Lemmikit

”Kissa oli kuin luuranko, jolla oli turkki päällä” – Elina on nähnyt, miten villisti lisääntymään päässeet kissat kärsivät

Emon sairastama kissarutto vaurioitti Jiro-kissan pikkuaivoja. Leana-kissa päätyi eläinsuojeluyhdistykseen nälkiintyneenä, flunssaisena ja toinen silmä kiinni muurautuneena. Kissapopulaatioista eli vapaasti lisääntyvistä kissalaumoista alkunsa saaneilla ja ilman hoitoa jääneillä kissoilla voi olla monenlaisia erilaisia terveysvaivoja.

Muut kissanpennut lähtivät liikkeelle ja touhusivat. Jiro pysytteli emon lähellä maitoa juomassa. Sen liikkuminen oli hidasta, lähes olematonta. Pää vatkasi paikallaan.

Elina Kataja kiinnitti huomiota Jiron motoriikkaan ensimmäisen kerran, kun Jiro oli pariviikkoinen. Eläinlääkärissä selvisi, että kissanpennulla on cerebellar hypoplasia eli pikkuaivojen kehityshäiriö. Se vaikuttaa kissan hienomotoriikkaan, koordinaatiokykyyn ja tasapainoon.

Kun Jiro oppi kävelemään, se käveli takajalat levällään, jotta se ei horjahtaisi nurin. Jos jostain tuli kiinnostava tuoksu, kissa saattoi nykäistä päätään niin voimakkaasti taaksepäin, että se pyörähti kuperkeikan ympäri.

Pikkuaivojen kehityshäiriö saa alkunsa sikiövaiheessa. Yleensä syynä on emon tiineenä sairastama kissarutto. Terve aikuinen kissa saattaa selvitä siitä ripulilla. Heikkokuntoiselle aikuiselle kissalle vakava infektio voi olla tappava. Sikiöiden kohdalla infektio voi johtaa aivojen vaurioitumiseen.

Tarttuva FPV-virus leviää herkästi rokottamattomilla kissoilla.

Sellainen oli myös Jiron emo.

Lue myös: Annika, 23, näki, miten edellä ajavasta autosta viskattiin kissa ulos ja päätti pelastaa sen – nämä asiat rescue-kissan ottajan pitää huomioida

Jiro sai alkunsa yksityisihmisen hoitamasta kissapopulaatiosta

Elokuussa 2021 eläinsuojeluyhdistys Kissankulma sai puhelun. Soittaja kertoi, että hänellä oli piharakennuksessa kissapopulaatio eli leikkaamaton kissalauma, joka oli päässyt lisääntymään hallitsemattomasti. Aikuisia kissoja oli kuusi, pentuja kymmenkunta. Kaksi emoista oli tiineenä.

Soittaja oli yrittänyt ruokkia kissoja kissanruoalla ja perunamuusilla. Varat alkoivat loppua, kun lauman koko karkasi käsistä.

Kissat olivat arkoja, eivätkä antaneet koskea. Siksi ne oli napattava haaveilla ja loukuilla. Elina Kataja oli yksi Kissankulman aktiiveista, joka lähti pyydystämään kissoja.

Samana päivänä ensimmäinen tiineistä emoista synnytti pennut. Kaksi päivää myöhemmin syntyivät Jiro ja sen neljä sisarusta.

”Siinä näkyy populaatioiden karuus: edeltävät pennut olivat noin 10-viikkoisia, kun jo seuraavat pennut syntyivät. Tahti voi olla valitettavasti niin kova”, Elina sanoo.

Kissajoukko siirtyi kolmea kollikissaa lukuun ottamatta Elinan luokse. Hän teki pennuille ja niitä imettäville emoille pesän entiseen Kelan äitiyspakkauslaatikkoon. Välillä maitobaarissa saattoi olla 20 pentua samaan aikaan.

Kaikki pennut kärsivät ripulista. 

Populaatiokissoilla on usein erilaisia terveysvaivoja

Nenä valuu, silmistä tulee eritettä. Kävely on ontuvaa, ja kissa näyttää nälkiintyneeltä. Karva ei ole kiiltävää, ja se saattaa tuntua rasvaiselta.

