Sijoittaja paljastaa isoimman sijoitusmokansa – ja varoittaa muita sijoittajia 4 yleisestä virheestä
Mimmit sijoittaa -median perustaja ja toimitusjohtaja Pia-Maria Nickström teki nuorena sijoittamisen aloittaessaan virheen, josta muut voivat ottaa opikseen.
Motivaatio on yksi sijoittamisen kulmakivistä. Ilman sitä on vaikeaa tehdä voittoa. Pia-Maria Nickström oppi tämän kantapään kautta, kun hän aloitti sijoittamisen 22-vuotiaana pankkivirkailijan kehotuksesta. Sijoituskohteeksi valikoitui virkailijan ehdottoman yhdistelmärahasto.
”Aloitin sijoittamisen, vaikken missään vaiheessa oikein ymmärtänyt, mihin se rahasto sijoittaa saati millaisia kuluja siinä on.”
Ymmärtämättömyys johti siihen, että Nickström nosti vuoden päästä kaikki yhdistelmärahastoon laittamansa rahat lähteäkseen maailmanympärysmatkalle.
”Motivaatiota oli vaikeaa pitää yllä, koska en ymmärtänyt, miksi rahat olisi kannattanut pitää rahastossa.”
Vuosi maailmanympärysmatkan jälkeen 24-vuotias Nickström aloitti sijoittamisen uudelleen. Nyt kuusi vuotta myöhemmin sijoittamisen hyödyt ovat hyvin tiedossa, ja Nickström toimii perustamansa Mimmit sijoittaa -median toimitusjohtajana.
Huhtikuussa Nickströmiltä ilmestyi myös kirja Sijoitusopas, jota ymmärrät, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Mimmit sijoittaa -median päätoimittaja Evita Lestisen kanssa.
Kysyimme Nickströmiltä, mitkä ovat neljä yleisintä virhettä sijoittamiseen liittyen ja kuinka ne olisi vältettävissä.
4 yleisintä sijoitusmokaa:
1. Sijoittamatta jättäminen
Sijoittamisen aloittaminen voi tuntua jännittävältä ja monimutkaiselta. Nickström on tavannut Mimmit sijoittaa -tapahtumien ja toiminnan yhteydessä paljon ihmisiä, jotka ovat monta vuotta ajatelleet aloittavansa sijoittamisen. Syystä tai toisesta aloittaminen on kuitenkin jäänyt.
”Sitten kun olemme yhdessä avanneet arvo-osuustilin, näille ihmisille on saattanut tulla vähän hölmistynyt olo, että tätäkö olen jännittänyt. Monet ovat yllättyneet, että sijoittamisen aloittaminen onkin ollut yhtä helppoa kuin junalipun ostaminen VR:n verkkokaupasta.”
Sijoittamisen yhteydessä puhutaan usein, että se kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena. Mitä jos ajattelee olevansa liian vanha aloittaakseen?
Nickström vakuuttaa, että kaikenlaisille ajanjaksoille löytyy sijoituskohteita. Lyhyelle ajanjaksolle sopii matalariskisemmät kohteet kuten korkorahastot, joiden tuotto on tasaisempi.
”Silloin ei ole niin suuri todennäköisyys, että olisi jokin kurssilasku käynnissä, kun rahoihin pitäisi kajota.”
Yhtä lailla varoistaan voi sijoittaa pienen osan korkeariskiseen toimintaan. Nickström kertoo entisestä työntekijästään, joka osti mummonsa kanssa kryptovaluuttaa sisältäneen salkun hupisalkukseen.
”Ei korkeariskiseen sijoittamiseen tarvitse suhtautua kaikki tai ei mitään -ajatuksella, vaan yhtä hyvin sinne voi ohjata pienempiä summia.”
2. Sijoittaminen itselle epäsopivaan kohteeseen
Sijoitustapoja on erilaisia. Siksi on hyvä tunnistaa, millainen sijoittaminen itseä kiinnostaa. Jos talousuutisten seuraaminen ja tilinpäätösten perkaaminen ei kuulu omiin mielenkiinnonkohteisiin, voi olla parempi jättää osakkaiden poimiminen muille. Motivaatio sijoittamiseen voi laskea, jos sen kokee itselleen liian vaikeaksi.
Suoran osakepoiminnan sijaan itselle sopivin tapa sijoittaa voi löytyä esimerkiksi jonkin pankin tarjoamasta rahastosta tai indeksirahastosta. Rahastoon sijoittaessa myös riskit pienenevät, koska salkku sisältää useita eri kohteita.
”Salkku päivittyy itsestään markkinan mukaan, eikä sinun tarvitse tehdä työtä sen eteen.”
Toinen ääripää on osakkaiden ostaminen ja myyminen lyhyellä aikavälillä päiväkauppaa tai aktiivista osakepoimintaa tekemällä. Silloin hallinnoi itse koko ajan omia ostojaan ja myyntejään.
