Millaiset tulot ja menot on maatilaa pyörittävillä Lauralla ja Mikalla? Sipsejä ei ostella ja makeisiakin vain harvoin
Hämäläisten maatilalla Hämeenkoskella eletään niin omavaraisesti, ettei ruokakauppaan ole paljon asiaa. Suurin yksittäinen tuloerä on maataloustuki.
Suuri Terijoen huvila on seissyt Hämeenkoskella peltojen keskellä 1920-luvulta lähtien. Laura ja Mika Hämäläinen ovat isännöineet Mikan sukutilaa Huljalan Tupalaa vuodesta 2004 lähtien.
Heidän kuudesta lapsestaan kotona on vielä kolme nuorimmaista. Pihapiirissä asuvat myös Mikan vanhemmat.
Sukupolvenvaihdoksen aikaan tilalla oi lypsykarjaa ja viljeltiin sokerijuurikasta ja mallasohraa. Nyt kasvatetaan sitä, mikä nykyään kannattaa.
”Konseptimme pohjaa Excel-taulukkoihin eli teemme sitä, mistä saamme jäämään käteen jotakin”, pariskunta kertoo.
Metsässä ja pellolla laiduntaa suomalaista alkuperäiskarjaa, 60 kyyttöä. Metsää on useampi sata hehtaaria.
”Noin puolet tuloistamme tulee puun myynnin kautta”, Mika kertoo.
Alkuperäiskarjaa he hankkivat, koska laskivat, että niiden pito tekisi luomuviljelystä kannattavaa tavanomaiseen verrattuna, sillä kyytöistä saa EU:ssa alkuperäisrotutukea.
Lisäksi tuloja tulee erikoiskasvinviljelystä: syysrypsistä, öljyhampusta ja härkäpavusta sekä lihan sekä avomaan kasvisten myynnistä.
”Suurin yksittäinen tuloerä ovat maataloustuet, joita saamme noin 100 000 euroa vuodessa.”
Aina pitää miettiä, mistä jää rahaa käteen
Tila on keskimääräistä suomalaista tilaa isompi: hehtaareja on vähän toistasataa. Yrityksen liikevaihto liikkuu 150 000–200 000 euron välillä.
Laura korostaa, että maatalousyrittäjän taloudenpidossa on tärkeintä tuntea kustannuksensa ja kannattavuutensa ja toimia sen mukaan.
”Jos esimerkiksi peltohehtaarilta tulee tuottoa niin vähän, ettei vuokran jälkeen jää mielekästä korvausta työlle, pellon vuokraaminen ei ole järkevää.”
Naapureiden kanssa käytetään yhteisiä työkoneita, eikä rakennuskantaa ole tarvinnut uusia.
Olemme vähään tyytyväisiä
Laura ja Mika sanovat olevansa luonteiltaan nuukia, mikä tarkoittaa, että he ovat huonoja kuluttamaan. Remontit talossa tehdään itse aina vesiputkien vetoa myöten.
”Jos ostamme vaatekaapin, se on puuta ja käytössä vielä 50 vuoden jälkeenkin”, Laura kertoo.
Jälkikasvukaan ei ole varsinaisesti kapinoinut säästäväistä linjaa vastaan.
”Heidän synttäreitään ei ole vietetty HopLopissa. Nuorimmainen leipoi juuri lusikkaleivät synttäreilleen ja kuori porkkanoita dipattavaksi.”
Tila on pitkälti omavarainen. Vihannekset ja juurekset tulevat omasta maasta, ja jos pöydässä on lihaa, se on useimmiten Mikan isän metsästämää peuraa.
Kaupasta ostetaan lähinnä piimää, juustoa, voita, sokeria ja ruokaöljyä. Maito haetaan naapurista. Sipsejä ei ostella ja makeisiakin vain harvoin.
”Kellarissa on hurja määrä hillopurkkeja, joten jos makeaa haluaa, sieltä löytyy”, Laura sanoo.
Mika on huomannut kaupan kassalla, että heidän ostoksensa poikkeavat muiden hankinnoista. Olutta ei kärryssä ole.
Edes lomamatkoihin ei ole mennyt rahaa, koska niihin ei ole koettu kuuden lapsen kanssa tarvetta.
”Arkemme on niin hyvää, ettei täältä ole tarvetta lähteä.”
Kun he käyvät Helsingissä REKO-ruokapiirin keikalla, he huokaisevat onnesta auton kääntyessä kotia kohti.
He toivovat, että joku lapsista aikanaan jatkaisi tilanpitoa.
”Mutta aika sen sitten näyttää.”
Lue alta, mihin Hämäläiset käyttivät rahaa tavallisen viikon aikana
Maanantai: nolla euroa
Oli pääsiäinen eikä rahaa käytetty. Perhe söi riimipeuraa, perunoita, porkkanoita ja savukalahyytelöä. Jälkiruoaksi oli itse tehtyä mämmiä ja pashaa.
Tiistai: isot laskut
Laura maksoi agronomien tapahtuman osallistumismaksun 80 euroa, kuiviketurvelaskun 2 186,14 euroa, lihanleikkuusta 945,87 euroa sekä salmonella-analyysin myyntiin laitetusta eläimestä 42,23 euroa.
Keskiviikko: ei kuluja
Tilalla poikkesi ostaja hakemassa hankkimansa Uuniperuna-nimisen sonnin. Mika teki toimistotöitä, huolsi koneita ja laittoi öljyhampun siemenet itämään. Laura osallistui MTK:n luottamustoimiinsa liittyvään Teams-kokoukseen.
