Nostalgia

Linnanmäen takaportilla syntyi vauva vahtimestarien avustuksella vuonna 1998 – tiedätkö mitä kaikkea huvipuistossa on tapahtunut vuosien varrella?

Linnanmäki on viihdyttänyt suomalaisia jo vuodesta 1950 lähtien. Vuosien kuluessa helsinkiläisessä huvipuistossa on koettu myös outoa eksotiikkaa ja synnytetty uusia ihmisiäkin.

Vatsassa tuntuva huimaus yhdistettynä vauhtiin ja vaaran tunteeseen on ollut suomalaisten suosituinta kesähuvia jo vuodesta 1950 lähtien, niin kauan kuin Linnanmäki on ollut olemassa,

Linnanmäki on ollut hauskanpidon ohessa hyvin kansainvälinen paikka. Laitteet ja niiden asentajat tulivat pitkään ulkomailta. Siellä ovat esiintyneet maailmankuulut muusikot oopperatähti Jussi Björlingistä Cliff Richardiin, ja siellä on nähty myös sirkusmaailman suuret nimet.

Mikä kumma se disco on?

Vuosien varrella Helsingin Alppi­lassa on koettu myös nykypäivälle vie­rasta eksotiikkaa. Peacockin lavalla on esiintynyt muun muassa naiseksi puettu tupakoiva apina.

Laitteiden seasta on etsitty omistajaltaan kadonnutta kobraa ja ihmetelty leijonan kesyttäjiä ja vaikkapa norsua, joka osasi varastaa tavaraa ihmis­ten taskuista.

Myös monet herkut ja huvitukset ovat tulleet Suomeen ­Linnanmäen kautta. Siellä on tiettävästi syöty Suomen ensimmäiset hampurilaiset ja hattarat. Luola-discossa alaikäiset jorasivat ennen kuin muualla edes tiedettiin, mikä on disco.

Onpa huvipuistossa syntynyt ­uusia ihmisiäkin. Vuonna 1998 vantaalainen tyttölapsi tuli maailmaan Linnanmäen takaportilla kahden vahtimestarin avustuksella.

Helsingissä vieraileville merimiehille ilmaislippuja

Ranskan laivasto pääsi nauttimaan vauhdista ja viehättävästä seurasta vieraillessaan Helsingissä 1960. Ajan hengen mukaisesti kaupunkiin rantautuneet merimiehet pääsivät Lintsille ilmaiseksi. Kilpa-autorata oli merimiesten kuten muidenkin vauhdista hurmaantuneiden suosiossa.

Vaikka autojen kyljessä lukee Shell, ­nämä autot eivät enää toimineet bensiinillä. Linnanmäen ensimmäisen autoradan autot saivat kyllä voimansa bensasta, mutta rata purettiin pian avaamisen jälkeen pahan hajun takia.

Kaikkien aikojen suosituin laite

Vuoristoradan ansiosta Linnan­mäestä tuli Linnanmäki, sillä aluksi huvipuistolla oli lupa toimia Helsingin Alppilassa vain muutama vuosi. Kun vuoristorata rakennettiin, oli selvää, että puisto on tullut jäädäkseen.

Osattiinkohan uuden radan harjakaisissa vuonna 1951 ajatella, että lait­teesta tulee Linnamäen ylpeys ja suurin suosikki ­vuosikymmeniksi? Esimerkiksi presidentti Kekkonen ­istutettiin sen kyytiin, kun hän vieraili huvipuistossa vuonna 1966.

”Ilman pappia en mene”, Kekkosen tiedetään sanoneen. Onneksi ­hänen seurueestaan löytyi ­pappi, ­joten presidentin oli pakko nousta vaunuun. Lähes kilometrin pituisella radalla vauhti nousi jo silloin pahimmillaan tai parhaimmillaan 60 kilometriin tunnissa.

Lue myös Seura.fi: Näin pelokas oli Kekkonen, kun astui ensi kerran Vuoristorataan

Linnanmäki-juhannus jiven tahtiin

Helsinki tyhjentyy juhannuksena, kun ­väki ­katoaa rannoille ja metsiin ruokkimaan hyttysiä. Linnanmäki ei kuitenkaan hiljene. Tässä näytettiin muodikkaan pukeutumisen ja jiven mallia juhannustansseissa ­vuonna 1957. Vuonna 1960 alueella sytytettiin ensimmäinen juhannuskokko ja muutamaan kertaan puistossa valittiin myös Juhannustyttö. Juhannusperinteitä jatketaan yhä, mutta nyt toiminta on suunnattu enimmäkseen lapsiperheille.

Kaikkein kaunein kiertolainen

Linnanmäen laitteita käytiin pitkään etsimässä ­muualta Euroo­pasta, mutta kun Särkänniemi avattiin vuonna 1975, laitteiden valmistajat alkoivat tulla myös Suomeen esittelemään uutuuksiaan.

