Muut juhlat

Muistovärssy: ilmaise osanotto suruun kauniilla suruvärssyllä – valitse mieluisin sururuno

Valitse muistovärssy Kotilieden kattavasta suruvärssykoosteesta, kun haluat ilmaista osanottosi ja surunvalittelusi poismenon johdosta. Nämä sururunot sopivat lähetettäväksi niin tekstiviestillä, adressilla kuin postikortillakin.

Muistovärssy lohduttaa surussa ja on kaunis tapa ilmaista osanotto surevalle. Kokosimme Kotilieden lukijoiden rakastamat persoonalliset muistovärssyt ja osanottorunot yhteen. Nämä muistolauseet sopivat lähetettäväksi niin tekstiviestillä kuin kirjoitettavaksi adressiinkin.

Lue myös: Oletko surullinen? Nämä 30 kappaletta lohduttavat surussa – kuuntele Kotilieden lukijoiden suosikkikappaleet!

Kauneimmat muistovärssyt ja osanottoon sopivan runot

Enhän surua toivo, en kyyneleitä, nyt vain on aika kulkea näitä teitä. Ja kun olen käynyt tämän murheen lävitse ihan, jää kaunis ja lempeä muisto keskelle elämän pihan.

***

Jonain päivänä tuuli vie pilvet, ja aurinko tulee esiin. Jonain päivänä suru on kevyempi kantaa.

***

Aika liitetty on aikaan uuteen, hän lähti hiljaa kauas ikuisuuteen.

***

Elämä on seikkailu, joka kestää jokaisella oman aikansa. Yhteiset muistot tallentuvat sydämiimme. 

***

Elämä täällä on kuin vedessä kuun kuvajainen otat sen kämmenelle  ihmettelet onko sitä.  

***

Et ole ikiunessa, et ole poissa, olet tuhat tuulta puistikoissa, olet valon välke aallokossa, olet timantti hankien loistossa.

Et ole jättänyt meitä, et ole vaiti, olet lintujen laulu taivaalla, olet kuiskaus viljapellolla, olet henkäys rakkaasi poskella. 

***

On vain hiljaisuus ja sanaton suru.

***

Vaikka putous vaikeni kauan sitten, sen nimi kantaa ikuisesti myötänsä kaikua pauhinasta. 

***

Suurin suru on sanaton, syvin kaipaus äänetön.

Tää hiljaisuus kantakoon sulle sen, osanottoni suurimman lämpöisen. 

Mies, jolla on kädessä ruusu ja muistovärssy
Muistovärssy sopii luettavaksi arkun äärellä, haudalla tai muistojuhlassa.

Niin äkkiä lähdit. Varoitit hetken ennen. Halunnut et rakkaittesi itkevän hupenevaa aikaa.

Tulit ovelle vastaan, varjonasi ystäväni, pinnistit voimasi tervehdykseen, kuin se tärkeintä maailmas ois.

Kadun niin paljon. Hetkiä, joina en sulle löytänyt aikaa, jota luulon olevan loputtomiin.

Kun vein sinut kävelylle tienlaitaan sen sijaan että olisin vienyt metsään, jonka tuoksuja niin rakastit.

Olisit ansainnut sen.

Yhden minä tiedän, me tapaamme vielä. Tässä maailmassa kenties, jos sielumme vaeltavat.

Jos taivas on totta, sinä odotat minua siellä, mitä olenkaan vailla ilman lämpöäsi… 

*** 

Muistoista aika rakentaa lohdutuksen.  

*** 

On hiljainen taivaanranta, eikä lintujen laulu soi. Ei kuoleman tarkoitusta aina ymmärtää voi.

*** 

Nyt enkelten kanssa käyt käsityksin, ei jätetty meitäkään tänne yksin. Jäi muistoksi lämpösi suloinen, silmäsi loiste, hymysi aurinkoinen.

*** 

Niin yllättäen, äkkiä lähdit sä pois emme sua vielä antaneet ois. On suru, kaipaus suunnaton mutt’ tiedämme sun hyvä olla nyt on.

Muistovärssy tunnetun kirjailijan kynästä

Hiljaa sa kätesi ojensit, otit pois sen vieläkin hiljempaa, ylt’ympäri puut ne helisi ja kuurassa kimmelsi luminen maa; ma kuulin askelet eroovat, näin varren vienon, mi vieri pois, ja yksin yössä ma seisoin, – oli kuin jotakin kaunista kadonnut ois. 

– Eino Leino –

***

Kun mummot kuolevat, heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää ja joistakin mummoista tulee puita ja ne humisevat lastenlastensa yllä suojaavat heitä sateelta ja tuulelta ja levittävät talvella oksansa lumimajaksi heidän ylleen. Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia.

