Klassinen musiikki sai kasvit kasvamaan kohti kaiutinta – näin asiantuntija kommentoi musiikin vaikutusta kasveihin
Tiedätkö mitä tapahtuu, kun soitat musiikkia kasveille? Aihetta on tutkittu pitkään. Asiantuntija kertoo, mitä tutkimuksista on selvinnyt ja mitä tuloksista pitäisi ajatella.
Soitatko musiikkia kasveille? Kotiliesi kysyi emeritus-kasvifysiologian professori Kurt Fagerstedtilta, miten musiikki vaikuttaa huonekasveihin.
Musiikin ääni on värähtelyä. Fagerstedtin mukaan kasvien solut pystyvät ottamaan vastaan äänen värähtelyn, ja saavat sitä kautta tiedon, että jotain on tapahtumassa niiden ympäristössä.
”Musiikin äänen värähtely saa kasvit värisemään, jonka vuoksi ne voivat tehdä tukevamman varren kasvattamalla biomassaa”, Fagerstedt sanoo.
Kasvit tykkäsivät kokeilussa klassisesta musiikista enemmän kuin rock-musiikista
Tutkijat ovat yrittäneet vuosikymmenien ajan selvittää, miten äänet vaikuttavat kasveihin.
Amerikkalainen tutkija Dorothy Retallack havaitsi 70-luvulla toteuttamassa kokeilussaan, että rock-musiikin soittaminen sai kasvit kasvamaan kaiuttimesta katsoen vastakkaiseen suuntaan. Lehtien ja juurten koko oli pienempi verrattuna kasveihin, joille ei soitettu rock-musiikkia.
Kasvit, joille soitettiin klassista musiikkia, alkoivat kasvaa nopeammin ja muodostivat enemmän lehtiä ja hedelmiä verrattuna kasveihin, joille ei soitettu musiikkia laisinkaan.
Retallackin kokeilussa erityisesti Johann Sebastian Bachin musiikki näytti miellyttävän kasveja. Jotkin kasvilajit taipuivat 35 astetta kaiuttimeen päin tämän musiikin soidessa.
Tutkimukset ovat olleet epämääräisiä
Fagerstedt ei usko, että rock-musiikin värähtely voi saada kasvin voimaan huonommin. Hänen mukaansa ei ole merkitystä, soittaako kasville rock-musiikkia vai klassista musiikkia.
”Kovalla äänellä soitettu musiikki voi vaikuttaa kasviin epäsuotuisasti, jos kasvi alkaa väristä musiikin takia huomattavan paljon. Mille tahansa elävälle solulle on haitallista, jos sitä kauheasti ravistetaan.”
Joidenkin tutkimusten mukaan kasvit pitävät eniten taajuusalueen 115 Hz–250 Hz äänistä, jotka muistuttavat luonnon ääniä ja saavat kasvin ilmaraot aukeamaan.
Fagerstedt huomauttaa, että tutkimukset, joissa selvitetään musiikin vaikutusta kasveihin, ovat olleet hyvin epämääräisiä.
”Mielestäni niistä ei voi puhua tieteellisinä kokeina, ja tulokset eivät ole sen vuoksi uskottavia ja päteviä. Tieteellisen kokeen tekemisessä on oltava tarkka.”
Musiikki voi häiritä tuholaisia
Italialainen tutkija Stefano Mancuso kertoo suomeksi käännetyssä kirjassaan Loistavat kasvit (Aula & Co, 2017), miten klassisen musiikin soittaminen sai eräällä viiniviljelmällä aikaan paremman viljelytuloksen.
”Tässä tapauksessa musiikki hämäsi hyönteisiä ja piti ne loitolla kasveista. Samaisella viljelytilalla käytettiin lisäksi vähemmän hyönteismyrkkyjä, jonka vuoksi kasvit voivat paremmin. Tämä kirja on tosin hyvin epätieteellinen tapaus”, Fagerstedt toteaa.
Lue myös Anna.fi: Viherkasvit: Neljä kuolijaa, joita kukkakauppias ei hankkisi kotiinsa – nämä kasvit puolestaan kukoistavat vähällä vaivalla
Tuottavatko kasvit itse ääniä?
Jotkut tutkijat ovat todenneet, että kasvit voivat lähettää ääniaaltoja. Näkökannan mukaan kasvit tuottavat ääniakustisia päästöjä matalilla 10–240 Hz äänitaajuuksilla ja ultraäänipäästöjä taajuudella 20–300 kHz.
Erään näkökulman mukaan ääniakustiset päästöt saattavat johtua muun muassa jännityksen äkillisestä vapautumisesta kasvin vedenkuljetusjärjestelmässä, kun nestettä kulkeutuu juurista lehtiin.
Varmuutta asiaan ei kuitenkaan ole vielä saatu kuin ei myöskään siihen, miten kasvit tulkitsevat ääniä.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Klassinen musiikki sai kasvit kasvamaan kohti kaiutinta – näin asiantuntija kommentoi musiikin vaikutusta kasveihin