Talous

Älämölöä naapurista

Seinän takana elämöidään taas, vaikka on jo yö. Saako niin tehdä vai voiko siitä valittaa?

Kerrostaloelämää, kuva: Minna Alanko

Naapureista valittaminen on suosittua niin taloyhtiöiden kokouksissa kuin nettisivustoilla. Mikä meitä ärsyttää?

Eniten valitetaan äänistä. Joissakin vanhoissa taloissa on huono äänieristys. Asumisterveysohjeet määrittelevät terveydelle haitalliset desi-belirajat, mutta ne koskevat uusia kohteita. Taloyhtiö ei ole velvollinen parantamaan äänieristystä, joka on rakennusajankohdan asetusten mukainen. Äänieristyksen parantaminen vanhaan taloon on kallista ja hankalaa. Toisinaan häiritsevä melu tulee liikenteestä tai vaikka alakerran ravintolasta. Niille ei voi juuri tehdä mitään muuta kuin valita toinen asumismuoto ja sijainti. Kerrostalossa ei voi ajatella, ettei naapurista koskaan kuuluisi mitään.

Ketkä yleensä valittavat ja kenestä tai mistä asioista?

Eläkeläiset valittavat nuorista ja lapsiperheistä. Heitä häiritsevät myöhään juhlivat nuoret, öisin huutavat vauvat, äänekkäästi leikkivät lapset ja ovia paiskovat teinit. He eivät ymmärrä jatkuvaa ”ravaamista” porraskäytävässä, remontoimista viikonloppuisin ja pyykkituvan käyttöä sunnuntaisin. Nuoremmat taas valittavat huonokuuloi-sista vanhuksista, jotka huudattavat televisiota varhain sunnuntaiaamuna.

Mistä lisääntynyt ärsytysherkkyys johtuu?

Se kertoo yhteisöllisyyden vähenemisestä. Enää ei tunneta naapureita kuten ennen. Myös elämän sykli ja asumisen tavat ovat muuttuneet. Nyt liikutaan enemmän ja eri aikoihin, ennen asukkaiden rytmi oli samankaltainen: kotirouvat pyykkäsivät arkena, eikä harrastuksissa rampattu yhtenään. Toisaalta ennen eri sukupolvet olivat ehkä enemmän tekemisissä toistensa kanssa, joten nuoretkin tottuivat huonokuuloisiin isovanhempiin. On ymmärrettävää, että lapsiperheestä lähtee ääntä. Yhtälailla ymmärrettävää on se, että vanhoilla ihmisillä usein uni häiriintyy herkemmin, joten he kokevat yölliset äänet häiritseviksi.

Yöllinen polkupyörän huoltaja, kuva: Minna Alanko

Suhtaudutaanko joihinkin asukkaisiin ennakkoluuloisesti?

Omistustaloissa asuviin vuokralaisiin kohdistuu yhä ennakkoluuloja, samoin romaneihin ja ulkomaalaisiin. Näitä ryhmiä tarkkaillaan muita enemmän: osaavatko he toimia oikein. Valitettavasti osa ajattelee yhä, että jos toimii eri tavalla, vaikkapa laittaa voimakkaantuoksuista ruokaa myöhään illalla, toimii väärin.

Mitä voin itse tehdä, että en tahattomasti häiritsisi naapureita?

Ennakoitavat äänet eivät häiritse niin paljon kuin yllättävät. Siksi kannattaa aina ilmoittaa naapureille, jos on tulossa muutto, remontti tai juhlat. Kohteliaan lapun nähtyään naapuri ei ole niin kärkäs ärtymään. Ventovieraan aiheuttamat oudot kolinat ärsyttävät paljon enemmän kuin tutun Matin nikkarointi. Lisäksi tutulle naapurille on helpompi mennä sanomaan, että tiedätkö, että koirasi haukkuu aina töissä ollessasi.

Mitä voin tehdä, jos naapurin äänet häiritsevät?

