Uskoisitko, että elokuvissa käyntikin on terveysteko? Näin kulttuurin harrastaminen pidentää ikää
Kulttuurin ystävä elää pidempään kuin muut, sillä kulttuuri ja taide sekä ehkäisevät että hoitavat sairauksia. Terveysvaikutukset saa tutkitusti niin karaokesta kuin oopperastakin, kunhan nauttii kokemastaan.
Korvanapit korviin ja lempimusiikkia soimaan. Vai tarttuisinko sittenkin kirjaan ja käpertyisin viltin alle? Että voi terveydestä huolehtiminen olla mukavaa! Valitsen minkä vaihtoehdon tahansa, verenpaine ja syke laskevat. Kipeä polvikin tuntuu vähemmän kipeältä ja mieli iloisemmalta kuin hetki sitten.
Älykelloni lukemat ja tuntemukseni ovat tutkitusti todellisia, Jyväskylän kaupungin kulttuuripäällikkö, kulttuuripolitiikan väitöskirjatutkija Mari Aholainen vahvistaa. Kulttuurin vaikutus hyvinvointiin on tutkittu juttu.
”Kulttuuri lisää koettua terveyttä ja voi myös aiheuttaa mitattavia muutoksia terveydessä.”
Aholainen viittaa vuonna 2019 julkaistuun Maailman terveysjärjestö WHO:n raporttiin, jossa kartoitettiin kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiä. Se on toistaiseksi laajin, yli 3 000 yksittäistä tutkimusta kattava selonteko kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista. Raportin lopputulema innostaa kuuntelemaan musiikkia ja tarttumaan kirjaan jatkossakin.
”Kulttuuri ja taide ehkäisevät sairauksia ja voivat auttaa niiden hoidossa ja hallinnassa.”
Kulttuuri paransi sairaalapotilaiden hoidon tuloksia
Kulttuurin vaikutuksia on tutkittu erityisesti sairaalapotilailla ja pitkäaikaissairauksia sairastavilla. Tutkimuksissa on huomattu, että taide ja ohjattuun taidetoimintaan osallistuminen parantavat hoidon tuloksia. Ne vähentävät oireita ja muun muassa kipu- ja unilääkkeiden tarvetta.
”Hengityssairautta sairastavan voi olla helpompi hengittää, kun hän laulaa. Sairaalaklovnien hassuttelulle nauraminen vaimentaa kipua ja musiikin kuuntelu tasapainottaa diabetesta sairastavan verensokeria”, Aholainen kertoo esimerkkejä tutkimustuloksista.
Taide voi vähentää lääketieteellisiin toimenpiteisiin liittyvää stressiä ja ahdistusta ja helpottaa hoidon haittoja.
”Lempimusiikki tai hoitajan tai läheisen laulu lieventää muistisairaalla hoitotilanteisiin liittyvää stressiä. Musiikkia kuuntelevalla syöpäpotilaalla rankkojen hoitojen sivuvaikutukset vähenevät.”
Musiikki kuntouttaa sairaita ja parantaa toimintakykyä
Taide kuntouttaa, parantaa toimintakykyä ja korjaa sairauden tai tapaturman aiheuttamia vaurioita.
”Parkinsonin tautia potevien lihasjäykkyys ja vapina katoavat tanssilattialla. Puhumaton muistisairas puhkeaa laulamaan, kun hän kuulee lempimusiikkiaan. Aivoinfarktin kokenut kuntoutuu nopeammin ja paremmin, kun hän saa kuunnella musiikkia.”
Kulttuurinautinnoilla on myös pitkäaikaisvaikutuksia, jotka helpottavat elämää sairauden kanssa. Aholainen kertoo brittitutkimuksesta, jossa musiikin kuuntelujakso helpotti masentuneiden ahdistusta vielä kolme kuukautta jakson päättymisen jälkeen.
Jos kulttuuri hoitaa sairastuneita näin tehokkaasti, mitä se tekee terveelle ihmiselle?
”Kulttuurin harrastaja voi elää jatkossakin terveenä, ja keskimäärin kahdesta kolmeen vuotta pidempään kuin muut.”
Mikä on kulttuuria? ”Jokainen ihminen on kulttuuri-ihminen”
Kulttuuri kuulostaa asialta, joka kannattaa lisätä omaan terveyden edistämisen työpakkiin. Mutta mitä sinne laitetaan? Mitä kulttuuri oikeastaan on?
”Kulttuuri voidaan määritellä laajasti kattamaan lähes kaikki ihmisen toiminta, ja taide on osa kulttuuria. Se on ihmisen itseilmaisua esimerkiksi musiikin, teatterin, tanssin ja kuvataiteen keinoin, ja mukana voi olla tekijänä tai kokijana”, väitöskirjatutkija Aholainen määrittelee.
Hän korostaa kulttuuria jokaisen ihmisen omana, henkilökohtaisena kokemuksena. Silloin kulttuuria ovat vaikkapa kahvittelu, kokkaaminen, puutarhanhoito ja petankki – eli kaikki, mikä ruokkii sisintä ja tuottaa elämyksiä.
”Jokainen ihminen on kulttuuri-ihminen, sillä jokainen lukee, kuuntelee musiikkia tai tekee vaikka käsitöitä. Oma hyvinvointi kohenee, kun alkaa antaa näille asioille entistä enemmän aikaa.”