Populaatioissa kasvaneilla kissoilla voi olla monenlaisia terveysongelmia. Ne johtuvat lähes poikkeuksetta kahdesta syystä: sisäsiittoisuudesta ja huonoista olosuhteista, sanoo Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White.

Kun sisarukset lisääntyvät keskenään tai vanhempiensa kanssa, erilaisten perinnöllisten sairauksien ja kehityshäiriöiden riski kasvaa.

Tarttuvat taudit pääsevät leviämään, kun kissoja on paljon ja niiden rokottaminen, hoito ja ravinto laiminlyödään. Heikko vastustuskyky altistaa kissat flunssalle, influenssoille, klamydialle ja herpekselle. Tappavimpia ovat kissarutto ja kissan leukemiavirus FIV.

Tuttuja seuralaisia ovat sisä- ja ulkoloiset. Niiden häätämiseen tarvittava matokuuri jää useimmilta populaatiokissoilta saamatta. Jos kissa ei saa tarpeeksi juomaa, ruokaa ja säänsuojaa, se altistuu myös paleltumille ja vammoille.

Ikenet voivat olla haavautuneet tai ienrajasta on sulanut hammasluuta. Hampaissa tai leukaluussa on murtumia tai hammasjuuret ovat mädäntyneet.

”Suu on paikka, mistä kissa ei näytä kipuaan ennen kuin kipu on aika suurta. Siksi kissan suun tarkastaminen kuuluu kissan terveystarkastukseen ja hoitoon”, Kati White sanoo.

Sairaan kissan tunnistaa siitä, ettei se käyttäydy lajille tyypillisellä tavalla.

”Terve kissa hoitaa turkkinsa hyvin, mutta sairas kissa ei välttämättä sitä jaksa tehdä”, Kati White sanoo.

Kissapopulaatiot saavat alkunsa leikkaamattomista, vapaana ulkoilevista kissoista

Elina on pyörittänyt yhtä eläinsuojeluyhdistys Kissankulman sijaiskodeista vuodesta 2019 asti. Sinä aikana kissoja on ollut tilapäisessä sijoituksessa Elinan luona lähes 400. Mukana on kodinvaihtajia, ikäihmisten ja edesmenneiden omistajien lemmikkejä ja eläinsuojeluilmoitusten perusteella sijoitettuja kissoja. Valtaosa kissoista on populaatiokissoja.

Tavallisesti populaatiot saavat alkunsa leikkaamattomista ja vapaana ulkoilevista kissoista. Elinan kokemuksen mukaan isolla osalla populaatioista on jonkinlainen omistaja tai hoitaja.

”Paljon somekeskusteluissa pyörii väitteitä siitä, että kissapopulaatiot olisivat villikissoja, jotka asuvat metsän keskellä ja ruokkivat itse itsensä. Ei sellaisia yleensä ole. Kissat hakeutuvat pihapiiriin, missä niillä on ruokaa ja hoitaja”, Elina sanoo.

Kun nämä kissat alkavat lisääntyä keskenään, kissojen määrä moninkertaistuu nopeasti. Leikkaamaton kissa synnyttää keskimäärin neljä pentua kaksi kertaa vuodessa.

”Menee kaksi vuotta, ja kissoja onkin 50. Tulee hätä, mitä näillä tekisi”, Elina sanoo.

Suurin populaatio, josta eläinsuojeluyhdistys Kissankulma on saanut ilmoituksen, on ollut 150 kissan kokoinen. Elinan hoivissa on kotia odottavia sijoituskissoja koko ajan noin 20–25. Enemmistö niistä on pentuja.

”Tiineydet ovat aina emolle riski. On emoja, jotka ovat synnyttäneet huonolla tuurilla valtavan monta kertaa. Sterilisaation yhteydessä löytyy märkäkohtuja, jotka olisivat tappaneet kissan hoitamattomana ennemmin tai myöhemmin”, Elina sanoo.

Märkäkohtu tarkoittaa bakteerien aiheuttamaa tulehdustilaa, jossa kohtuun kertyy märkää eritettä. Sterilisaatio, eli kohdun ja munasarjojen poistaminen, on ainoa varma tapa ennaltaehkäistä märkäkohtuja.

