Opetusta kodin hoidosta? – Naisten asevelvollisuutta pohdittiin jo 1940

Pitäisikö naisten lähteä myös rintamalle vai olisiko heistä enemmän hyötyä kodin palveluksessa ja avustavissa tehtävissä? Jonkinlaisia asevelvollisuuskursseja tarvitaan, pohtivat asiantuntijat Kotilieden lokakuun numerossa 1940.

Talvisota oli päättynyt Moskovan-rauhaan maaliskuun 13. päivänä. Seuraavana syksynä joukko asiantuntijoita, muun muassa Lottajärjestön ja Sotilaskotiliiton puheenjohtajat, esittivät Kotiliedessä näkemyksiään naisten asepalveluksesta.

Kaikki olivat sitä mieltä, että naisten ei pitäisi tarttua aseisiin, mutta jonkinlainen asepalvelusvelvoite olisi hyvä kehittää.

Lottajärjestön puheenjohtaja Luukkonen ei puhunut asevelvollisuudesta vaan maanpuolustusohjelmasta. Edellisen talven kokemusten nojalla sitä voitaisiin hänestä laajentaa.

Asevelvollisuusaikanaan olisi naisten saatava opetusta erityisesti kotitalouden ja lastenhoidon alalla. ”Siis yleensä naisten tavallisissa rauhanaikaisissa töissä”, lehti kiteytti.

Eli kokkaamista, pyykkäämistä, siivoamista ja lasten hoitoa? Nykyaikaiselle naispuoliselle varusmiehelle pitäisi kenties kuulua kursseja kuten ”näin otat lapselta pois älypuhelimen” ”näin vältät johtamisvastuun pikkuasioista” ”kannusta lasta lukemaan/liikkumaan/syömään salaattia…”?

Tuolloin kriisiajan jälkeen lehden haastattelemat asiantuntijat ymmärsivät kodin merkityksen koko yhteiskunnan kannalta. He eivät kuitenkaan lähteneet kyseenalaistamaan sukupuolirooleja, mutta esittivät rohkeitakin ehdotuksia: perheen emännän tehtäviä opiskelevat varusnaiset voitaisiin määrätä yhteiskunnalle hyödylliseen työhön kuten perheenäitien vapaapäivän tai kesäloman sijaiseksi eli lomittajiksi.

Naisen asevelvollisuuden ei pitäisi kuitenkaan rajoittua vain kotitöihin.

Naisen ylentärkeä tehtävä

Kodin hoitamisen lisäksi lehden asiantuntijat painottivat terveydenhoidon ja ensiavun opetusta ja ruumiinharjoitusten tarpeellisuutta. Myös yhteiskuntaopin ja kansalaistiedon opettaminen rauhanaikana katsottiin merkitykselliseksi, samoin kuin yhteiskunnallisten tehtävien ja velvollisuuksien tutkiminen ja harjoittelu.

Rouva Bergholm katsoi, että naisten osuus pitäisi ohjata ”puhtaasi yhteiskunnalliseen ja sisäiseen rakennustyöhön ja kotien kohottamiseen”.

Asiantuntijoiden ehdotus asevelvollisuuden pituudeksi vaihteli puolesta vuodesta puoleentoista. Puhuttiin kodinhoitokursseista ja palkatusta työstä harjoittelukodeissa.

Lopuksi lehti muistutti ”ylentärkeästä tehtävästä, minkä naiset yksin isänmaalle suorittavat synnyttäessään sille uudet kansalaiset”. Voisikohan se olla vastineena miesten asepalvelukselle?

Artikkeli on julkaistu Kotiliedessä nro 20 1940 (lokakuu). Jutun yhteydessä ei mainittu kirjoittajaa.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Opetusta kodin hoidosta? – Naisten asevelvollisuutta pohdittiin jo 1940

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X