Aku pyrkii ostamaan vain viisi uutta vaatetta vuodessa – nyt hän haastaa kaikki muutkin elämään ekologisemmin
Aku Varamäki aloitti sosiaalisessa mediassa kiertävän viiden vaatteen vuosi -haasteen, jossa sitoudutaan ostamaan enintään viisi uutta vaatetta vuodessa. Haaste on ostolakkoa armollisempi tapa vähentää tavara-ahdistusta ja omaa hiilijalanjälkeä.
Tämä on niin ihana laukku, että tarvitsen sen. Näin Aku Varamäki ajatteli, kun hän näki mainoksen mansikkakuvioisesta olkalaukusta. Hän haaveili kulkevansa kauppatorilla marjakojujen ja jäätelökioskien lomassa laukku olallaan keikkuen. Mikään muu laukku ei näyttäisi Helsingin kesässä yhtä täydelliseltä.
Pohdittuaan asiaa Aku havahtui: hänhän haaveilee kesästä eikä laukusta!
”Kesällä menin sitten torille olallani vanha laukkuni, josta tykkään tosi paljon. Kävimme tyttäreni kanssa kahvilla ja lokit kirkuivat ympärillämme. Se oli ihanaa. Tajusin, kuinka naurettava laukkutarpeeni oli ollut”, Aku sanoo.
Meillä on itse kullakin joskus ostohaluja, jotka eivät perustu todelliseen tarpeeseen. Yksi haaveilee mansikkalaukusta, toinen uudesta leningistä kesän juhliin. Me ihmiset olemme mestareita keksimään uusia tarpeita, Aku sanoo.
”Ostamme jatkuvasti kuviteltuun tarpeeseen uusia vaatteita. Voisi pohtia, tyydyttyykö se tarve koskaan.”
Aku on työpäivämuotoilija-yrittäjä ja aktivisti, joka pitää Instagram-tiliä @planetaarinenvaatekaappi. Vuodenvaihteessa hän aloitti yhdessä somevaikuttaja ja tietokirjailija Julia Thurénin kanssa viiden vaatteen haasteen. Haasteen idea on ostaa ainoastaan viisi uutta vaatetta vuoden aikana. Viiteen vaatteeseen sisältyvät kengät, mutta alusvaatteita, kirpputorilöytöjä ja itse tehtyjä vaatteita ei lasketa.
Moni on jakanut ajatuksiaan haasteesta sosiaalisessa mediassa hashtagilla #viidenvaatteenvuosi.
”Toivottavasti tämä haaste herättelee ihmisiä miettimään, kuinka pielessä kuluttaminen on. Loppuviimein emme tarvitse kaikkia ostamiamme vaatteita, eivätkä ne edes tuo meille hyvinvointia.”
Vaateteollisuus kuormittaa ympäristöä
Viiden vaatteen haaste perustuu joulukuussa 2022 julkaistuun Hot or Cool -instituutin raporttiin, jonka mukaan neljän vuodenajan ilmastossa elävä tarvitsee hyvään elämään 85 vaatekappaletta.
Jos maapallon lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 celsiusasteeseen, pitäisi yhden henkilön vaateshoppailusta koituvien päästöjen mahtua 58–128 kilogrammaan hiilidioksidiekvivalenttiin (CO2e) vuodessa. Se tarkoittaa, että uusia vaatteita saisi ostaa 5–13 kappaletta vuoden aikana.
Tällä hetkellä suomalainen ostaa Akun mukaan keskimäärin noin 35–50 uutta vaatekappaletta vuodessa.
”Viisi uutta vaatetta vuodessa on hyvä raja meille, joilla on jo paljon vaatteita. Mutta samalla se on minimi heille, joilla ei vielä ole sitä 85 vaatekappaletta. Vaatteet ovat kuitenkin kulutustavaraa, ja meidän on tarjottava jokaiselle mahdollisuus hyvään elämään.”
Vaate- ja tekstiiliteollisuuden osuus globaaleista päästöistä on noin 4–10 prosenttia. EU:ssa on valmisteltu uusia säädäntöjä, jotka velvoittavat vaate- ja tekstiiliteollisuutta raportoimaan entistä yksityiskohtaisemmin toimintansa ympäristövaikutuksista.
Akun mielestä päästöjen vähentämiseen tarvitaan lainsäädännön lisäksi myös kuluttajia.
”Uusien vaatteiden ostamisen vähentyminen laittaisi vaateteollisuuden miettimään, millaisia vaatteita kannattaa valmistaa. Valmistajien täytyisi tehdä niin pitkäikäisiä ja ihania vaatteita, että asiakas palaisi, kun tuote tulee joskus tiensä päähän.”
Lue myös: Missä vaatteita kannattaa myydä netissä? Nämä ovat parhaat mobiiliapplikaatiot kirppistelyyn!
Viiden vaatteen vuosi -haaste: kirpputorishoppailu ja itsetehdyt vaatteet sallitaan
Vaatehaastetta on kritisoitu siitä, ettei viiteen vaatteeseen lasketa mukaan kirpputorilöytöjä. Kirpputorishoppailukin on ongelmallista silloin, kun vaatteita ostetaan yli tarpeen. Niin kauan kuin vaatteille on jälkimarkkina, myös uuden vaatteen kauppa käy.
Akun mielestä kirpputorishoppailusta on kuitenkin turhaa potea huonoa omaatuntoa.
