Tommi Korpela on kärsinyt koko ikänsä selkäongelmista, koska joutui lapsena silmätikuksi: "Poikkesin joukosta, ja siitä oli ikäviä seurauksia"
Näyttelijä Tommi Korpela on jännittäjä, joka vaatii itseltään parasta mahdollista suoritusta. Raha ei tuo elämään onnea mutta vaimon kanssa näytteleminen tuo.
Yläasteella Tommi Korpela teki ikimuistoisen virheen fysiikan kokeessa ja päätti, ettei lähde opiskelemaan ainakaan fysiikkaa. Numero on syöpynyt syvälle näyttelijän muistiin. Tärkeitä numeroita Tommille ovat myös yksi miljoona ja päivämäärä 26.2.1997. Miksi ihmeessä? Tässä jutussa Tommi Korpela paljastaa, mitä hänen elämänsä tärkeimmät luvut kertovat hänestä.
Tommi Korpela syntyi paksutukkaisena vuonna 1968
”Synnyin 23. elokuuta. Äitini meni synnyttämään Kätilöopistolle samaan aikaan kun Venäjän joukot olivat tunkeutuneet Prahaan. Kun hän palasi kanssani kotiin, joukot poistuivat Prahasta. Tapahtuma muistuttaa ikävällä tavalla siitä mitä Venäjä nyt tekee.
Vuoden 1968 elokuu oli hyvin kuuma. Kansan Uutisten toimittaja oli kysynyt Limingantiellä sairaalaan matkaavalta äidiltäni, mitä mieltä tämä on Prahan tilanteesta. Äiti oli vastannut, ettei mitään mieltä, hän on menossa synnyttämään. Isäni odotteli isovanhempieni luona ja oli vakuuttanut, ettei häntä jännitä lapsen syntymä. Näin sanoessaan hän oli lusikoinut suolaa kahviinsa.
Syntymäni hetkellä kätilö oli tokaissut, että tämänhän voisi vetää tukasta ulos. Tätä repliikkiä on käytetty myös M/S Romantic-sarjassa.”
Numero 1 tarkoittaa Tommille sitä, että aina on tehtävä parhaansa
”Asetan näyttelijänä rimani mahdollisimman korkealle eli vaadin itseltäni ajatuksellisesti parasta tulosta. Se tuo paineita mutta on samalla työn suola. On muiden ajan tuhlaamista jos näyttelijä ei ole valmistautunut.
Ensi-ilta on yksi maali, johon teatterityössä tähdätään. Elokuvassa se on kohtauksen ensimmäinen otto, mihin keskitytään. Ainoa mikä tässä työssä merkitsee on sisältö ja sanoma, joka yleisön eteen tuodaan. Luotan sanontaan, että kukaan ei ole kiinnostunut pitsalähetistä vaan pitsasta.”
360 000 km/s eli valon nopeudella vastavirtaan
”Yläasteella palautettiin fysiikan kokeita, mutta minä en saanut omaani. Opettaja sanoi luokan edessä, että täällä on yksi paperi, joka on malliesimerkki siitä, että kannattaisi vähän miettiä, onko vastauksessa joku järki.
Kokeessa oli kysymys, jossa oli annettu määreiksi perämoottoriveneen teho ja joen virtausnopeus. Tehtävänä oli laskea kuinka nopeasti moottorivene kulkee vastavirtaan. Minä olin vastannut että vene kulkee 360 000 kilometriä sekunnissa vastavirtaan eli enemmän kuin valon nopeudella. Sain kokeesta nelosen ja päätin etten lähde lukemaan ainakaan fysiikkaa.
Olin hyvin keskikertainen oppilas. Ylioppilaaksi kirjoitin c:n papereilla. Mahdollisuuteni korkeakouluopintoihin olivat kapoiset. Teatterissa aukesi ovi, josta astuttuaan ei tarvinnut osata fysiikka tai matematiikkaa.”
Tommi Korpela on 191 senttiä pitkä ja kärsii siksi selkäongelmista
”Olin jo nuorena luokkani pisin. Poikkesin joukosta, ja siitä oli myös ikäviä seurauksia: muut lapset tarttuivat erilaisuuteen. Istuin pulpetissa lysyssä, jotta olisin näyttänyt vähän pienemmältä. Olenkin kärsinyt koko ikäni selkäongelmista, koska runttasin 12 vuotta itseäni kaksinkerroin pulpettiin.
Jälkeenpäin olen ajatellut, miten paljon aikaa ihmisen elämästä menee siihen, että yrittää muuttaa itseään toisten kaltaiseksi, ja miten turhaa se on. Kaikki me ihmiset olemme erilaisia, se on ollut minulle tärkeä arvo. Taiteen tekemisen yksi lähtökohta on se, että me havainnoimme maailmaa eri tavoilla ja sen jakaminen kiinnostavalla tavalla on parhaimmillaan taidetta.”
Yksi miljoona oli lapsuuden haave
”Miljoona liittyy lapsuuteen ja Roope Ankkaan. Miljönäärin elämä tuntui lapsen silmiin tavoiteltavalta asialta. Se liittyy myyttiin onnesta ja kunniasta. Tähän ikään mennessä olen huomannut, että vaikka rahaa tulisi kuinka helvetin paljon, kaikki myös menee.
Vaikken ole koskaan tehnyt hulluna töitä pelkän rahan vuoksi, niin ansaitseminen määrittää jokaisen asuntovelallisen elämää. Nyt ajattelen, että ehkä olisi parempi ettei omistaisi mitään, koska siitä tulee pelkkää huolta.”
Kesällä 2021 Tommi sai Norjassa yli metrin mittaisen lohen
”Kesällä 2021 Lakselva-joella Norjassa sain perhokalastamalla ensimmäisen yli metrisen loheni. Aurinko paistoi ja oli kuumaa, mikä on huonoin mahdollinen keli kalastaa.
Heti päivän ensimmäisellä heitollani tajusin, että nyt on kiinni iso kala. Laskin 13-kiloisen lohen vapaaksi tarkistettuani ettei se ollut vahingoittunut. Suuri lohi on harvinainen, ja tällainen naaras on valtava geenipankki.
Olemme valitettavasti tuhonneet luonnonvaraiset vaelluskalakantamme, kuten taimenet, liikakalastamalla. Syön mielelläni kalaa, mutta otan ruokakalaksi pienempiä yksilöitä, joita on eniten.
Kalastaessa pystyn unohtamaan itseni hetkeksi, mikä on tärkeää. Sitä sulautuu luontoon, kun seisoo muniaan myöten koskessa ja yrittää pysyä pystyssä.”
Tommi Korpela ja Elina Knihti ovat ihmistä yhdessä, elämässä ja työssä
”Sekä ammatissani että elämässäni tarvitsen muita ihmisiä. Kuuntelemalla ja uppoutumalla toisiin omat hommat syntyvät kuin itsestään. Näytellessä on tärkeintä keskittyä hetkeen ja vastanäyttelijään, silloin kaikki menee hyvin.
Eniten tässä ammatissa oppii, kun saa näytellä itseään parempien kanssa. Vastanäyttelijä on kuin tanssipari, joka vie ja johon voi täysin luottaa. Esimerkiksi puolisoni Elina Knihtilä sekä Jani Volanen ja Pirjo Lonka ovat olleet sellaisia.
Näyttelen parhaillaan puolisoni ja Pirjon kanssa Jotain keskusteluja merkityksestä-näytelmässä Q-teatterissa. Jos itsellä sattuu olemaan huono ilta, omakin kone lähtee väkisin käyntiin, kun vain katsoo heitä.
Elina ja Pirjo ovat uskomattoman herkkiä, teknisesti taitavia ja laaja-alaisia näyttelijöitä. Se, että suhteemme Elinan kanssa on niin pitkä ja henkilökohtainen, on vain avuksi näyttelijäntyössä.”
Lue myös Anna.fi: Tommi Korpela kertoo 30 vuotta kestäneestä parisuhteestaan: ”Pitkä suhde vaatii tuskaa ja luottamusta”
26.2.1997 syntyi pariskunnan poika, Ilmari
”Poikamme Ilmari syntyi Kätilöopistolla. Oman lapsen syntymä oli kokemus, jota en nuorempana uskonut pääseväni kokemaan. Synnytys oli pitkä ja vaikea. Ilmaria kylvettäessäni huoneen ikkunasta näkyi Paavalin kirkon torni. Aina vieläkin, kun ajan kirkon ohi, tuo hetki käy mielessäni. Tunne oman lapsen syntymän hetkellä oli taivaallinen ja helpottunut.”
Vuonna 1991 alkoi teatterikoulutus sekä koulussa että teatterissa
”Pääsin opiskelemaan Teatterikorkeakouluun. Samana vuonna pääsin myös näyttelemään Q-teatteriin, jonka perustaja Antti Raivio haki tuolloin Skavabölen pojat-näytelmään näyttelijöitä Ylioppilasteatterista sekä Kellariteatterista, jossa näyttelin. Sain tavallaan käydä käydä kahta teatterikoulua kerralla, koska Antin juttuihin kuului koulutuksellinen osio.
Koko näyttelijäntyöni pohjautuu Teatterikoulun ja Antti Raivion oppeihin. Skavabölen poikia esitettiin vuonna 1991 melkein sata kertaa. Kun kävin samalla koulua, niin olihan siinä tekemistä. Nuorena sitä jaksoi tehdä yötä päivää töitä ja riekkua vielä baareissa.”
Nolla tarkoittaa Tommille sitä, että joskus on hyvä luovuttaa
”Nolla tarkoittaa minulle periksi antamista ja itsensä hyväksymistä. J. K. Paasikiven patsaassa lukee että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Ajattelen, että elämässä pääsee eteenpäin hyväksymällä asiat, joita ei voi muuttaa.
Minun on pitänyt hyväksyä, että olen näyttelijänä jännittäjätyyppiä, hidas, kömpelö ja epäselvä, enkä ole koskaan täysin tyytyväinen tekemisiini. Kun antaa periksi, aukeaa muita ovia, joilla pystyy korvaamaan puutteitaan. Kannustan ihmisiä hyvällä tavalla luovuttamiseen. On hyvä olla kun on nolla.”
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 26/2023
Kommentoi
Kommentoi juttua: Tommi Korpela on kärsinyt koko ikänsä selkäongelmista, koska joutui lapsena silmätikuksi: "Poikkesin joukosta, ja siitä oli ikäviä seurauksia"