Nostalgia

Savikiekosta suoratoistoon – kuuntelitko sinä musiikkia levarilta vai mankalta?

Teknologian kiihtyvä kilpajuoksu näkyy viihde-elektroniikassa. Uusi vempain on potkaissut edellisen kevyesti historian hyllylle. Musiikin ydin ei silti muutu.

Musiikki on ihmiskunnan universaali kieli. Se sysää koko kropan villiin liikkeeseen. Se helpottaa sydänsuruissa. Se parantaa muistia. Musiikki on elintärkeää henkistä apetta. Siksi tätä nektaria on nautittu kaikissa formaateissa.

Gramofonilevy, kotoisasti savikiekko, keksittiin 1880-luvulla. Vinyylin voittokulku kesti vuosikymmeniä, kunnes se jäi CD-levyn jalkoihin. Moni suomalainen on kuullut oman äänensä ensi kertaa C-kasetilta. Näistä nuorena äänitetyistä aarteista ei raaskita vieläkään päästää irti. Kehitys ei ole suoraviivaista. Tietyt LP-levyt ovat keräilyharvinaisuuksia ja ne pyörivät edelleen soittimissa.

Nykyään musiikki piileksii pilvissä erilaisissa suoratoistopalveluissa. Kappaleet eivät enää ole fyysisesti kenenkään hyppysissä. Muusikot ovat arvostelleet Spotify-palvelua ahneudesta. Sydänverellä soitettuja riimejä jaetaan netissä myös ilmaiseksi.

Mitä seuraavaksi? Säveltääkö, sanoittaako ja soittaako tekoäly meille hittilistan? Ehkä on aika virittää kitarankielet ja palata leirinuotiolle.

Lue myös Anna.fi: Laulaja Vicky Rosti on ollut yli 20 vuotta koukussa golfiin: ”Golfkentällä unohdan murheet”

Lue myös: Klassinen musiikki sai kasvit kasvamaan kohti kaiutinta – näin asiantuntija kommentoi musiikin vaikutusta kasveihin

Lähteet: Pekka Gronow & Ilpo Saunio: Äänilevyn historia. WSOY 1990; Kilpiö, Kurkela, Uimonen: Koko kansan kasetti. SKS 2015.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 10/2024.