”Uskon porttiteoriaan tässäkin. Jos ensin oppii korvaamaan second handilla uuden ostamista, seuraava askel voi olla, että vähentää kokonaiskulutusta. Meillä on vielä paljon tehtävää sen eteen, että ihmiset ostaisisvat ensisijaisesti käytettyä ja vasta toissijaisesti uutta.”
Meillä on vielä paljon tehtävää sen eteen, että ihmiset ostaisisvat ensisijaisesti käytettyä ja vasta toissijaisesti uutta.
Moni on myös kysynyt Akulta, lasketaanko itsetehdyt vaatteet mukaan haasteeseen. Se on Akun mielestä omantunnon kysymys. Jos vaatteita valmistaa reilusti yli tarpeensa, asiaa on syytä tarkastella.
”Ajattelen, että vaatteiden valmistaminen on yleensä sen verran hidasta ja työlästä, ettei se ole suuri ongelma. Päinvastoin ajattelen, että tarvitsemme käsityötaitoja tulevaisuudessa. Jos osataan valmistaa vaatteita, osataan niitä myös korjata.”
Lahjaksi saadut vaatteet Aku laskisi mukaan viiden vaatteen vuoteen. Jos ilmaisia t-paitoja tulee vaikka urheilutapahtumista tai työnantajalta, voi vaatteista vallan hyvin kieltäytyä. Se saattaa herättää tapahtumanjärjestäjät pohtimaan mainospaitojen tarpeellisuutta ylipäätään.
Viiden vaatteen vuosi -vaatehaaste voi tuoda uudenlaisia iloja arkeen
Aku on pitänyt kirjaa ostamistaan vaatteista. Viime vuonna hän osti 20 vaatetta, joista 4 oli uusia vaatteita. Tänä vuonna hän on ostanut toistaiseksi yhden vaatteen.
”Nyt tuntuu hurjalta, miksi ostin viime vuonna niin paljon vaatteita. Volyymi on tippumassa ja olen korvannut uuden ostamista second handilla.”
Vähentäessään vaateshoppailua Aku on säästänyt vaatteiden kierrätykseen menevästä ajasta. Pursuavan vaatekaapin läpikäyminen ja nyssyköiden kuljettaminen kirpputoripöydille on aikaavievää ja kuluttavaa.
Lisäksi vaatekaapissa valmiina olevat vaatteet ovat päässeet entistä useammin päälle. Ystävän väitöskaronkkaan Aku puki mekon, jota hän oli käyttänyt vain kerran aikaisemmin.
”Kun shoppailu vähenee, vapautuu samalla siitä kuluttavasta syklistä, jossa pitäisi aina olla pukeutunut kauden trendien mukaan. Ei tarvitse. Sen sijaan voi virittäytyä kuulostelemaan, mikä tuottaa itselle iloa.”
Vaatehaasteessa on myös se hyvä puoli, että se mahdollistaa monelle laadukkaampien vaatteiden ostamisen. Suomalainen ostaa vuodessa 820 eurolla kymmeniä vaatteita. Se tarkoittaa, että yhdestä vaatekappaleesta maksetaan keskimäärin alle parikymppiä.
Jos sama raha laitettaisiin viiteen vaatteeseen, yhdestä vaatteesta voitaisiin maksaa yli 160 euroa.
”Ajattelen, että tässä on mahdollisuus tehdä merkittävä tasonnosto pukeutumiseen. Voisimme ostaa kotimaisilta merkeiltä, joiden työolot ovat kunnossa. Verot jäisivät Suomeen ja vaatteet olisivat kestävämpiä.”
Vaatehaaste on vaihtoehto ehdottomalle ostolakolle
Joidenkin mielestä viiden vaatteen haaste ei ole riittävä. Viime aikoina on puhuttu paljon niin sanotusta ostolakosta, jossa vaatteita ei osteta lainkaan. Esimerkiksi Laura Frimanin shoppailulakkoa käsittelevä kirja Tauko nousi ilmestyessään puheenaiheeksi.
Moni haluaisi myös tarkempia tietoja erilaisten vaatekappaleiden, kuten farkkujen tai t-paitojen hiilidioksidipäästöistä. Tällaisen taulukon tekeminen olisi Akun mielestä paitsi hankalaa, myös turhaa.
”Kutsun tätä jonkinlaiseksi eko-anoreksiaksi. Ostolakko on vähän niin kuin dieetti ja hiilidioksidipäästöjen vertailu kuin kalorien laskentaa. En usko, että se on pidemmän päälle kestävää, koska vaatteet ovat kuitenkin kulutustavaraa. Vaatteen käyttötarkoitus ja pitkäikäisyys ovat päästöjä huomattavasti olennaisempia asioita.”
Ostolakkoa tärkeämpää olisi Akun mielestä pohtia, ovatko muut elämäntavat kestävällä pohjalla. Vaatteiden kulutus on yksilön hiilijalanjäljestä vain murto-osa.
Suurimman vaikutuksen hiilijalanjälkeen voi tehdä vähentämällä lentomatkustamista ja yksityisautoilua, asumalla järkevissä neliöissä ja syömällä kasvispainotteisesti.
”Jos sen jälkeen vielä sitoutuu viiden vaatteen haasteeseen, niin kaiken jäljellä olevan energian voi laittaa siihen, että kertoo muille hyvistä valinnoistaan.”
Kommentoi
Kommentoi juttua: Aku pyrkii ostamaan vain viisi uutta vaatetta vuodessa – nyt hän haastaa kaikki muutkin elämään ekologisemmin
Mulla on asiat päinvastoin, ostan viidessä vuodessa korkeintaan yhden vaatteen.