Lemmikit

Sairaan kissapentueen löytäminen avasi silmät Suomen kissakriisille – Teija loi ystävänsä kanssa kansalaisaloitteen, joka etenee nyt eduskuntaan

Teija sai ensimmäisen kosketuksensa kissakriisiin kahdeksan vuotta sitten. Nyt Teijan ja hänen ystäviensä luomalla kansalaisaloitteella on yli 50 000 allekirjoitusta ja se etenee eduskuntaan.

Teija Englund löysi puolisonsa kanssa pihan punaisesta tallista elokuisena iltana kissapentueen. Kolme pientä, pariviikkoista pentua värjöttelivät hylättyinä tallin ylisten lattialankkujen alla, silmät vuotavina, nuhaisina ja turkit täynnä väiveitä.

Lue myös: Rescuekoira Antero pääsi Romanian kaduilta lämpimään syliin Toijalaan – Olisitko sinä valmis auttamaan kodittomia eläimiä?

Muutamien kuukausien päästä kävi ilmi, että naapurissa tilanne oli vielä hurjempi. Siellä eli hallitsemattomasti lisääntyvä kissapopulaatio, joka levisi myös lähinaapuruston talojen ulkorakennuksiin. Lehtitietojen mukaan kaikki kuusikymmentä kissaa jouduttiin lopulta lopettamaan eläinsuojelullisista syistä.

Mutta tallista löytyneet kissat jäivät Englundien perheeseen. Ne olivat Teijalle ensimmäinen kosketus populaatiokissoihin. Silloin Teija ymmärsi, mitä populaatiokissan elämä on: sisäsiittoisuutta, sairauksia, selviytymistä. Pentujen hoitaminen kuntoon vaati paljon.

Muutama vuosi myöhemmin Teija aloitti itse konkreettisen eläinsuojelutyön. Nyt hän on yksi Facebookin valtakunnallisen Eläinten pelastusrinki -ryhmän ylläpitäjistä ja koordinoi apua hädässä oleville eläimille. Vapaaehtoistyön kautta on tullut selväksi, mikä Suomen eläinsuojelullinen tilanne on ja kuinka paljon enemmän apua siinä tarvittaisiin.

Kansalaisaloite vaatii tunnistusmerkintää ja vapaana kulkevien kissojen kastrointia tai sterilointia

Kun Sarita Lintula, yksi Eläinten pelastusringin perustajajäsenistä, ehdotti kissojen hyvinvointiin keskittyvän kansalaisaloitteen tekemistä Suomeen, Teijan vastaus oli selvä.

”Sanoin heti, että olen mukana.”

Maaliskuussa vireille laitettu ”Kissakriisi hallintaan – kissojen tunnistusmerkinnän ja leikkauttamisen puolesta” -aloite keräsi sunnuntai-iltana 9. toukokuuta kokoon vaaditut 50 000 allekirjoitusta. Se tarkoittaa sitä, että kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn.

Aloitteella on kaksi keskeistä vaatimusta. Ensimmäisen mukaan kissan omistajan tulee kastroida tai steriloida vapaana ulkoilevat kissat, jotta ne eivät pääse hallitsemattomasti lisääntymään.

”Vaadimme, että kissojen hallitsematon lisääntyminen tulee säätää lainvastaiseksi. Sillä eläinsuojeluviranomaiset saisivat työnkalun, jonka avulla puuttua hallitsemattomaan lisääntymiseen ja kissapopulaatioihin. Se on tällä hetkellä suuri ja erittäin työllistävä ongelma”, Teija kertoo.

Toinen kansalaisaloitteen vaatimuksista koskee kissojen tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä.

”Koirille pakolliseksi tuleva tunnistussiru pitäisi tulla myös kissoille. Se on kissalle hyvin halpa henkivakuutus. Esimerkiksi jos kissa jää auton alle ja loukkaantuu, rekisteröity siru auttaa löytämään omistajan nopeasti.”

Samalla kissojen tunnistusmerkintä säästäisi myös merkittävästi eläinsuojelun resursseja.

”Monet eläinsuojeluyhdistykset pyörivät vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisille se on kuin kakkostyö. Usein löytöeläintoiminnan lisäksi he tekevät varainhankintaa eläinlääkärikuluihin, menevät ja purkavat kissapopulaatioita, vievät kissoja eläinlääkäriin ja hoitavat niitä. Ihmettelen, miten näin paljon voidaan laittaa yhdistysten harteille. Puhutaan kuitenkin lemmikkieläimistä.”

Mistä kissakriisissä on kyse?

Kansalaisaloitteen tarkoitus on helpottaa Suomessa vallitsevaa ongelmaa, joka on nimetty kissakriisiksi.

Eläinsuojeluyhdistysten mukaan Suomessa hylätään arviolta 20 000 kissaa vuodessa. Tarkkaa lukumäärä ei tiedetä, sillä kattavia tilastoja aiheesta ei ole. Joidenkin tahojen mukaan nykyinen arvio saattaa olla alakanttiin, sillä villiintyneiden kissojen lukumäärää on mahdotonta arvioida.

Miten tilanne on päässyt tähän pisteeseen? Yksi syy voi Teijan mukaan olla moniin suomalaisiin syvään iskostuneet uskomukset kissoista. Joidenkin silmissä kissa ei vaadi yhtä paljon huolenpitoa kuin koira. Kissa on heille elävä jyrsijänpyytäjä – eläin, joka ei tarvitse talvellakaan lämmintä tilaa tai kunnon ruokaa.

”Ihmisillä on myyttisiä asenteita, että kyllä kissat pärjäävät. Ajatellaan, että ne vain lähtevät seikkailulle ja vaeltelevat mukavasti. Jos jotain tapahtuu, valitettavan usein asia jätetään selvittämättä ja kissa korvataan uudella.”

Uuden katin voi löytää nopeasti naapurilta, tutulta tai Tori.fi:stä halvalla, joskus jopa ilmaiseksi. Samalla jotkut kissanomistajat käyttävät rakkaan lemmikkikissansa kustannuksiin tuhansia euroja.

”On kissoja, jotka elävät hyvää elämää ja joita hoidetaan ihan viimeisen päälle. Tien toisella puolella voi samalla elää kissa, joka on koko elämänsä asustanut ulkona ilman kotia. Erilaiset asenteet kissoja kohtaan ovat kaukana toisistaan.”

Lue myös Seura.fi: Löytöeläin etsii hyvää kotia – Adoptoisitko kodittoman lemmikin? Hannele Luukkainen HESY ry:stä: ”Eläimistä näkee, miten onnellisia ovat, kun pääsevät kylmistä ja kurjista oloista rakastavaan kotiin”

Kissakriisi hallintaan -aloite etenee eduskuntaan

Tämän jutun kirjoittamisen aikaan Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloitteen on allekirjoittanut 54 753 ihmistä. Iso osa allekirjoituksista ryöpsähti sunnuntain 9. toukokuuta aikana.

”Nimiä tuli sunnuntaina 14 300. Monet seurasivat tilannetta ja laittoivat päivän mittaan viestiä, että he ovat vain itkeneet ja ihmetelleet, onko tämä totta. Se oli tunteellinen päivä monelle”, Teija kertoo.

Kansalaisaloitteen laatijat voivat vain arvailla, mistä yhtäkkinen allekirjoitusvyöry tuli. Yksi syy lienee sosiaalinen media. Tietoa aloitteesta jaettiin viime päivinä erityisesti eri eläinyhdistysten ja eläintilien Facebook-sivuilla. Moni jakoi kansalaisaloitteen oman Kissan arvon puolesta -Facebook-sivun julkaisua eteenpäin. Aloitteen voi yhä käydä allekirjoittamassa täällä.

”Tämä tuntuu todella mahtavalta. Me teimme tämän yhdessä. Aloitteen takana on ollut yli kymmenhenkinen tiimi, lisänä yhdistykset ja eri eläinsuojelutahot. Tämä on ollut yhteinen päämäärä. Nyt vain toivotaan, että vahva viesti välittyy päättäjille.”

Teijan punaisesta tallista löytyneet kissanpennut ovat nyt kahdeksanvuotiaita. Terveitä ne eivät vieläkään hyvästä hoidosta huolimatta ole. Niillä on astmaa, suolisto-ongelmia ja heikko vastustuskyky. Kaksi kissoista menetti toisen silmistään jo pentuina tulehdukselle, joka kulutti silmät puhki. Kova alku elämälle jätti pysyvät jäljet.

Teija toivoo, että kansalaisaloitteen myötä vastaavasta tilanteesta tulee yhä harvinaisempi ja että kissat saisivat vihdoin sitä, mitä ne ovat ansainneet jo pitkään. Arvostusta.