Jos jokainen ihminen tekisi nämä 6 muutosta arkeensa, ilmastokriisi voitaisiin saada ratkaistua – testaa, oletko valmis näihin ilmastotekoihin

Tuore kansainvälinen tutkimus listaa konkreettiset toimet, joilla jokainen voi muuttaa arkeaan kestävämmäksi. Suomalaiset asiantuntijat arvioivat tutkimuksessa listatut ilmastoteot.

Lennä enintään yksi lyhyt lento kolmessa vuodessa, osta kolme uutta vaatetta vuodessa ja syö kasviperäistä ruokaa.

Muun muassa näillä elämäntapamuutoksilla jokainen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään merkittävästi ja torjua siten ilmaston lämpenemistä, esittää tuore The Guardian -lehden uutisoima tutkimus.

Leedsin yliopiston, Arupin ja C40-kaupunkien tutkimus listaa kuusi asiaa, jotka ihmisten pitäisi muuttaa kulutustottumuksissaan mahdollistaakseen maapallolle turvalliset elinolot tulevaisuudessa.

Kävimme raportissa esitetyt väitteet läpi kahden asiantuntijan, Emma Hietaniemen ja Jyri Seppälän kanssa. Hietaniemi on Sitran kestävän arjen asiantuntija ja Seppälä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori ja Suomen Ilmastopaneelin jäsen. Pyysimme heitä arvioimaan, millainen merkitys tutkimuksessa mainituilla toimilla on.

Lue myös: Ahdistaako ilmastonmuutos? Listasimme 26 hyvää uutista ilmastonmuutoksen torjunnasta

Ilmastoteko 1: Syö kasviperäistä ruokaa ja vältä jätettä

Sekä Emma Hietaniemi että Jyri Seppälä pitävät kasvipohjaisen ruokavalion suosimista yhtenä merkittävimmistä kulutukseen liittyvistä päästövähennyskeinoista. Kasviperäisen ruoan tuottaminen aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin eläinperusteisen ravinnon tuottaminen, koska sen tuotanto vaatii vähemmän maa-alaa ja vedenkäyttöä.

”Ennen kuin liha tai maito saadaan pöytään, tuhlataan aika paljon maa-alaa rehuntuotantoon. Lisäksi märehtijät aiheuttavat metaanipäästöjä. Kaikkein suurimmat päästöt tulevat naudasta, joka kasvatetaan lihaksi ilman, että sen maito hyödynnetään ensin. Broilerin tuotannon päästöt ovat pienemmät kuin naudan, mutta tuotanto kuormittaa enemmän kuin kasviperäisen proteiinin tuotanto”, Seppälä sanoo.

Jyri Seppälä

Professori Jyri Seppälä työskentelee johtajana Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kulutuksen ja tuotannon keskuksessa ja toimii Suomen Ilmastopaneelin jäsenenä. SYKE on monialainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka tuottaa ratkaisuja ympäristökestävämpään yhteiskuntaan. Suomen Ilmastopaneeli on tietellinen ja riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa. Kuva: Kai Widell/Suomen ympäristökeskus

Asiantuntijoiden mukaan ruokahävikin välttäminen ei ole päästöjen näkökulmasta niin vaikuttava toimi kuin kasviperäisen ruokavalion suosiminen.

”Viimeisin suomalaisten hiilijalanjälkeä tarkastellut raporttimme arvioi, että vegaaniruokavalio voisi laskea hiilidioksidipäästöjä vuodessa 780 kiloa per henkilö, ruokahävikin vähentäminen puolestaan 50 kiloa per henkilö. Mutta on silti hienoa, että ruokahävikki mainitaan, sillä raaka-aineiden tuhlaaminen on hölmöä”, Emma Hietaniemi sanoo.

Asiantuntijat korostavat, ettei kenenkään tarvitse ryhtyä heti vegaaniksi, vaan merkittäviä päästövähennyksiä saadaan aikaiseksi jo sillä, että sekasyöjät vähentäisivät lihan ja maitotuotteiden käyttöä. Samalla kun kasviperäistä ravintoa lisättäisiin, saataisiin ruokavalio muutettua myös terveyssuositusten mukaiseksi eli sellaiseksi, että se tukisi ihmisen hyvinvointia.

Ilmastoteko 2: Osta enintään kolme uutta vaatekappaletta vuodessa

Enintään kolme uutta vaatetta vuodessa. Tavoite kuulostaa kunnianhimoiselta. Ensimmäisenä herää kysymys siitä, lasketaanko mukaan myös alusvaatteet. Entä yöpaita?

