Heli hurahti islantilaisiin neuleisiin ja urakoi niitä reilussa vuodessa lähes 50 – nyt villahullu kertoo, mikä islantilaisissa villapaidoissa oikein vetoaa

Villahullu kiinteistönvälittäjä neuloo aina, kun pystyy, vapaapäivänä jopa 12 tuntia yhteen putkeen. Nyt syntyy myös omia malleja.

Tamperelainen Heli Nikula, 40 myöntää kuuluvansa helposti innostuvaan ihmislajiin. Yhden asian kohdalla innostus on kuitenkin kasvanut ihan uusiin mittasuhteisiin: islantilaisten kaarrokeneuleiden.

Ensimmäisen islantilaisensa Heli neuloi puolitoista vuotta sitten. Nyt villapaitoja on pinossa jo yli 50. Kun luku ylitti 40, Heli lopetti laskemisen.

Neulomisen ohella on syntynyt myös Instagram-tili nimeltä Villahullu. Sillä on jo lähes 46 000 seuraajaa, eli pienen kaupungin verran väkeä. Lisäksi Heli suunnittelee jo omia mallejaan, joiden ohjeita myy sivustollaan. Paitamalleja on siunautunut jo 13. Niiden suosiota kuvaa se, että ohjeita on käännetty useille kielille, jopa islanniksi.

”Välillä tuntuu, että pitäisi olla enemmän käsiä, että voisi aloittaa jo toisen työn, kun edellinen on kesken”, Heli naurahtaa.

Lue myös: Villapaita, joka saa hännän heilumaan ilosta! Marjukka Vuorisalon ohjeella karvaisen ystävän neulepusero valmistuu helposti.

Heli lähtee käsitöissään liikkeelle väreistä. Kun väri on päätetty, on mallin vuoro.

Heli lähtee käsitöissään liikkeelle väreistä. Kun väri on päätetty, on mallin vuoro.

Neuloosi iski syksyllä 2020

Heli on harrastanut neulomista pitkään. Nuorena todistuksessa komeili käsitöiden kohdalla pyöreä kymppi, ja molemmat vanhemmat ovat käsillä tekevää sorttia. Käsitöiden tekeminen on ollut aiemmin kausittaista. Teininä ja parikymppisenä Helillä oli mielessä muutakin kuin puikot.

Neuloosi tarttui tiukasti syksyllä 2020, kun Heli äkkäsi Instagramissa kauniin värisen Riddarin, islantilaisten neuleiden tunnetuimman mallin. Kirjoneulonta oli Helille aiemmin hankalaa, ja langanjuoksut kiristyivät helposti liian tiukoiksi. Tällä kertaa tekniikka alkoi kuitenkin sujua. Nyt puikot eivät enää putoa käsistä.

”Normaalisti neulon talvella, mutta viime kesä oli ensimmäinen kesä, kun istuin aurinkotuolissa ja yritin jotenkin asemoida työn niin, etten ollut aivan hiessä sen alla”, Heli muistelee.

Heli neuloo joka päivä, ja viikossa saattaa valmistua kaksikin villapaitaa. Vapaapäivänä neulomiseen saattaa hurahtaa 12 tuntia. Kello 23 Heli lopettaa. Tai yrittää lopettaa.

”Eilenkin kyllä pikkuisen lipsuin.”

Satoja keriä lankaa ja lepoa vain lomalla

Ajan lisäksi harrastus syö rahaa. Yhteen aikuisen paitaan uppoaa lankaa 8–10 kerää. Yksi kerä maksaa langan paksuudesta riippuen jopa 9 euroa.

Heli ei ole kuitenkaan koskaan laskenut paitoihin upottamiaan summia. Nykyisin ei tarvitsekaan, sillä omia ohjeitaan myymällä hän saa rahaa uusiin lankoihin.

Sitä paitsi kaikki harrastaminen maksaa. Aikaisemmin Helin ykköshuvia oli kalastaa. Hän narrasi kuhaa jigillä Näsijärven rannalla sijaitsevalla mökillään, mutta neuloosin myötä kalat jääneet useammin rauhaan.

Neuloessa kovalle koetukselle joutuvat olkapäät ja ranteet saavat levätä vain matkoilla.

”Joulun aikaan olin kolme viikkoa reissussa. Parina päivänä mietin, että hitsi kun saisi neuloa. Tauko teki kuitenkin hyvää, enkä pysty pitämään sitä muuten kuin olemalla poissa puikkojen ääreltä”, hän sanoo.

Heli lohduttaa villapaidasta haaveilevia. ”Jos osaa neuloa villasukan, osaa neuloa villapaidankin. Se on jopa helpompaa, eikä tarvitse tehdä kahta samanlaista.”

Heli lohduttaa villapaidasta haaveilevia. ”Jos osaa neuloa villasukan, osaa neuloa villapaidankin. Se on jopa helpompaa, eikä tarvitse tehdä kahta samanlaista.”

Mikä islantilaisissa neuleissa viehättää?

