Yleinen sauna oli 1950-luvulla niin suosittu peseytymispaikka, että sinne jopa jonotettiin – saunaa saatettiin lämmittää 7 tuntia, ennen kuin pesijät pääsivät hommiin
Yleisissä saunoissa oli tunnelmaa, kun saunottajat kuurasivat työläisten selät puhtaiksi. Vuosikymmenten notkahduksen jälkeen yhteissaunominen on kokenut uuden tulemisen.
Yleinen sauna syntyi kaupunkilaisten tarpeesta peseytyä aikana, jolloin kylpyhuoneita saati omia saunoja ei asunnoissa ollut.
Ensimmäiset yhteiset löylyttely- ja pesupaikat syntyivät Suomeen jo 1800-luvulla eritoten työläisiä varten. Todellinen yleisten saunojen kukoistus koettiin sotien jälkeen. Pelkästään Helsingin kantakaupungissa toimi vuonna 1945 yli 120 yleistä saunaa
Jos aluksi yleisissä saunoissa kävi lähinnä työväenluokka, niin sittemmin yleisistä saunoista on tullut koko kansan kohtaamispaikkoja. Lauteille noustessa tittelit jätettiin narikkaan.
Saunojen alkutaipaleen jälkeen sekasaunoista on siirrytty naisten ja miesten puolille. Kylvettäjät ja pesijät ovat olleet olennainen osa yleisten saunojen palveluja, ja sellaisia löytyy yhä esimerkiksi Helsingin tunnetuimmasta saunasta, Kalliossa sijaitsevasta Kotiharjun saunasta.
1970-luvulla yhteinen saunominen notkahti, kun taloyhtiöihin rakennettiin omia saunoja, mutta viime vuosina se on jälleen elpynyt ja uusiakin saunoja on rakennettu.
Lähteet: Kaupunkisaunoja (Gummerus); Rajaportin sauna.fi ; Tutkija Ida Suolahden artikkeli Saunoja kaikille, Helsingin kaupunki.
Lue myös: Posti jaettiin ennen jopa kahdesti päivässä
Lue myös: 1940-luvun sotavuosina oli pulaa kaikesta
Lue myös Seura.fi: Lauteilla johtaja ja duunari ovat samanarvoisia
Juttu on julkaistu Kotiliedessä numero 4/2023.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Yleinen sauna oli 1950-luvulla niin suosittu peseytymispaikka, että sinne jopa jonotettiin – saunaa saatettiin lämmittää 7 tuntia, ennen kuin pesijät pääsivät hommiin