Tätä tutkimusraportissa ei kerrota.

”Varmaan tällainen elämänmuutos voisi olla mahdollinen, mutta se edellyttää sitä, että ostettava vaate on niin laadukas, että se kestää pesua ja käyttöä”, Jyri Seppälä sanoo.

Vaatteiden hiilijalanjälkeen vaikuttaa vaatteiden uusimissyklin lisäksi myös vaatteeseen käytetty materiaali. Esimeriksi puuvillan viljely vaatii runsaasti vettä ja torjunta-aineita, sillä kasvi on altis taudeille. Polyesterin valmistukseen tarvitaan puolestaan öljyä, joka on uusiutumaton luonnonvara.

Asiantuntijat kehottavatkin kuluttajia keskittymään yksittäisten uusien vaatekappaleiden määrien vahtaamisen sijaan oman ostokäyttäytymisen ja vaatehuollon tarkasteluun kokonaisuutena. Emma Hietaniemi neuvoo ostamaan vaatteen aina tarpeeseen – oli kyse sitten uudesta tai käytetystä vaatteesta – ja korjaamaan ja kierrättämään tarvittaessa.

Hietaniemen mukaan järkevintä on hankkia harkitusti kompakti määrä vaatteita, joiden ympärille pystyy helposti suunnittelemaan useita eri asukokonaisuuksia. Samalla säästyy myös rahaa.

”Lisäksi olisi syytä huomioida järkevä pyykinpesu. Kun vaatetta ei pese turhan usein, sillä säästää vettä ja energiaa ja vähentää vaatteen käytönaikaisia päästöjä”, Hietaniemi sanoo.

Sitra on listannut kulutuksen päästökeinoja 100 fiksua arjen tekoa -hankkeessa. Sen arvioiden mukaan uusien vaatteiden ostoa vähentämällä, käytettyä vaatetta suosimalla sekä vaatetta huoltamalla ja sen pesuväliä pidentämällä voitaisiin saavuttaa neljän prosentin päästövähennys henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen.

Lue myös: Sinäkin saatat pestä vaatteitasi liian usein – näillä tavoilla pidennät pesuväliä helposti

Lue myös: Sinäkin saatat pestä vaatteitasi liian usein – näillä tavoilla pidennät pesuväliä helposti

Ilmastoteko 3: Käytä elektronisia laitteita vähintään 7 vuotta

Elektronisten laitteiden hiilidioksidipäästöt syntyvät sekä tuotteen valmistuksesta että käytöstä. Laitteen käytöstä aiheutuvat päästöt johtuvat energian kulutuksesta.

Energiatehokkaan laitteen käyttöiän pidentäminen on asiantuntijoiden mukaan järkevä toimi, sillä nykyaikaisen laitteen valmistuksen päästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin käytönaikaiset päästöt. Tutkimusraportissa nostetaan esimerkiksi Applen matkapuhelin, jonka päästöistä 80 prosenttia on valmistuksesta aiheutuvia ja 11 prosenttia käytön aikaisia.

Seppälä ja Hietaniemi kuitenkin muistuttavat, ettei elektronisen laitteen käyttöiän pidentäminen ole aina järkevää tai edes mahdollista.

”Kotona voi esimerkiksi olla vanha energiasyöppö radio, joka kuluttaa energiaa enemmän kuin uudempi vehje. Jos radiota käyttää paljon, päästöjen kannalta on järkevämpää vaihtaa laite uuteen kuin käyttää vanhaa niin pitkään kuin se toimii. Jos käyttö on satunnaista, vanhan pitäminen on perusteltua”, Seppälä sanoo.

Tietotekniikka vaatii myös päivityksiä, jotta sen käyttäminen on turvallista. Valmistajat saattavatkin lopettaa järjestelmäpäivitysten tarjoamisen vanhemmille malleille. Tällöin laitteen käyttöikää ei pitene, vaikka kuluttaja pitäisi puhelimestaan huolta ja käsittelisi sitä hyvin.

Asiantuntijat toivovatkin yrityksiltä kiertotalouden toimintamallin haltuunottoa. Ajatuksena on, että kuluttajille ei myytäisi vain konkreettista tavaraa, vaan palvelu, josta kannattaisi maksaa.