Kymmeniä villapaitoja neuloessa Heli on ehtinyt miettiä, mikä juuri islantilaisissa neuleissa kiehtoo. Yksi syy on lanka, jonka islantilaiset ovat onnistuneet brändäämään hyvin.

”Islantilaisen lampaan villa on ainutlaatuista. Eläimet elävät karuissa oloissa, joten langassa on se ihana ominaisuus, että se pörhistyy ja pitää sadetta. Se on märkänäkin lämmin.”

Islantilaiset langat ovat Helistä ihania nimenomaan ulkoiluvaatteina. Sellaisiksi ne on tarkoitettukin. Islannissa karkeasta villasta tehdyt neuleet puetaan kuoritakin tai kevyttoppatakin päälle. Paksummasta alafosslopista neulotulla villapaidalla pärjää kovassa pakkasessa, kun hallitsee kerrospukeutumisen.

Heliä miellyttää myös se, että islantilaisissa malleissa ei rakenneta ommeltua palapeliä. Ensin neulotaan paidan alaosa ja hihat, jotka yhdistetään pyöröpuikolle ja tehdään loppuun yhtenä kappaleena.

Herkkäihoiset valittavat, että karkea islantilainen lanka kutittaa, mutta Heli ei tästä kärsi. Hän kastelee valmiit neuleensa pesukoneessa ja lisää joukkoon tilkan pyykkietikkaa, joka vähentää hiukan kutittavuuttakin.

Lankoja joutuu välillä metsästämään

Heli ei ole ainoa islantilaisten ystävä. Innostus islantilaisiin on ollut koronan aikaan aivan valtava. Facebookin islantilaiset neuleet-ryhmässä on yli 32 000 ihmistä. Samaan asiaan vihkiytyneitä ryhmiä on muitakin.

Valtavan innostuksen vuoksi islantilaiset langat, ohuempi lettlopi ja paksu alafosslopi, ovat jatkuvasti loppuunmyytyjä. Haluamiaan värejä joutuu etsimään.

Heli kiittelee käsityöyhteisön avuliaisuutta ja hyviä varastoja. Esimerkiksi Facebookin Islantilaiset langat Suomessa -ryhmästä löytää useimmiten jo parissa päivässä etsimänsä.

”Onhan siinä toisinaan hirveä homma. Pelkkiin toimituskuluihin menee hirveä määrä rahaa, kun lankaa joutuu tilaamaan niin monesta paikasta”, Heli huomauttaa.

Hän sanoo toisaalta nauttivansa siitä, että lankoja joutuu etsimään.

Helin oman mallin Hiutaleneuleen ohje on käännetty islanniksikin.

Helin oman mallin Hiutaleneuleen ohje on käännetty islanniksikin.

Valmista tulee kokeilujen kautta

Lajin harrastajien keskuudessa Heli on jo tunnettu tekijä. Hänen uusiin malleihinsa löytyy sosiaalisesta mediasta nopeasti testineulojia, jotka tarkastavat, että laskelmat pitävät kutinsa. Itse hän seuraa tarkalla silmällä esimerkiksi norjalaisen Linka Neumannin tekemisiä.

Omaa uutta malliaan suunnitellessaan Heli miettii ensin värit ja alkaa sitten sommitella kuvioita ruutupaperille.

”Monesti lähden liikkeelle vain tekemällä. Teen alaosan ja hihat, ja kun pääsen kaarrokkeen kohtaan, alan kokeilla”, hän sanoo.

Heli on tehnyt 14 vuotta kiinteistönvälittäjän töitä, ja aika ajoin häneltä kysytään, milloin neuleet ottavat niskalenkin siviilitöistä. Viime syksynä yksin viihtyvä introvertti huomasi jo pohtivansa ääneen, miten ihanaa olisi, jos saisi erakoitua mökille suunnittelemaan neuleita.

”Mutta tykkään myös kiinteistönvälittäjän työstä niin paljon, etten ole siitä valmis luopumaan”, hän toteaa.

Lue myös Anna.fi: Onko tässä Suomen pisimpään neulottu villapaita? Pirjo sai vihdoin valmiiksi vuonna 1998 aloittamansa kettupaidan.

Villapaidat ja langat paraatipaikalla

Vielä yksi kysymys: mihin ihminen tarvitsee 50 villapaitaa? Osa puseroista on myyty, mutta Helillä on niitä yhä omissakin hyllyissä hirveä määrä.

”Mutta ne ovat koko ajan näkösällä. Tykkään myös ihan vain katsella niitä”, esteetikko ajattelee.

Hän kertoo juuri tyhjentäneensä suuren lasivitriinin sisustussälästä ja nostaneensa tilalle mittavat lankavarastonsa.

”Nyt mietin, pitäisikö sittenkin laittaa villapaidat kaappiin. Näkisin ne koko ajan.”

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Heli hurahti islantilaisiin neuleisiin ja urakoi niitä reilussa vuodessa lähes 50 – nyt villahullu kertoo, mikä islantilaisissa villapaidoissa oikein vetoaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X