Calypso-autorata kuului Linnanmäelle tyypillisiin veteraaneihin, sillä ennen Suomeen tuloaan se oli viihdyttänyt jo muutaman vuoden synnyinmaassaan Saksassa. Linnanmäelle värikäs Calypso saapui vuonna 1967, ja sitä pidettiin heti huvipuiston kaikkein kauneimpana laitteena. Linnanmäeltä se muutti muuta­maksi vuodeksi Särkänniemeen Tampereelle ja päätyi lopulta Tykki­mäkeen Kouvolaan, missä se toimii edelleen.

Palvotut ja paheksutut vedenneidot saivat lähteä

Vedenneitopeli oli vuosikymmeniä yksi huvipuiston magneeteista. Vähäpukaiset neidot tuotiin Lintsille avajaiskesän jälkeen. Vedenneidot ohjeistettiin lepäilemään laveteillaan mahdollisimman viekoittelevasti ja kirkaisemaan kuuluvasti, kun kilpailija osui pallollaan vipuun, joka pudotti neidon veteen.

Vuosien varrella neitojen vaatetus ­väheni, ja pikkuhiljaa heräsivät nekin äänet, joiden mielestä touhu oli naisia esineellistävää ja tasa-arvon vastaista. Tilannetta koetettiin paikata tuomalla naisten rinnalle myös miehiä, mutta lopulta todettiin, että tavat ja arvot ovat muuttuneet ja aika on ajanut veden­neitojen ohi.

Linnanmäen johto kuuli lopulta Naisasialiitto Unionin vetoomuksen, ja vedenneidot saivat lähtöpassit vuonna 1980.

Lue myös: Muistatko Linnanmäen vedenneidot ja muut kadonneet ammatit?

Ihana villi Paul

Paul Anka täytti Linnanmäen kahdessa konsertissa elokuussa 1959. Tähti aiheutti sydämentykytyksiä yleisön lisäksi myös henkilökunnalle, koska päätti piipahtaa lavan takaa hattarakioskille. Kun tämä huomattiin, nuoret innokkaat naiset olivat kaataa koko kioskin kumoon.

Illalla tylsistynyt tähti työllisti myös virkavaltaa, koska päätti alkaa viskellä vaatteitaan Vaakuna-hotellin ikkunasta alas Rautatientorille.

”Mä rupesin itkeen, se oli eri noloa”

1950-luvulla uusi huvipuisto viihdytti vieraitaan monenmoisilla kilpailuilla, joissa ­piti peitota kilpakumppaninsa syömällä tai juomalla mahdollisimman nopeasti erilaisia elintarvikkeita, vaikkapa pyykkinarulle ripustettuja nakkeja.

Heti ensimmäisenä huvipuistokesänä kaakaonjuontikisaan osallistunut Pekka raportoi kokemuksistaan Kuluttajain Lehdessä. Pekka kertoi johtaneensa reilusti puoliväliin asti, vaikka oli koko porukan pienin. ”Mutta ­sitten mun piti keskeyttää, kun se pullo oli niin ­suuri ja mä olin syönyt niin paljon jäätelöä, nakkeja ja leivoksia. Mua harmitti niin, että mä rupesin itkeen. Se milkka piti juoda tutista ja se oli kans eri noloa”, Pekka raportoi.

Kauhua ja aistiharhoja

Kesän huvittelukausi on polkaistu perintei­sesti käyntiin vappuna. Vuoden 1962 vappuna huvipuisto oli heti täynnä väkeä ja Vuoristoradan jälkeen toisiksi suosituimman vetonaulan, Vekkula-talon eteen oli muodostunut valtava jono.

Vekkula ja sen naapurit Kummitusjuna ja Kieputin olivat heti alusta huvipuiston vakiokalustoa. Vekkulan kalteva lattia, eri tahtiin liikkuvat rappuset ja lopun pitkä liukumäki olivat kovassa käytössä aina vuoteen 2017, jolloin huonokuntoiseksi käynyt rakennus oli pakko purkaa. Myös Kummitusjuna ja Kieputin ovat aikojen saatossa kadonneet.

Nykyisin paikalla on Taiga, jollaisesta 1960-luvulla ei osattu uneksiakaan. Hurjimmillaan Taigassa päästellään kuin moottoritiellä, yli 100 kilometrin tuntivauhtia, neljästi pää maata kohti.

Lähteet: Sara Ekelund: Maailmanpyörä. Ihmisiä ja elämää Linnanmäen huvipuistossa. Eeva-Kaarina Holopainen: Linnanmäki 50. Linnanmäen viestintäpäällikkö Kati Parkkonen.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 14/2023.