Taide aktivoi aisteja ja lievittää stressiä
Taiteen terveysvaikutukset tulevat usean eri tekijän yhteisvaikutuksena. Taide aktivoi aisteja ja mielikuvitusta ja herättää tunteita. Se helpottaa monen sairauden takaa löytyvää stressiä.
”Tunteita herättävät kokemukset vaikuttavat mielialaan ja vireystilaan. Voimme laskea kierroksia laittamalla sormet saveen tai päinvastoin hakea virtaa tekemiseen nopeatempoisesta musiikista”, Aholainen kertoo.
Taide stimuloi aivoja ja monesti kehoakin. Mieleinen musiikki herättelee aivojen mielihyväjärjestelmää. Se aktivoi samoja aivoalueita kuin liike ja pitää aivot vireinä. Jos se saa jalat liikkeelle, esimerkiksi elimistön aineenvaihdunnassa ja nivelissä tapahtuu myönteisiä, terveyttä tukevia muutoksia.
Kulttuuriharrastus tuo ihmiset yhteen ja vähentää yksinäisyyttä
Ennen kaikkea taide tuo ihmiset yhteen. Se vähentää syrjäytymistä ja yksinäisyyttä ja tukee osallisuutta. Yksinäisyyden kokemus lisää muun muassa elimistön matala-asteista tulehdustilaa ja muistisairauden riskiä.
”Kulttuuriharrastus lisää yhdenvertaisuutta. Kuorossa jokainen laulaa äänellään, ei ammatillaan eikä asemallaan.”
Parasta kulttuurissa on se, että terveyshyödyt tulevat jokaiselle – lauloi sitten estradilla yleisön edessä tai kotona pöytälaatikkoon, kuten kulttuuripäällikkö Aholainen tekee.
”Vaikka lukee tai kuuntelee musiikkia yksin, tilanteessa on vahva sosiaalisen läsnäolon kokemus.”
Joku toinen on lukenut saman kirjan ja kuunnellut saman kappaleen, ja kenties tuntenut ja ajatellut siitä samoin kuin minä. Joku on kirjoittanut kirjan tai säveltänyt kappaleen juuri minulle.
Kulttuurin vaikutus hyvinvointiin: tuntuu hyvältä, tekee hyvää
Kuuntelen musiikkia, luen kirjoja ja sidon kukkakimppuja. Haluaisin laajentaa kulttuuriharrastustani. Mistä olisi hyvä aloittaa?
”Kannattaa tehdä sitä, mistä tykkää. Jos tekeminen ei tunnu hyvältä, se tuskin vaikuttaa itseen hyvällä tavalla.”
Kulttuuria ei tarvitse ymmärtää, ja silti siitä voi pitää. Mutta ellei se puhuttele, kannattaa kokeilla jotain toista kulttuurimuotoa.
”Kulttuurin ei tarvitse olla maineeltaan hienoa, jotta se lisäisi hyvinvointia. Keikka kesätorilla tuntuu terveydessä yhtä lailla kuin kausikortti oopperaan.”
Vaihtoehtoja riittää, ja Aholainen kannustaa kokeilemaan matalalla kynnyksellä vähän kaikkea. Tekemistä kannattaa jatkaa, jos se vetää puoleensa toisenkin kerran.
”Uuteen asiaan tutustuminen voi helpottua konkarin kanssa. Monissa kaupungeissa on vapaaehtoisia maksuttomia kulttuurikavereita, jotka lähtevät halukkaiden seuraksi kulttuuririentoihin.”
Kokijasta tekijäksi – ”Kansalaisopistot ovat kulttuurikylpylöitä”
Entä mihin mennä, jos haluaa kulttuurin kokijasta tekijäksi?
”Kansalaisopistot ovat unohdettuja kulttuurikylpylöitä. Niiden tarjonta yllättää ihmisen, joka pitää kansalaisopistoja paikkoina, joihin hakeudutaan vain eläkkeellä rakentamaan kaappikelloa.”
Jos sitoutuminen uuteen harrastukseen mietityttää, kannattaa aloittaa lyhytkurssista. Mukaan mennään tutustumaan tekemiseen, eikä kilvoittelemaan omilla taidoilla.
”Kulttuuriharrastuksissa ei jaeta arvosanoja, mutta kuten kaikessa tekemisessä, taiteessakin voi kehittyä. Oman osaamisen kasvaminen lisää tekemisestä saatavaa nautintoa.”
Kulttuurinnälkä kasvaa syödessä: kun jokin alue on tullut tutuksi, haluaa tutustua toiseen. Lukija voi laajentaa dekkareista elämäkertoihin ja Välimeren makumaailmaan tutustunut alueen kuvataiteeseen. Kulttuuriharrastus voi olla silta muihin terveellisiin elintapoihin.
”Kulttuuriharrastus liikuttaa usein konkreettisestikin, ja liikkuvat ihmiset ovat ahkeria kulttuurinkuluttajia”, Aholainen tietää.
Lue myös Anna.fi: Lukeminen parantaa muistia, lievittää stressiä ja jopa pidentää ikää – aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, miten aivot voi opettaa rauhoittumaan.
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 1/2024.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Uskoisitko, että elokuvissa käyntikin on terveysteko? Näin kulttuurin harrastaminen pidentää ikää