Kun läheinen kuolee: Kuka saa käyttää vainajan pankkitiliä?

Kuolleen tililtä voi maksaa hautajaiskulut, mutta ei omia ruokaostoksia. Perunkirjoitus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Läheisen kuoltua yksi hoidettavista asioista on vainajan pankkitili. Omaisten onkin hyvä olla yhteydessä pankkiin mahdollisimman pian läheisen kuoleman jälkeen. Kuolintiedon saatuaan pankin kirjaa asiakkaaksi kuolinpesän, päättää käyttöoikeudet tileihin, sulkee pankkitunnukset ja pankkikorttien käytön.

Lue myös: Näin vältät perintöriidat

Virallisen tiedon asiakkaansa kuolemasta pankki saa Väestörekisterikeskuksesta noin viikon kuluessa. Mitä nopeammin pankki tietää muuttuneesta tilanteesta, sitä nopeammin läheiset saavat neuvoja pankkiasioiden hoitamisessa – ja sitä varmemmin vältytään väärinkäsityksiltä.

Vainajan omaisuus siirtyy kuolinpesän osakkaiden yhteiseen hallintaan. Osakkaita ovat tavallisesti puoliso, perilliset ja mahdolliset testamentin saajat. Sitä varten pankkiin kannattaa toimittaa virkatodistus, josta selviää kuolinpesän täsmällinen osakkuus.

Osakkaat eivät kuitenkaan voi käyttää vainajan tilejä miten haluavat: tililtä ei voi esimerkiksi kustantaa omia menojaan. Vainajaan kohdistuvat laskut, kuten sairaalalaskun, tililtä voi kuitenkin maksaa. Vainajan laskujen maksamista omaisten omilta tileiltä kannattaa välttää, jotta raha-asiat pysyvät mahdollisimman selkeinä ja hyvässä järjestyksessä.

Lue myös: Kannattaisiko sinunkin aloittaa kuolinsiivous? Näin pääset alkuun

Pankkitili vain vainajan menoihin

Hautajaisjärjestelyt tuovat tullessaan yleensä kuluja kuten hautapaikkamaksun, arkun hankkimisen, muistotilaisuuden tarjoilujen tai hautakiven hankkimisen. Nämä ovat kaikki menoja, jotka aiheutuvat vainajan kuolemasta ja jotka lain mukaan kuka tahansa osakas voi maksaa vainajan varoista yksinkin.
Pankkitililtä voi maksaa myös vainajan elinaikaan kohdistuvat velat, kuten esimerkiksi yhtiövastikkeen sitä mukaa, kun se erääntyy. Osakkaiden henkilökohtaisia velkoja, kuten perintöveroja, ei sen sijaan saa maksaa kuolinpesän tililtä ilman kaikkien osakkaiden suostumusta.

Irtisano tarpeettomat tilaukset

Kuolinpesän osakas voi hoitaa kuolinpesän muitakin asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi vainajalle tarpeettomiksi käyneiden palvelujen irtisanominen ja lopettaminen. Puhelinliittymien ja lehtitilausten päättämiseksi kannattaa ottaa suoraan yhteyttä laskuttajiin.
Joidenkin sopimusten purkamiseen tai sulkemiseen saatetaan tarvita muiden osakkaiden valtuutus, perukirja tai muita dokumentteja, joilla voidaan osoittaa kyseisen henkilön oikeus palveluiden lopettamiseen. Jo erääntyneet laskut kannattaa maksaa viipymättä kuolinpesän varoista, jotta välttyy mahdollisilta lisäkuluilta.

Perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa

Omaisilla on läheisen kuoltua ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina hoidettavinaan monia käytännön asioita. Yksi niistä on perunkirjoitus, joka tulee lain mukaan tehdä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Erikoistapauksissa perunkirjoitukselle voi hakea lisäaikaa verottajalta.

Perunkirjoituksen järjestämisvastuu on sillä, joka tuntee vainajan varallisuustilanteen parhaiten eli yleensä vainajan puolisolla tai täysi-ikäisellä lapsella.
Useimmiten perunkirjoituksen tekijäksi on hyvä pyytää lakimies, koska hän osaa huomioida, miten esimerkiksi verotus kannattaa huomioida päätöksiä tehdessä. Perunkirjoitus tehdään nykyään usein pankissa, asianajotoimistossa tai lakiasiantoimistossa.

Lue myös: Kun kuolema lähestyy – viimeisten hetkien muistilista

Perunkirjoitusta varten laaditaan perukirja: Siitä ilmenevät kaikki pesän osakkaat ja mahdolliset testamentinsaajat. Perukirjaan on listattu vainajan varat ja velat.
Perukirja on veroilmoitus, jonka perusteella perillisille määrätään perintövero. Tätä varten perukirjasta on toimitettava kopio verottajalle.

Sovi asioista ajoissa

Omaan kuolemaan ja raha-asioihin liittyvistä asioista kannattaa jutella läheisten kanssa silloin, kun se ei vielä tunnu ajankohtaisilta. Läheisten on helpompi hoitaa hautajaisjärjestelyjä, jos he tietävät esimerkiksi, olisiko vainaja toivonut arkku- vai uurnahautausta. Jos taas suvussa on useampia vanhoja hautoja, jotka halutaan ottaa aikanaan uudelleenkäyttöön, kannattaa sopia, kuka haudataan aikanaan minnekin.

Pariskuntien on hyvä käydä läpi, miten toinen pärjää, kun toinen kuolee. Usein esimerkiksi keskinäisellä testamentilla voi turvata toisen asemaa. Myös varojen siirtämistä lapsille tai lapsenlapsille kannattaa suunnitella: monet päätyvät ratkaisuun, jossa kerryttävät pesämunaa esimerkiksi lapsenlapsille jo eläessään.

Lue myös: Vältä perintöriidat – näin teet testamentin

 

Asiantuntijana Nordean liiketoimintajohtaja Riikka Laine-Tolonen, lähteet nordea.fi ja vero.fi.

Artikkeli on julkaistu Kotilieden numerossa 13/18.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kun läheinen kuolee: Kuka saa käyttää vainajan pankkitiliä?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X