– Eeva Kilpi –

***

Yön tullen minä seison portailla kuuntelemassa, tähdet parveilevat puutarhassa ja minä seison pimeässä.

Kuule, tähti putosi helähtäen!

Älä astu ruohikolle paljain jaloin: puutarhani on sirpaleita täynnä.

– Edith Södergran –

***

Aurinko laskee jo pitenee varjot. Aika on eron ja jäähyväisten. Poissa on ystävä kallehin. 

– Kari Rydman –

***

Rakkaat lähtevät, jää tyhjä tila muistojen asua

– Helena Anhava –

***

Jossain kirkkauden maassa kuljen. Taakka harteita ei paina, se on poissa. Kukkaportin avaan, suljen. Hengittelen ilmaa kevyttä kuin tuuli. Joka puu on ystäväni hymyhuuli. Itkenkö? Enhän toki – ihanassa maassa. 

– Einari Vuorela – 

***

Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi.

Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi.  

– Aila Meriluoto –

***

Lähdit niin hiljaa, että aamu vain kuuli.

Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli.

Mutt’ sydämiimme läpi elämän jätit muistosi lämpimän. 

– Aki Sirkesalo –

***

Kaikk` on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk` on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää. 

– Eino Leino –

Kaksi ihmistä haudalla
Sopisiko muistovärssy luettavaksi rakkaan ihmisen haudalla?

Tuulien soitot ovat vaienneet. Ympäri soi ikityynet veet.

– Aaro Hellaakoski –

***

Se on kuin yhteinen sopimus jota kunnioitetaan. Kun vene lipuu hiljaa eikä kukaan pane vastaan, kun tiedetään: lautturi on uupuneen puolella. 

– Helena Anhava –

***

Kaikki on annettava pois, taakatkin nostetaan sydämeltä lempeästi, varovasti suru pyyhitään kuin unohtuva uni. Vain rakkaus jää, täydellinen valo. 

– Pia Perkiö –

***

Levoton on virta ja vierivä laine, meri yksin suuri ja meri ihanainen. Nuku virta helmassa meren. 

Tuuli se kulkee ja lentävi lehti. Onnellinen on se, ken laaksohon ehti. Nuku lehti helmassa laakson.

Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti. Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.  Nuku tähti helmassa päivän. 

– Eino Leino –

*** 

Kauniina nauhana vuosien päivät, jokainen helminä muistoksi jäivät.

Elämän päivien ketju on kallis, helmis’t en yhdenkään kadota sallis.

Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän,

Yht’ äkkiä huomaa, se päättyikin tähän.

Muistot kauniit voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa.

Ei jaksanut sydän kultainen, vaan lähdit luokse pilvien valkeiden.

Kyyneleet ei tuo sinua takaisin, vaikka hetkellisesti sitä toivonkin.

Katseesi talon pienessä ikkunassa, on vieläkin muistoissani olemassa.

Talletan tuon kuvan syvälle sydämeen, kun pyyhin silmäkulmasta kyyneleen.

Nuku siis rauhassa syvää unta, ympärilläsi sateenkaarenvaltakunta. 

*** 

Aika ei pysähdy. Ja se on suuri siunaus ja lohdutus sille, joka vaikeuksissa kamppailee 

 – Maria Jotuni – 

*** 

Tosin loppuvat kerran askelet vaeltajilta, kukin vuorostaan on nukkuva syliin maan. Vaan katso: kaikki he kuitenkin mukana ovat, nekin, joiden tomu on uupunut vaeltamaan. 

– Uuno Kailas –

Kommentoi

Kommentoi juttua: Muistovärssy: ilmaise osanotto suruun kauniilla suruvärssyllä – valitse mieluisin sururuno

Kiia

Lähdit äkkiä
En ehtinyt silmiäni edes räpäyttää
Olet aina mielessäni

Kmkk85

Voitteko korjata Eeva Kilven runon viimeisen lauseen oikeaksi ”Sitä ennen he ovat intohimoisia.”

Sitaattioikeus suojaa tekijänoikeudella runoja ja värssyjäkin, jossa lainaukset on oltava oikein. Tämä väärin siteerattu Eeva Kilven runo kiertää netissä, kun jollekin intohimoiset mummot ovat olleet liikaa.

Ulla / Kotiliesi

Hei,

kiitos kommentista ja tarkkasilmäisyydestä! Virheellinen sitaatti on nyt korjattu.

T. Ulla Kotiliedestä

Sinun täytyy kommentoidaksesi.