Talous

Asiakaspalvelija Tinja, 28, on säästänyt seitsemässä vuodessa jo 45 000 euroa – jakaa nyt 5 parasta säästövinkkiään

Asiakaspalvelijana työskentelevälle Tinja Tähtiselle säästäminen on harrastus ja elämäntapa. Parhaimpina kuukausina palkka kipuaa hieman yli 1900 euroon. Joka kuukausi hän pyrkii siirtämään säästöön ja osakkeisiin 300–600 euroa.

Parhaimmillaan puolukoita oli lasten kylpyammeellinen, yksi vesisaavillinen ja muutamia kymmenen litran ämpärillisiä. Yhdestä ämpärillisestä roskaisia puolukoita sai viisi euroa, mustikoista neljä kertaa enemmän. Marjoista saaduilla rahoilla Tinja Tähtinen hankki ala-asteikäisenä ensimmäisen digikameransa.

”Saatoin olla metsässä kuusikin tuntia. Mukanani olivat mummo ja vaari, jotka hekin keräsivät lisätienestinä marjoja.”

Mummo opetti hänelle lapsena, että rahaa voi käyttää fiksusti. Hän kannusti Tinjaa säästämään, jotta tämä voisi toteuttaa unelmiaan. Tinja rahoittikin yläasteikäisenä kesätöistään tienaamillaan rahoilla itselleen ratsastustunteja.

”Olen pienituloisesta perheestä, ja olen nähnyt kolikon kääntöpuolen, että minkälaista on, kun ei ole rahaa.”

Nykyään Tinja tavoittelee 100 000 euron nettovarallisuutta, sillä unelmoida pitää uskaltaa isosti. Hän jakaa säästämiseen liittyvää sisältöä Instagramissa @matkallasataan-tilillään. Tinja perusti tilin inspiroidakseen etenkin sellaisia ihmisiä, joita ei ole kasvatettu rahapuheella.

”Ajattelin, että joku saattaisi inspiroitua rahatarinastani. Siitä, että kaltainen henkilö, joka ei ole saanut taloudellista tukea ja on muuttanut 16-vuotiaana kotoa, on silti pärjännyt hyvin itsekseen. Jos minä olen saanut säästettyä, niin ehkä joku toinenkin siihen pystyy.”

Tarkka budjetointi auttaa talouden hallinnassa

Säästämisprojekti sai alkunsa tuhannesta eurosta. Sen verran Tinja oli onnistunut säästämään kesätyörahoistaan, kun hän valmistui ammattikoulusta vuonna 2016. Valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt seitsemän vuoden ajan asiakaspalvelijana ja saanut säästettyä tuloistaan 45 000 euroa. Se on melkoinen saavutus, kun aloituspalkka oli yhdeksän euroa tunnilta.

Ruokakaupoissa ja kirjakaupassa asiakaspalvelijana työskennelleen Tinjan palkasta jäi ensimmäisinä vuosina käteen 1500 euroa kuukaudessa. Nykyään palkka kipuaa parhaimmillaan hieman yli 1900 euron.

Palkan suuruus on riippuvainen siitä, kuinka paljon on tehnyt ilta- ja viikonlopputöitä. Päivätöiden lisäksi hän saa lisätuloja sosiaalisesta mediasta ja tarjoamastaan verkkokurssista noin 100–150 euroa kuukausittain.

Tuloistaan hän siirtää 300–600 euroa säästöön ja osakkeisiin. Puskuritilillä on hyvä olla kolmen kuukauden palkka turvana yllättäviä menoja, kuten pesukoneen rikkoutumista, varten.

”Varmaan tälle vuodelle hätäpuskuri alkaa olla sen verran iso, että laitan säästöt sijoituksiin. Tällä hetkellä minulla on vain suomalaisia osakkeita, mutta jatkossa tahtoisin hajauttaa osakkeita maantieteellisesti paremmin.”

Säästäminen on ollut mahdollista, koska Tinja on saanut oman taloutensa kulut minimiin. Hän jakaa asumiskulut yhdessä kumppaninsa kanssa ja budjetoi elämisensä tarkasti. Hän uskoo autottomuuden ja ruokakulujen vähentämisen olevan iso syy siihen, miten hän on saanut laitettua rahaa sivuun.

”Elän ihan normaalia elämää omien kulujeni mukaisesti. En koe, että joudun luopumaan mistään.”

Vaikka Tinja tiedostaa välillä miettivänsä rahankäyttöään enemmän kuin muut, ei hän silti koe kieltävänsä itseltään mitään. Esimerkiksi elektroniikkaan hän on valmis käyttämään enemmän rahaa, sillä laitteiden toimivuus on tärkeää.

”Elektroniikka, kuten kamera ja tietokone, ovat isoimpia menoeriä. Mutta nekin olen aina kilpailuttanut, että mistä saisi edullisimmin.”

Säästäminen onnistuu monella eri tavalla

Raha mahdollistaa monia asioita. Yksi niistä on aika, ja sitä Tinja mielellään säästöillään ostaisi. Haaveissa siintää, että hän voisi tulevaisuudessa tehdä lyhyempää työpäivää tai nelipäiväistä työviikkoa. Säästäminen on myös mahdollistanut matkustelun ja viime syksynä hän viettikin kolme kuukautta poikaystävänsä kanssa Espanjassa lomaillen.

”Irtisanottiin asunto loman ajaksi. Se oli sellainen hyvä breikki, kun oli tehnyt seitsemän vuotta töitä, niin sai viettää vähän erilaista aikaa siellä.”

Säästäväisyys on Tinjalle elämäntapa ja harrastus. Hän muistuttaa, ettei säästäminen tarkoita sitä, etteikö voisi tehdä yhtään mitään. Itselleen voi asettaa pieniä tavoitteita ja palkita itseään onnistumisista. Säästää voi myös huomaamattaan niin kutsutulla mikrosäästämisellä, jolloin esimerkiksi pankkikortin käyttämisestä siirtyy tietty summa rahaa säästötilille.

Itse hän kuitenkin vannoo budjetoinnin nimeen. Palkan tullessa tilille hän maksaa heti laskut, ja sen jälkeen siirtää summat eri säästötileille ja osakkeisiin. Käyttötilille jäävä summa jää arkipäiväiseen kulutukseen.

”Jos mulla olisi kaikki rahat samalla tilillä, menisin aivan sekaisin, että paljonko olen tässä kuussa käyttänyt rahaa.”

Entäpä mitä Tinja sanoisi niille, joiden mielestä säästäminen on ikävää?

”Jos on tottunut siihen, että elää yli varojensa, niin siitä voi olla vaikeaa päästä irti. Pidemmän päälle kuitenkin budjetointi antaa tosi paljon, kun saa taloudellisen mielenrauhan.”