Lue myös: Ilmestyikö pihapiiriin löytökissa? Älä ruoki sitä, vaan toimi näiden asiantuntijan ohjeiden mukaan

Nälkiintynyt puolivuotias kissa painoi vain reilut 800 grammaa – luusto oli alikehittynyt

Helmikuussa vuonna 2022 Kissankulman puhelin soi jälleen. Toinen eläinsuojeluyhdistys kysyi paikkaa kissanpennulle. Yksityishenkilö oli ottanut yhteyttä useisiin eri eläinsuojeluyhdistyksiin ja etsinyt paikkaa sukulaisensa kissalaumalle.

Elinan luo Hattulaan saapui reilut 800 grammaa painanut harmaaturkkinen kissa. Paino vastasi kahdeksanviikkoista kissanpentua. Hampaiden perusteella kissa arvioitiin kuitenkin puolivuotiaaksi. Pentu sai nimekseen Leana.

”Se oli kuin luuranko, jolla oli turkki päällä. Se ei jaksanut edes nousta”, Elina sanoo.

Pentu oli yskäinen ja räkäinen. Sen toinen silmä oli muurautunut kiinni. Populaatiota purkanut yksityishenkilö oli vienyt sen eläinlääkärille lopetettavaksi.

”Siellä oli sanottu, että toisessa silmässä näkyy elämänliekki. Jos hoitoon oikeasti panostetaan, se voi vielä saada hyvän elämän”, Elina muistelee.

Elina oli kuitenkin skeptinen. Hän ajatteli, että seuraavana päivänä kissa olisi kuollut.

Ensimmäiset viikot pentu makasi lämpöpullojen vieressä tai vilttiin käärittynä. Se oli nostettava tarpeilleen muovialusille ja sitä oli ruokittava kolmen tunnin välein ruiskulla.

Kun kissa lopulta alkoi ottaa askelia, Elina huomasi, että sen jalat olivat kierot ja se ontui.

”Silloin tuli taas kohta, jolloin ajattelin, tuleeko tästä kissaa ollenkaan. Mietin, kuinka pielessä sen luusto voi olla.”

Röntgenkuvissa luista näkyivät vain ulkokuoret. Luusto oli alikehittynyt ravinnon puutteen vuoksi.

”Jos kissa olisi tippunut tuolilta, koko kissa olisi mennyt rikki”, Elina sanoo.

Kissapopulaatiot johtuvat ihmisten tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä

Suomessa on noin 10 000 populaatiokissaa. Arvio perustuu SEY:n vapaaehtoisten käsityksiin siitä, kuinka paljon milläkin alueella on kissapopulaatioita. Todellisuudessa luku saattaa olla jopa kaksinkertainen.

”Populaatioita on ihmisten pihoissa ja jopa sisällä kodeissa, eivätkä ne kaikki tule todellakaan tietoon”, SEY:n toiminnanjohtaja Kati White sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta, joka tekisi kissojen rekisteröimisestä pakollista. Se velvoittaisi omistajan rekisteröimään ja ilmoittamaan kissan tunnistustiedot vuoden 2026 aikana. Laki helpottaisi omistajan jäljittämistä ja helpottaisi viranomaisten puuttumista kissapopulaatioihin.

”Tällä hetkellä puuttumiskynnys on, että eläimen pitää kärsiä”, Kati White sanoo.

Kati White ja Elina Kataja alleviivaavat, että muutoksen on tapahduttava ennen kaikkea ihmisten asenteissa, tietämyksessä ja käytöksessä.

”Koirien kohdalla tällaisia ongelmia ei ole. Taustalla ovat tottumukset ja asenteet, miten kissoja pidetään”, Kati White sanoo. 

Leikkaamattomia kissoja ei tulisi päästää ulkoilemaan vapaasti.

”Olennainen neuvo on, että vapaana kulkevia kissoja ei pidä ruokkia. Jos omaan pihapiiriin tulee kissa tekemään poikaset, pitää olla mahdollisimman pian yhteyksissä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen, jotta kissat eivät villiinny ja saavat asianmukaista hoitoa”, Kati White sanoo.

Elinan mukaan yhteydenotot eläinsuojeluyhdistyksiin ja viranomaisille tarkoitetut eläinsuojeluilmoitukset jäävät valitettavan usein tekemättä. Hän arvelee, että syynä on pelko siitä, että kissat lopetetaan. Niin ei kuitenkaan tehdä, ellei se ole eläimen kannalta välttämätöntä.

Toinen syy voi olla raha. Naapurin mummon navetasta saattaa saada kissan edullisempaan hintaan kuin ammattikasvattajalta tai eläinsuojeluyhdistykseltä.

”Kissakriisit jatkuvat, koska ihmiset tekevät epäeettisiä ratkaisuja”, Elina sanoo.

Lue myös: Sairaan kissapentueen löytäminen avasi silmät Suomen kissakriisille – Teija loi ystävänsä kanssa kansalaisaloitteen, joka etenee nyt eduskuntaan

Somessa vaadittiin vammaisen kissan lopettamista

Videolla näkyy pieni kissanpentu, jonka askel nykii, huojuu ja horjuu. Välillä kissa kaatuu nenälleen.

”Eikö olisi armollista päästää nämä sairaat kissat pois?” katsoja kommentoi, kun Elina jakoi Facebookissa videon, jossa Jiro-pentu opetteli kävelemään.

Vammainen kissa on herättänyt sosiaalisessa mediassa tunteita puolesta ja vastaan. Osa kommentoijista on vaatinut Jiron lopettamista.

Elina ymmärtää, että alle minuutin kestävä video ruokakuppiin muksahtelevasta kissanpennusta voi näyttää ulkopuolisen silmissä pahalta.

”Somekommenttien perusteella emme ole tehneet lopetuspäätöksiä, emmekä tee jatkossakaan. Eläinsuojeluyhdistyksemme ajattelee, että jokainen elämä on arvokas. Emme lopeta eläintä vain siksi, että sen hoito tulee kalliiksi. Mutta ei meillä, eikä myöskään minulla, ole tarkoitusta pitää puolikuollutta eläintä väkisin elossa”, Elina sanoo.

Lopetuspäätökset perustuvat Elinan mukaan aina ammattilaisen lausuntoihin. Kissoja hoitavat kissoihin erikoistuneet eläinlääkärit.

Jiro asuu Elinan luona pysyvästi, sillä Elina haluaa olla varma, että Jiro saa tarvitsemaansa hoitoa. Virheasentojen vuoksi Jiro on tavannut fysioterapeuttia, ja sen selkää hierotaan kotona säännöllisesti. Todennäköisesti sille kehittyy keskivertoa kissaa nuorempana nivelrikko, jota varten se tulee tarvitsemaan kivut loitolla pitävän lääkityksen.

Sitä Elina ei kuitenkaan allekirjoita, etteikö vammainen kissa voisi elää hyvää elämää.

”Jirolla on oikeus olla olemassa. Se on kauhean iloinen, vauhdikas, utelias ja kaikkea rakastava kissa. Monelle helppo ratkaisu on, että kun eläin sairastaa, se lopetetaan. Se ei ole omaan arvomaailmaani istunut.”

Oikeanlaisella hoidolla sairaat kissat voivat saada hyvän elämän

Myös Leana on jäänyt asumaan Kissankulmaan. Siitä on kasvanut kahta ikävuotta lähestyvä kissa, jossa riittää Elinan mukaan virtaa kuin pienessä kylässä.

Reilun kahden kilon painoiseksi kasvanut kissa juoksee jatkuvasti ja pitää kiipeämisestä ja valjaissa ulkoilemisesta.

Ensimmäisistä elinkuukausista muistuttavat krooninen nuha ja rokokootuolin jalkojen tavoin hieman ulospäin kääntyvät etutassut.

”Leana on huippuesimerkki siitä, mihin parhaimmillaan voidaan päästä, vaikka lähtökohdat olisivat aivan surkeat”, Elina sanoo.

Lue myös Anna.fi: Elina Katajan kodissa saattaa asua samaan aikaan kymmeniä kissoja: ”Olen luopunut siististä kodista ja järkevän ihmisen imagosta”