Juhlaruokailun etiketti

Juhlapäivän viettäminen ruokailun merkeissä sujuu kommelluksitta, kun pöytäetiketti on tuttu koko juhlaväelle.

Juhlapöydän istumajärjestyksessä sankari tai isäntäväki ovat keskeisellä paikalla ja kunniavieraat heidän vieressään. Pariskunnat istuvat viistosti vastakkain. Jos pöydässä on tuntemattomia, esittäydytään.

Kun vieraat ovat tulleet, isäntäväki toivottaa heidät tervetulleiksi ja pöytään istuudutaan yhtä aikaa. Sitten isäntä kohottaa tervetulomaljan. Jos tulomaljat on tarjoiltu jo aikaisemmin, juomaa kannattaa säästellä, sillä tyhjällä lasilla ei ole hyvien tapojen mukaista skoolata. Jos pöytään tullaan alkumalja kädessä, se lasketaan katettujen lasien oikealle puolelle, eikä siitä enää siemailla.

Pöydässä emäntä avaa ensimmäisenä oman lautasliinansa merkiksi tarjoilijoille tarjoilun alkamisesta. Ruokailun ajaksi liina taitellaan syliin kahtia niin, että avoin osa on itseä kohti. Suupielet painellaan puhtaaksi lautasliinan kulmaan aina ennen juomista. Käytetty kohta rullataan sylissä siististi.

Juhla-aterian aikana

Ateria tarjoillaan ja astiat korjataan vieraiden oikealta puolelta. Vasemmalta tarjoillaan vain sellaiset ruokalajit, joita vieras annostelee itse.

Kun istutaan pienissä pöydissä ruokailu aloitetaan vasta, kun kaikki saaneet annoksensa. Pitkissä pöydissä riittää, että vierustoverit ja vastapäiset ovat saaneet annoksensa.

Saman pöydän ääressä aterioidessa isäntä toivottaa hyvää ruokahalua kohottamalla ensimmäisenä viinilasinsa. Sitten emäntä tarttuu aterimiin ja toivottaa myös vieraille hyvää ruokahalua. Maljaa voidaan kilistää vierustovereiden ja vastapäisen kanssa ja nyökätä hymyillen lasi kohotettuna molempiin suuntiin muille pöydässä istuville.

Ruokailu aloitetaan uloimpana oikealla olevalla aterimella. Myös viinilasit on asetettu oikealta alkaen nauttimisjärjestykseen. Jos alkuruoan kanssa on tarjolla valkoviiniä ja pääruokaa varten kaadetaan punaviiniä, ei pääruoan saavuttua juoda enää valkoviinilasista.

Kun tarjolla on leipää, se murretaan suupaloiksi. Niille voi halutessaan sipaista levitettä. Jos pöytään ei ole katettu kastikelusikoita, herkullista kastiketta voi lopuksi pyyhkäistä lautaselta haarukkaan asetetulla leipäpalalla.

Pöydässä ei tarvitse ottaa lisää ellei halua. Emännän tulee seurata vieraiden ateriointia ja huomatessaan jonkun ottavan lisää, ottaa hän kohteliaasti itsekin. Jos annokset ovat valmiita, voi jaksamattoman osuuden jättää kello 11 kohdalle ja aterimet kello viiden asentoon.

Ruokailun päätteeksi

Pääsääntöisesti pöydässä istutaan koko ruokailun ajan, mutta jos kesken ruokailun joutuu poistumaan naisten- tai miestenhuoneeseen, pyydetään anteeksi ja taitetaan lautasliina siististi lautasen vasemmalle puolelle. Vieressä istuva mies auttaa naisen tuolia tämän noustessa ja saapuessa.

Puheet ajoitetaan yleensä jälkiruokaviinin kaatamisen ja jälkiruoan tarjoilun väliin. Kahvi ja mahdollinen muu juoma voidaan nauttia joko pöydässä tai siirtyä toiseen tilaan.

Ennen pöydästä nousemista isäntäväkeä kiitetään ateriasta. Jos tilaisuudessa on kutsuvieras, hän kiittää kaikkien puolesta ja nostaa emännälle maljan.

Juhlissa astioita ei korjata. Halutessaan voi kysyä emännältä kahden kesken, toivooko tämä apua. Kaikki eivät halua vieraiden tulevan keittiöönsä.

Asiantuntijana tapakouluttaja Kaarina Suonperä Tapaseurasta.

Lisää vinkkejä juhliin:
Perhejuhlien etiketti
Juhlien järjestäjän muistilista
Juhlapuhe on perhejuhlien kohokohta
Puheenpitäjän muistilista
Kutsukortin ABC

Kuvat: Kristiina Kurronen, Jukka Pakarinen ja Jorma Marstio

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Juhlaruokailun etiketti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X