”Asiakkaan näkökulmasta yksi syy valita tuote voisi olla se, että yritys antaa takeet siitä, että laite toimii x vuotta, ja sitä huolletaan tarpeen mukaan vaihtamalla osia. Se helpottaisi arkea, mikä on yksi kuluttajalle tärkeä motivaatiotekijä ostopäätöstä tehdessä”, Hietaniemi sanoo.

Ilmastoteko 4: Lennä enintään yksi lyhyt lento kolmessa vuodessa ja yksi pitkä lento kahdeksassa vuodessa

Jo yksi lentomatka nostaa yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeä merkittävästi, asiantuntijat vahvistavat. Koska lentokone liikkuu yläilmoissa, lentämisestä aiheutuvat päästöt lämmittävät ilmakehää suoraan. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n päästölaskurin mukaan yhdensuuntainen lentomatka Helsingistä Malagaan tuottaisi 248 kilon hiilidioksidipäästöt yhtä matkustajaa kohden.

Se on paljon verrattuna siihen, että suomalaisen vuosikohtaisen hiilijalanjäljen tulisi tippua reilusta 10 000 kilosta 2 500 kiloon vuoteen 2030 mennessä.

Emma Hietaniemi ja Jyri Seppälä muistuttavat, että vaikka lentäminen yleistyy, on kyse yhä luksuksesta, johon harvoilla on varaa. Globaalilla tasolla lentämisen kokonaispäästömäärät ovatkin vain muutaman prosentin kulutuspäästöistä. Ilmakehää lämmittävä vaikutus on kuitenkin puolet suurempi, kun päästöt tapahtuvat ilmakehässä.

Lentokoneella usein matkustavien on siksi syytä pyrkiä vähentämään lentojen määrää. Leedsin yliopiston, Arupin ja C40-kaupunkien tutkimus esittää, että ilmaston kannalta järkevintä olisi lentää vain yksi lyhyt lento kolmessa vuodessa, mikä tarkoittaa alle 1 500 kilometrin etäisyyttä. Käytännössä sillä pääsisi Helsingistä Amsterdamiin.

Seppälän ja Hietaniemen mukaan lentämisestä ei tarvitse luopua kokonaan, mutta jokaisen lentäen matkustavan olisi syytä miettiä, ovatko kaikki lentomatkat välttämättömiä vai voisiko jonkun matkan tehdä maata pitkin esimerkiksi omassa kotimaassa.

”Rikkaissa länsimaissa on ollut tapana, että joka vuosi pitää päästä ulkomaille lomalle. Se ei ole missään tapauksessa kestävää”, Seppälä sanoo.

Ilmastoteko 5: Jos mahdollista, hankkiudu eroon omasta moottoriajoneuvosta tai käytä olemassa olevaa mahdollisimman pitkään

Yksityisautoilun vähentäminen on merkittävä keino vähentää omaa hiilijalanjälkeä. On silti selvää, että Suomessa on alueita, joissa auton omistaminen on puutteellisen joukkoliikenteen ja palveluverkoston vuoksi välttämätöntä. Autosta luopuminen ei osalle väestöstä ole vaihtoehto, asiantuntijat sanovat.

Jyri Seppälä ja Emma Hietaniemi myös pitävät tutkimuksen ehdotusta nykyisen auton käyttöiän pitkittämisestä mustavalkoisena. Autoilusta aiheutuviin päästöihin nimittäin vaikuttavat paitsi ajetut kilometrit myös auton energianlähde ja -kulutus.

Bensakäyttöisen auton muunnoksilla päästöjä on mahdollista pienentää vaihtamalla biopolttoaineeseen, kuten biokaasuun tai -etanoliin. Dieselautoon on mahdollista käyttää biodieseliä. Päästövähennykset ovat tässäkin tapauksessa enintään 30 prosentin luokkaa, kun otetaan polttoaineiden sekoitevelvoitteen välillinen vaikutus huomioon, Seppälä sanoo.

Lisäksi biopolttoaineiden riittävyys on rajallinen. Seppälän mukaan käytännössä vain sähköauton omistajan on järkevä ajaa autollaan mahdollisimman pitkään, sillä sähköauton ajamisen aikaiset päästöt ovat vähäiset sähköntuotannon päästöjen nopean vähenemisen seurauksena.

”Korkeapäästöisen polttomoottoriauton ajaminen tästä ikuisuuteen ei ole ilmastoteko”, Seppälä tiivistää.

Sekä Seppälä että Hietaniemi nostavat esiin Suomen Ilmastopaneelin autokalkulaattorin, jonka avulla on mahdollista selvittää, milloin uuden auton ostaminen on sekä päästöjen että lompakon kannalta kannattavampaa kuin vanhalla autolla ajaminen.

