. Hän tulkitsi Kristiina Halkolan ja kumppanien näyttelemisen improvisoinniksi. Hänestä tapa ”muistutti laiskuutta”, eikä se saisi yleistyä.

Kun nuoret jatkoivat voimannäyttöjään, sai Halkolakin heti seuraavana vuonna Jussin Lapualaismorsiamesta. Talaskivi selitti Halkolalle Jussin napsahtaneen vasta tuolloin, koska Filmiaurassa oli ”Kävyn” aikaan ajateltu näyttelijän esittävän vain itseään.

Käpy selän alla -vuotena 1967 saavutettiin pohjanoteeraus siinä, miten vaatimaton jakotilaisuus saattoi olla. Oli vain iltapäiväkahvit Kallion virastotalokolossin uumenissa.

Alussa Jusseja oli juhlittu loistoravintoloissa, kuten Kalastajatorpalla. Vuonna 1951 meni erikoisjuna Aulangolle. 1970–1980-luvuilla Jusseja jaettiin elokuvateattereissa.

Lue myös Seura.fi: Näyttelijä Jussi Vatanen pyörittää maatilaa sisarustensa kanssa Sonkajärvellä ja pohtii sopivaa valintaa viljelykasvien kirjosta

Yksi omassa sarjassaan Jussien määrässä

Ohjaaja Aki Kaurismäki sanoo Jussi-palkintojen juhlakirjassa: ”Kun vanhana istuu kiikkustuolissa ja katsoo hyllyn päällä olevaa Jussia, kyllä siinä pieni hymynkare saattaa tulla.”

Ohjaajalla olisi toki varaa puhua Jusseista monikossa, sillä hänellä on niitä 17. Se on ylivoimaisesti enemmän kuin kenelläkään muulla. Kaurismäki myös työskentelee monella osa-alueella. Kauas pilvet karkaavat on esimerkki filmistä, josta hänelle annettiin niin ohjaajan, tuottajan kuin käsikirjoittajan Jussit.

Oscar-vihaaja Kaurismäki luonnehtii kotoista palkintoamme lempeästi ja jopa yllättävästi: ”Jussi on vanha traditio, arvokas tunnustus.”

Kirjan tekijät Matti Rämö ja Anton Vanha-Majamaa kirjoittavat kipsisten Jussien symboloivan sopivasti suomalaista pröystäilemättömyyttä.

Jussit ovat kuitenkin loikanneet vaikkapa 1980-luvun matalan profiilin bileiden jälkeen suurten televisiogaalojen aikaan. Paikaksi on vakiintunut Helsingin Kaapelitehtaan tilava Merikaapelihalli. Tänä keväänä juhlat järjestetään 22. maaliskuuta.

Jännitettävänä on esimerkiksi Alma­ Pöysti pääosien sarjassa. Yllättäen hän on kuitenkin ehdolla Neljästä pienestä aikuisesta eikä Kuolleista lehdistä. Tästä on kuulunut pulinaa, mutta pienessä maassa Jussien osumatarkkuus on ollut yleisesti hyvä. Eri vuosien parhaat ovat erottuneet massasta oikein.

Muuan Jussi-ympyrä sulkeutuu. Alman isoisä Lasse Pöysti on eniten Jusseja lunastanut näyttelijä viidellä tavallisella ja yhdellä Betoni-Jussilla. Alma Pöysti on jo saanut yhden Jussin elokuvasta Tove.

Lähteet: Matti Rämö ja Anton Vanha-Majamaa: Sitkeä Jussi. 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa (Docendo 2024); Kari Uusitalo: ”Miehen iässä”. Jussi 50 vuotta (Filmiaura ry 1994); Annikki Arni: Jussin päivänä (Elokuva-­Aitta 12/1968).

Juttu on ilmestynyt Kotiliedessä 5/2024.