”Liian usein sijoittaminen liitetään tähän aktiiviseen osakepoimintaan, vaikka todellisuudessa sijoittaa voi hyvin yksinkertaisesti ja tuottoisasti.”
Nickström suosittelee ottamaan selvää erilaisista sijoitustavoista ja valitsemaan niistä omalle persoonalle sopivimman.
3. Kulujen huomiotta jättäminen
Nickström huomauttaa, että sijoittamisessa tuotot ovat epävarmoja, mutta kulut varmoja. Tehdäkseen rahaa sijoittamisella, ei kannata maksaa sijoittamisesta liikaa.
”Jos sijoitat esimerkiksi rahastoon ja se tekee tappiota, niin maksat siitä silti kuluja. Rahastoyhtiö ei työskentele provikalla.”
Rahastoissa kuluja kutsutaan hallinnointipalkkioiksi. Tietty prosentti rahastosalkun arvosta menee kuluihin. Mitä pienempi prosentti, sitä enemmän saat pitää itselläsi tuottoja. Nickström huomauttaa, että puolella prosentillakin on merkitystä, sillä se voi haukata ison palan tuotoista.
Aktiiviseen osakesijoittamiseen liittyy enemmän kuluja. Suurimmalle osalle yksityissijoittajista kustannustehokas ja matalakuluinen rahastosijoittaminen on paras vaihtoehto. Vaikka onpa Nickström tavannut kerran aktiivisen sijoittajan, joka suhtautui rennosti sijoittamisestaan syntyviin kuluihin.
”Hän sanoi sijoittamisen olevan hänen harrastuksensa, ja harrastukset maksavat. Jos siitä nauttii, niin mikä ettei.”
Yhtä tärkeää kuluerää ei sovi unohtaa. Kun sijoittamisessa päästään tavoitteeseen eli voittoon, on siitä maksettava veroa. Voitto-osuus on pääomaverotuksen alaista tuloa.
Lue myös Anna.fi: Wilma Schlizewskin, 65, rahatilanne on tiukka, eikä hän ole siihen tyytyväinen – lottoamisesta hän ei kuitenkaan luovu
4. Pitkäjänteisyyden unohtaminen
Sijoittaminen on lähtökohtaisesti pitkän aikavälin toimintaa. Siksi ei saa lannistua, vaikka kurssit laskisivat. Nickström suosittelee tekemään automatisoidun sijoitussuunnitelman, ja välttämään salkun tilanteen päivittäistä vilkuilua. Hänen mukaansa riittää, kun salkun tapahtumia käy katsomassa kerran kvartaalissa, puolessa vuodessa tai jopa vuodessa.
Nickström pitää isona virheenä, jos sijoittaa kuukausittain suuren osan tuloistaan. Silloin on riskinä, että huomaa yllättäen elämänsä kurjistuneen ja jättää sen vuoksi leikin kesken. Sijoitettavan summan pitäisi olla sellainen, ettei se vaikuta omaan kulutukseen ja elämään liikaa.
”Silloin jaksaa pysyä sijoittajana pidempään.”
Hän myös suosittelee sijoittamaan pienissä palasissa.
”Jos vaikka myyt asunnon ja saat siitä ison könttäsumman rahaa, sitä ei kannata kerralla tuikata pörssiin, vaan jakaa pienempiin osiin ja sijoittaa aina vähän kerralla.”
Samalla pienenee riski sille, että ostaa osakkeita silloin, kun hinnat ovat kalleimmillaan.
Sijoittamisessa ei tarvitse tehdä nopeita peliliikkeitä, muistuttaa Nickström. On illuusio, että pitäisi koko ajan hallita tilannetta ostamalla ja myymällä. Salaisuus onnistumiseen piilee sen sijaan passiivisuudessa. Siinä, että uskaltaa olla tekemättä mitään.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Sijoittaja paljastaa isoimman sijoitusmokansa – ja varoittaa muita sijoittajia 4 yleisestä virheestä
En ymmärrä mikä se suuri sijoitusmoka oli. Ei kai sijoittamisen tarkoitus ole vain kerätä rahaa, koska rahan on tarkoitus mahdollistaa asioita vaihdon välineenä. Tässä tapauksessa nuori 20+ sijoitti maailmanympärysmatkaan, mikä ei ollut moka vaan loistava sijoituskohde elämyksiin ja elämänkokemukseen.
Muuten juttu, kuten nämä sijoittajajutut aina, oli täynnä itsestäänselvää ympäripyöreää diibadaabaa. Jospa vielä joskus saisi lukea jutun sijoittamisesta, jossa oikeasti kerrottaisiin miten se osakkeiden osto tapahtuu; miten ja mistä ostetaan esim. Googlen osakkeita ja paljonko välikädet vetävät välistä. Ja miten niitä osakkeita myydään ja vaihdetaan. Pankkien ns. sijoitusneuvojiin ja rahastoihin en luota.