Molemmat asiantuntijat kannustavat kuluttajia myös suosimaan kimppakyytejä ja lihasvoimaa silloin, kun matkan etäisyys on hyötyliikunnalle sopiva.

Ilmastoteko 6: Tee ainakin yksi elämänmuutos, joka vie yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan: siirry vihreään energiaan, eristä kotisi tai vaihda eläkeyhtiötä

”Ensinnäkin on hirveän hienoa, että listaan on nostettu erikseen elämäntapamuutos, joka vie yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan. Sanoisin kuitenkin, että myös kaikki edeltävät teot vievät yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan”, Emma Hietaniemi kommentoi.

Vihreiden energiamuotojen eli vesi-, tuuli-, aurinko ja bioenergian suosiminen on yksi tapa pienentää oman kulutuksen päästökuormaa. Maalämpö voi vaikuttaa omakotitaloasujan silmissä aluksi isolta investoinnilta, mutta pitkällä aikavälillä keventää päästökuorman lisäksi myös lompakkoa, Hietaniemi kuvailee.

Emma Hietaniemi

Emma Hietaniemi työskentelee kestävän arjen asiantuntijana Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa eli Sitrassa, joka ennakoi tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja kehittää siihen ratkaisuja. Kuva:  Miikka Pirinen/Sitra

Hietaniemi kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi kaukolämpöverkkoon kuuluvilla kotitalouksilla on harvoin mahdollisuus valita sähköntuotantomuotoaan. Tässä tapauksessa yksilö voi kuitenkin vaikuttaa jättämällä sähköyhtiöille palautetta, jossa toivoo kaukolämpöverkkoon vihreämpää energiaa. Sanomaa vihreästä energiasta kannattaa levittää Hietaniemen mukaan myös omalle lähipiirille.

”Kaikkein näkyvin todiste siitä, miksi omasta energiamuodosta kertominen kannattaa, ovat aurinkopaneelit. Tutkimusten mukaan into asentaa aurinkopaneeleja tarttuu helposti naapurilta naapurille, kun vieressä on selkeä verrokki, jolta voi kuulla aurinkopaneelien hyödyistä ja saada vinkkiä niiden asentamiseen”, Hietaniemi sanoo.

Lue myös: Kerrostaloasuja, haaveiletko ilmaisesta sähköstä? Aurinkopaneelit saa nykyään myös taloyhtiöön

Yllä olevien toimien lisäksi Leedsin yliopiston ja kumppaneiden tutkimus esittää, että rakentamisessa tulisi suosia vähähiilisiä materiaaleja tehokkaammin ja uudelleen hyödyntäen. Jyri Seppälä huomauttaa, että kodin rakennusmateriaalien valinta on harvoin mahdollista, ellei asu omakotitalossa.

”Yksittäisten materiaalien sijaan olisi muutenkin järkevämpi katsoa talon hiilijalanjälkeä kokonaisuudessaan. Vaikka materiaalit olisivat vähäpäästöisiä, päästöt voivat kääntyä nurinpäin, jos talo on energiatehoton”, Seppälä sanoo.

Jokainen voi vaikuttaa asumisen hiilijalanjälkeen erityisesti lämmitysenergian, veden ja sähkön käytöllään, asiantuntijat neuvovat.

”On arvioitu, että sisälämpötilan tiputtaminen yhdellä asteella tiputtaa lämmityskuluja viisi prosenttia. Energiatehokkuus on tärkeä asia, vaikka oma talo lämpenisi päästöttömällä energialla, sillä vihreää energiaa on saatavilla rajallisesti. On järkevää, että sitä jää teollisuuden käyttöön”, Seppälä sanoo.

Kuluttajien valinnoilla on suuri merkitys, arvioivat asiantuntijat

Emma Hietaniemi ja Jyri Seppälä pitävät Leedsin yliopiston, Arupin ja C40-ryhmän tutkimuksen esittämiä elämäntapamuutoksia oikeansuuntaisina – vaikkakin turhan suoraviivaisina ja joihinkin olosuhteisiin ja tilanteisiin soveltumattomina.

Seppälä jää kaipaamaan tutkimukselta myös avoimuutta siitä, mitä lukuja käyttäen esitetyt toimet on laskettu. Jos luvut olisivat julkisia, päästövaikutuksia olisi helpompi arvioida Suomen kontekstissa.

Molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että vaikka isossa mittakaavassa ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii toimia päättäjiltä ja yrityksiltä, myös yksittäisten suomalaisten tulee olla kiinnostuneita omasta hiilijalanjäljestään.

”Suomi kuuluu maihin, joissa kotitalouksien kulutusperusteisten päästöjen osuus on merkittävä. Kulutamme myös paljon muualla tuotettuja tuotteita. Vaikka saastuttava tuotanto tapahtuisikin muualla, myös kulutuspohjaisilla päästöillä on merkitystä”, Hietaniemi sanoo.

Asiantuntijat painottavat, että kun yksittäisistä kuluttajista tulee massoja, kuluttajien tekemien elämäntapamuutosten yhteiskunnallinen merkitys korostuu.

”Jos riittävän suuri määrä, esimerkiksi 10 prosenttia ihmisistä, alkaa suosia vähäpäästöisiä tuotteita, se ohjaa koko tuotantosektoria. Tällöin myös valmistuksen päästöt vähentyvät ja yritykset ovat motivoituneita kehittämään uusia innovaatiota. Olen aina sanonut, että kuluttajan merkitys on suurempi kuin yksittäinen muutos antaa ymmärtää”, Seppälä sanoo.

Jokaisen ostoksen kirjaamisen kulutusta laskevaan Excel-taulukkoon voi kuitenkin unohtaa. Absoluuttisiin lukuihin pyrkimistä tärkeämpää on, että tunnistaa kohteet, joissa omia toimia on mahdollista parantaa, asiantuntijat summaavat.

Lue myös Seura.fi: Syö ympäristöystävällisesti – Näin valitset ruoka-aineet monipuolisen terveellisesti lautasellesi

Avainsanat

Keskustelu

Voisitteko oikaista jutun asiavirheet, kuten väite ”ilmastokriisistä” (sellaista ei ole yksikään tieteellinen tutkimus todennut). Esitettyjen keinojen lämpötilavaikutus on ilmeisesti nollan luokkaa, kun siitä ei mitään lukuja mainittu?

Hei!

Kiitos kommentista! Käytämme jutussa ilmastokriisi-sanaa alleviivaamaan sitä hätätilaa, jonka ilmastonmuutos aiheuttaa planeetallemme. Ilmastokriisin vaikutukset näkyvät jo nyt monin tavoin, ja vaikutukset tulevat vain pahenemaan, jos lämpenemistä ei saada pysäytettyä 1,5 asteeseen. Asiasta vallitsee tiedeyhteisössä vahva konsensus.

Terveisin Ulla Kotiliedestä

Hei Ulla. Ottakaapa selvä, mistä vallitsee konsensus (siitä, että ihminen on osatekijä, ei siitä kuinka merkittävä, eikä varsinkaan kriisistä jollaista ei siis ole edes todettu). Asiavirhe on luonnontieteen tulosten vastainen.

Aina löytyy teitä änkyröitä jotka jaksatte harata vastaan jotta voisitte jatkaa maapallolle haitallisia elintapojanne. Ilmastokriisi on totta ja tapahtuu juuri nyt. Tutustu vaikka IPCC:n ilmastoraporttiin. Tutkittua tietoa aiheesta löytyy paljon.

Tutustu itse, sekään kun ei kriisiä totea. Mielestäni oikaisupyyntö selkeästä asiavirheestä oli nyt paikallaan, sinun mielestäsi asiavirhe saa juttuun jäädä?

Miksi lasten hankinnan ympäristövaikutuksista ei koskaan uskalleta puhua näissä asioissa?

Jännä, että ohitatte taas lasten hankinnan ympäristökuorman. Ihmisiä on liikaa ja yhden lapsen hiilijalanjäljellä lentelee ja ajekee polttomoottoriautolla kilometrikaupalla…

Lisäkysymyksenä voisi olla kysymys lapsista.
Voisitko jättää lapset tekemättä? Tehdä yhden vähemmän?
On sääli, että tästä ei saa puhua, vaikka vaikutus olisi autoja ja lentoja suurempi.

Miksi sotimisen ja sotateollisuuden ympäristövaikutuksista tai ilmastopäästöistä ei koskaan puhuta? Eiköhän siellä piile pahimmat ja turhimmat syntipukit tähänkin asiaan.

Kommentoi juttua: Jos jokainen ihminen tekisi nämä 6 muutosta arkeensa, ilmastokriisi voitaisiin saada ratkaistua – testaa, oletko valmis näihin ilmastotekoihin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X