Torstai: 25 kg hiutaleita
Mika osallistui Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöpäivään. Laura kokousti sekä maksoi laskun luomuvihannesten siemenistä 90,68 eurolla. Mika osti Vääksyn Myllystä 25 kiloa kaurahiutaleita ja muita jauhoja yhteensä 118,50 eurolla.
Perjantai: varaosia
Mika tilasi netistä varaosia lietevaunuun 192,40 eurolla. Laura teki töitä mansikkamaalla.
Lauantai: tankkaus
Laitikkalan kylään tehdyllä reisulla Laura ja Mika ostivat Heikkilän juustolasta 35 eurolla juustoja. Autoa tankattiin 83,74 eurolla.
Sunnuntai: ei kuluja
Laura ja Mika laittoivat vastasyntyneelle vasikalle korvamerkin ja siirsivät jalkansa venäyttäneen Näkkäri-lehmän toipumaan omaan karsinaan, jossa ruoka ja juoma olivat ihan vieressä.
Lue myös Seura.fi: Maaperän monipuolisuus on leivän lähde – Maanviljelijä Juuso Joona ilahtuu petolinnuistakin: ”Ne ovat yksi merkki monimuotoisuuden lisääntymisestä”
Tämä ajankohtainen ongelma mietityttää Hämäläisiä:
Miten pärjäämme, kun turpeen hinta nousee?
Huljalan Tupalassa turvetta käytetään paitsi karjan kuivikkeena myös vihannesten viljelyssä. Koska turpeen hinta on viime vuosina noussut, se tuntuu kuivikkeen lisäksi taimikasvatuksen kulujen nousuna.
Maatalousyrittäjät Laura ja Mika tietävät, että turpeella on hyviä vaikutuksia eläinten terveyteen. Heitä mietityttää, miten turpeen hinta vaikuttaa maatalousyrittäjien pärjäämiseen ja eläinten vointiin.
Heistä on kummallista, että kasvuturpeen nosto Suomessa vähenee samaan aikaan kun sen tuonti EU-alueelle lisääntyy. Energiaturve sijaitsee suossa syvemmällä, ja sitä nostettaessa saadaan kasvuturvetta ylemmistä kerroksista.
Asiantuntija vastaa:
”Monilla maatiloilla on ollut kustannuspaineita jo muutenkin. Jos kuiviketurpeen hinta kohoaa vaikkapa kaksinkertaiseksi, se vaikeuttaa tietysti lisää viljelijöiden tilannettaan”, sanoo erikoistutkija Terhi Latvala Luonnonvarakeskus LUKE:sta.
Terhi Latvala on ollut yhtenä asiantuntijana kirjoittamassa turpeesta julkaisua Viisi näkökulmaa turpeeseen maa- ja puutarhataloudessa, joka ilmestyi Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksessa vuonna 2021.
Hän kertoo, että turpeen käyttö on mahdollistanut antibioottien vähentämisen kotieläintuotannossa.
”Turve imee hyvin nestettä, ja kun eläinten alusta pysyy kuivana, se vaikuttaa ilmankosteuteen ja eläinten jalat pysyvät kunnossa.”
Eniten turvetta on käytetty kuivikkeena hevosalalla mutta myös naudoilla, sioilla sekä broilereilla.
Rahkasammalta voi käyttää kasvualustana
Puutarhakasvien viljelyssä turvetta käytetään arviolta 200 000 kuutiota vuodessa. Erityisesti tomaatin, kurkun ja paprikan viljelyssä käytetään turvetta tai kivivillaa, joka on myös hyvä kasvualusta.
”Tietääkseni ei”, vastaa Latvala kysymykseen, kompensoidaanko turpeen hinnannousua viljelijöille.
Hän arvelee, että jos energiaturpeen nosto loppuu, kasvuturvetta ei ole enää kannattavaa nostaa. Turpeen ilmastorasitukset ovat suuret.
”Mieluummin kuin ryhtyä tukemaan nykysysteemiä pitäisi etsiä turpeen korvaavia materiaaleja, kuten puunjalostusteollisuuden sivutuotteet, pelletöity tai briketöity olki sekä maataloudessa yleistynyt lannan separointi. Kun lannasta poistetaan neste, jää jäljelle turpeen kaltainen materiaali, jota on jo käytössä kuivikkeena.
Rahkasammal toimii kasvien kasvualustana yhtä hyvin kuin turve tai kivivilla. Sillä on esimerkiksi hyvä puskukyky homeita vastaan ja kyky torjua kasvitauteja.
Pelletöityä ja briketöityä olkea
Ovatko uudet, ilmastoystävällisemmät vaihtoehdot viljelijälle kalliimpia tai epävarmempia?
”Niitä tutkitaan, mutta esimerkiksi pelletöity ja briketöityä olki on hevosten kuivikkeena hyvä vaihtoehto, ja lannan separoinnilla on saatu kuiviketta nautatiloille.”
Rahkasammaleen kuivikekäyttöä rajoittaa sen korkea hinta samoin kuin saatavuus.
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 12/2023
Kommentoi
Kommentoi juttua: Millaiset tulot ja menot on maatilaa pyörittävillä Lauralla ja Mikalla? Sipsejä ei ostella ja makeisiakin vain harvoin
Ei se pieni palkka vaan ne ylisuuret ja hyödyttömät maataloustuet joita perustellaan huoltovarmuudella vaikka MOT selvityksen mukaan ruoka ei kuulu huoltovarmuuteen ja tuista huolimatta maailman kallein ruoka suhteutettuna ostovoimaan!!