Maidoton, gluteeniton ja sokeriton – syötkö sinäkin tontonton-ruokaa?

Rajoittavista ruokavalioista etsitään apua moneen vaivaan. Sitä voi kokeilla, mutta harva turhaan noudatettu tontonton-ruokavalio on stressitön, kirjoittaa Hanna Partanen.

Nainen on valitsemassa kahvilan vitriinistä itselleen ja kahdelle lapselleen jotain syötävää. ”Mä ottaisin ton, ton ja ton. Siis onhan se gluteeniton, maidoton ja sokeriton?” Kyseessä ovat onneksi muodikkaat raakakakut, joten kahvilan työntekijä voi vastata kaikkiin kysymyksiin myöntävästi. Asiantuntijana sitä aina tällaisissa tilanteissa höristää korviaan ja pohtii syitä tontonton-ruokavalioon.

Gluteeniton ruokavalio on keliakiaa sairastavalle ainoa hoitomuoto. Hienoa siis, että kahvilasta löytyy nyt yhä runsaammin gluteenittomia vaihtoehtoja. Gluteeniyliherkyydestä tiedemaailma kiistelee edelleen. Se lienee mahdollista, mutta suhteellisen harvinaista, sillä gluteenille yliherkkiä arvellaan olevan vain muutama prosentti väestöstä. Ärtyneestä suolesta kärsivät valitsevat yleensä gluteenitonta, vaikka oireiden aiheuttaja ei olekaan gluteeni vaan viljojen fruktaanit. Gluteenitonta ruokavaliota on turha noudattaa laihdutusmielessä, sillä keliaakikoilla on ylipainon kanssa ongelmia siinä missä muillakin.

Maidottoman nimeen vannoo yhä useampi. Taustalla voivat olla eettiset tai egologiset syyt – Itämeri ei tykkää, ilmastonmuutos huolestuttaa tai vegaanius kiinnostaa. Pieni osa ihmisistä kertoo reagoivansa maitovalmisteisiin ihon kautta tai nieluun kertyvän limaisuuden myötä. Heillä on usein lapsuudessaan allerginen tausta. Suurien maitovalmistemäärien välttely onkin silloin ymmärrettävää. Tila ei ole onneksi tarttuvaa. Jos naapurin Marjatta lopettaa maitovalmisteiden käytön, sinun ei välttämättä tarvitse lähteä samalle tielle. Sinun maidoton ruokavaliosi ei Marjatan oireita paranna.

Ravitsemustieteilijästä turhin trendi on sokerittomuus. On kyllä myönnettävä, että etenkin moni lapsi ja nuori saa liikaa sokeria. Lisätty sokeri on puhdasta energiaa ilman suojaravintoaineita. Moni raakakakku on makeutettu hunajalla, taateleilla tai baanaanilla. Ne sisältävät samaa sakkaroosia kuin pöytäsokerikin. Toki esimerkiksi taatelin etu on se, että samalla kakun kuitupitoisuus nousee. Mutta ravintokemiaan perehtynyt ei voi kutsua raakakakkuja sokerittomiksi.

Tontonton-ruokavalio voi tuoda avun ja voit sitä kokeilla, kunhan lupaat, ettet lisää stressitasojasi. Harva turhaan noudatettu tontonton-ruokavalio on stressitön.

Kotilieden kolumnisti, Hanna Partanen on TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti ja hyvinvointialan yrittäjä.

Tilaa uutiskirjeemme niin saat sähköpostiisi säännöllisesti tietoa uusimmista jutuistamme ja kilpailuistamme.


Teksti: Hanna Partanen

Keskustelu

  1. katarina

    Yksi suurimmista stressin aiheista voi johtua myös siitä, että nämä terveydenhuollon asiantuntijat eivät ota tosissaan ihmisten oireita. Allergiatestejä ei ilmeisen helposti lähdetä ottamaan, eikä ainakaan kovin laajasti. Potilaalle jää vaihtoehdoksi kokeilla itse erilaisia rajoituksia ruokavalioon. Sehän on monesti melkoista haravointia ja sitä vaikeampaa mitä enemmän ruokavaliossa on teollisia elintarvikkeita. Monissa niissä kun vaikuttaa tuotteesta syntyvä kate olevan tärkeämpi kuin optimaalinen ravinto-ainekoostumus. Sokereiden ja lisäaineiden määrällä ei niin väliä.
    Itselläni on pistänyt silmään ainesosaluetteloissa esim. vehnägluteeni. Sitä on lisätty erikseen moniin leipiin ja muihinkin tuotteisiin. Voisiko tämä osaltaan lisätä esim. vehnäyliherkkyyttä kun kyseistä gluteenia saakin huomattavasti enemmän kuin mitä aiemmin on saatu?

    Hyvä asia on, että ravitsemussuosituksia on uudistettu ja parempaan suuntaan menty, mutta kyllähän ne edelleen kulkevat käsikynkässä ruokateollisuuden kanssa. Ja onhan sielläkin tämä rasvaTON suositus edelleen vallalla maitotuotteissa. Ja kasvimargariinit, joiden valmistustavat ja niihin käytettävät aineet kuulostavat ihan muulta kuin terveyttä edistäviltä. Transrasvatkin saavat Suomen ruokateollisuudessa olla ihan rauhassa.

    Sokerin vähentäminen (ei makeutusaineilla korvaaminen) olisikin yksi parhaita terveystekoja niin yksilön valinnoissa kuin ruokateollisuudessakin. Ja nimenomaan valkosokerin ja sokerisiirappien vähentäminen.
    Toki esim. raakakakussa on sokeria, mutta jos sitä verrataan perinteiseen kermakakkuun niin onhan nämä kaksi hyvin kaukana toisistaan. Molempiin herkkuihin sorrun silloin tällöin, mutta selvä ero on siinä olossa mikä syntyy herkuttelun jälkeen. Jos tarjolla on samaan aikaan raakakakkupala ja kermaleivos, valitsen ensimmäisen sillä sen jälkeen ei tule ällöä oloa, turvotusta eikä valtavaa sokeripiikkiä.
    Itse en muuten ole törmännyt keneenkään, joka raakakakkuja kutsuisi tai luulisi sokerittomiksi. Ilmeisesti Partanen on tai sitten hän pitää suurinta osaa kansalaisista tyhminä kuten kirjoituksistaan toisinaan aistii.

  2. Ulla

    Minua kiinnostaa tieto, onko ns. ”parempaa sokeria” esim. intiaani, kookos,palmu sokerit, jotka voisivat korvata valkoisen, prosessoidun sokerin? Vai onko hunaja ainoa vaihtoehto sokerin korjaajaksi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Alibi
Anna
Deko
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti