Nostalgia

Sikojen ruoasta koko kansan ravinnoksi – lue sienestyksen leviämisestä idästä länteen ja katso ihastuttavat kuvat vuosien varrelta

Syksyisin monen suomalaisen valtaa suoranainen sienihulluus. Alun perin sieniä syötiin lähinnä Itä-Suomessa, mutta sienitietouden jakamisen myötä sienestys levisi muuallekin Suomeen.

Sieniretki tai useam­pikin syksyiseen metsään on monelle jokavuotinen perinne, jo lapsena opittu. Kori täyttyy tateista ja vahveroista ja mieli löytämisen riemusta.

Nykyään sienestäjät rehentelevät kukkuraisilla sieni­koreilla sosiaalisessa mediassa, mutta reilut sata vuotta sitten läheskään kaikki suomalaiset eivät arvostaneet sieniä ruokana. Perinne on siirtynyt meillä idästä länteen ja pohjoiseen. Sotien jälkeen ­moni aloitti sienestyksen maitosienistä eli rouskuista. Ihmisiä oli nimittäin valistettu, että niitä on turvallista poimia.

Sienestyksellä lisätienestiä

Ruokasienten poiminta on yhdelle virkistäytymisen muoto, toiselle tärkeää kotitarvepoimintaa ja kolmannelle keino lisätienesteihin. Sieniapajia on varottu paljastamasta muille. Tietoutta sienistä ovat jakaneet niin Martat kuin koulutkin. Sienten tunnistaminen onkin a ja o, koska kaikki sienet eivät ole syötäväksi ja niiden käsittely vaatii oman taitonsa.

Sienikirja tai kokenut sienestys­kaveri ovat hyvää seuraa metsäretkellä, mutta nykyisin ihmiset kyselevät ahkerasti tunnistusapua löytämistään sienistä muun muassa Suomen Sieniseuran Facebook-sivuilla.

Lähteet: Toiminnanjohtaja Tuija Biskop Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martoista, Ruokavirasto, Museokeskus Vapriikki, suomisyojajuo.fi

Lue myös Seurasta: Aiheuttaako sienten syönti vatsaoireita?

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 18/2022.