Käy sanomassa asiasta ystävällisesti. Ajattele, että asukas ei välttämättä itse edes tiedä, että hänen koiransa haukkuu yksin ollessaan tai että hänen seksielämänsä kuuluu myös naapuriin. Tällöin naapuri on kiitollinen tiedosta, jotta hän voi muuttaa käytöstään. Jos et halua tai uskalla soittaa naapurin ovikelloa, voit laittaa viestin lapulla. Mieti miten muotoilet, jotta se kuulostaa kohteliaalta, eikä syyttävältä: Oletko tietoinen, että… Jos tämä ei auta, ota yhteys isännöitsijään tai taloyhtiön hallitukseen. Heidän tehtävänsä on arvioida, täyttääkö naapurin toiminta häiritsevän elämän tunnusmerkit vai onko se normaalia asumista.

Miten häirikkö häädetään?

Jos kyseessä ei ole selkeästi häiritsevän elämän vietto, hallitus voi käydä sovintoneuvotteluja osapuolten kanssa. Jos on, se voi antaa häiritsijälle virallisen varoituksen. Jos häirikkö ei tämän jälkeen muuta käytöstään, kutsutaan koolle yhtiökokous. Se voi päättää ottaa asunnon yhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi. Tällöin asukas, omistaja tai vuokralainen, häädetään asunnosta. Prosessi on pitkä ja vaikea, joten riita pyritään aina ratkaisemaan muilla keinoilla.

Naapureita rappusissa, kuva: Minna Alanko

Millaiset äänet kuuluvat normaaliin asumiseen?

Tavalliset elämisen äänet. Näihin kuuluvat myös äänet, jotka saattavat tuntua häiritseviltä: itkevät vauvat, raskaasti askeltavat ihmiset, öisin suihkuttelevat vuorotyöläiset ja silloin tällöin haukahtavat koirat. Täytyy ymmärtää, että kerrostalossa saman katon alla asuu erityyppisiä ihmisiä, joilla on erilaiset tavat ja rytmi.

Taloyhtiön säännöissä sanotaan, että yörauha alkaa klo 22. Pitääkö sen alettua elää äänettömästi?

Ei tarvitse alkaa elää äänettömästi. Yörauha tarkoittaa, että kello 22 jälkeen tulee välttää melua, koska silloin useimmat nukkuvat. Laitetaan siis musiikkia hiljemmalle eikä porata seiniä. Jos on paljon vieraita, heidän kanssaan siirrytään ehkä jatkamaan muualle. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien tulee tuolloin mennä nukkumaan, vaan yölläkin saa halutessaan elää tavallisesti. Saa siis laittaa ruokaa, käydä suihkussa, vetää vessan ja katsoa televisiota. Joidenkin mielestä edes vessaa ei tulisi vetää yöaikaan, mutta eihän sellaista voi kieltää. Asukkailta ei voi myöskään kieltää porraskäytävässä liikkumista öisin, vaikka siitä kuuluvat äänet ovat joitakin häirinneet.

Mitä voin tehdä, jos saan itse mielestäni aiheetta isännöitsijältä kirjallisen varoituksen?

Ota yhteys isännöitsijään ja selvitä, mistä asiasta on valitettu ja milloin tämä on tapahtunut. Joskus on käynyt niin, että naapurit eivät tienneet tarkalleen, mistä asunnosta meteli kuului, vaan syyttivät siitä matkoilla ollutta asukasta. Muista, että näytön taakka on yhtiöllä: heidän pitää pystyä todistamaan, että häiritsevän elämän kynnys on ylitetty juuri sinun asunnossasi.

Asiantuntijana Isännöintiliiton lakimies Marina Furuhjelm.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 8/15.

Teksti: Mia Kuntsi Kuvitus: Minna Alanko

 

Kommentoi

Kommentoi juttua: Älämölöä naapurista

Sinun täytyy kommentoidaksesi.