Sankarillinen Vili-koira pelasti omistajansa Joukon karhun kynsistä metsässä: ”Vili teki kaikkensa suojellakseen minua”
Suomenpystykorva Vili ja hänen omistajansa Jouko kohtasivat metsässä karhun. Ilman Vilin sankarillista toimintaa tilanne olisi voinut päättyä paljon pahemmin. Nyt urhea suomenpystykorva on palkittu Kennelliiton sankarikoiran arvonimellä.
Vuosi sitten marraskuussa taivalkoskelainen Jouko Pöllänen, 66, lähti lintumetsälle kuusivuotiaan suomenpystykorva Vilin kanssa. Metsän keskellä koira alkoi yhtäkkiä haukkua.
”Vili ei lopettanut haukkumista millään. Menin perään katsomaan, mistä oli kyse ja huomasin maassa näädän jäljet. Ne johtivat ison kaatuneen kuusen alle”, Jouko kertoo.
”Ryhdyin katkomaan kuusesta oksia, jotta pääsisin lähemmäs runkoa. Arvelin, että näätä oli mennyt kuusen alla olevaan koloon. Päätin tukkia sen pakoreitin, joten kumarruin maahan kontilleni.”
Yhtäkkiä edessä oli karhu. Jouko otti muutaman askeleen taaksepäin, kompastui mättääseen ja kaatui selälleen.
”Silloin karhu hyökkäsi kimppuuni ja nappasi hampaillaan nilkastani kiinni. Karjuin vaistomaisesti kovaa ja potkaisin suurikokoista petoa toisella jalallani. Kaikki tapahtui niin nopeasti, etten ehtinyt tuntea pelkoa. Päällimmäisenä oli voimakas halu suojautua karhun hyökkäykseltä.”
Koira ajoi karhun pois haukkumalla
Huomattuaan omistajansa ahdingon Vili ryntäsi tämän vierelle ja alkoi haukkua kovaäänisesti.
”Yhtäkkiä karhu irrotti otteensa jalastani. Ehkä se koki koiran käytöksen sen verran uhkaavana, että päätti kunnioittaa sitä ja häipyä”, Jouko miettii.
Vili lähti karhun perään haukkuen kuin varmistaakseen, ettei karhu palaisi takaisin. Hetken päästä koira tuli omistajansa luokse. Se tiesi heti, että Joukoa oli purtu ja kävi nuuskimassa jalan puremakohtaa.
”Huomasin, että jalastani vuoti verta. En uskaltanut ottaa kenkää pois, koska pelkäsin nähdä, mitä kengän sisältä paljastuisi.”
Jouko pystyi kävelemään sen verran, että pääsi metsän laidalle pysäköidyn auton luokse.
”Vilikin taisi olla vähän säikähtänyt, koska se ei halunnut poistua viereltäni mihinkään. Koira kulki metsässä visusti rinnallani koko matkan autolle.”
Jouko ajoi Vilin kanssa kotiin, jossa he tutkivat jalkaa yhdessä Raija-vaimon kanssa. Molemmin puolin akillesjännettä oli kaksi isoa reikää, jotka ulottuivat melkein luuhun asti, kun karhu oli napannut kulmahampaillaan kiinni nilkasta.
”Lähdimme nopeasti lääkäriin, jossa haavat puhdistettiin ja sidottiin. Sain myös jäykkäkouristusrokotteen ja antibioottikuurin. Onneksi haavat lähtivät nopeasti paranemaan.”
Vili on nyt Kennelliiton sankarikoira 2022
Jouko arvelee, ettei olisi selvinnyt ilman koiraa yhtä pienin vammoin kohtaamisestaan karhun kanssa.
”Kaaduttuani maahan selälleni, Vili uskaltautui tulemaan rinnalleni ja haukkumaan karhulle. Se teki kaikkensa suojellakseen ja puolustaakseen minua. Moni pystykorva ei uskaltaisi moista tehdä, vaan lähtisi karkuun karhun kohdatessaan. Ilman Viliä tilanteessa olisi voinut käydä todella huonosti”, Jouko arvelee.
Suomenpystykorva Vili on yksi Kennelliiton tänä vuonna palkitsemista sankarikoirista. Se pääsi juhlistamaan palkintoaan suurimmalla herkullaan koiranmakkaralla ja pitkällä lenkillä metsään. Ulkoilu metsässä on Vilin lempipuuhaa.
”Lähdimme Vilin kanssa metsään jo seuraavana aamuna karhun hyökkäyksestä, sillä olin saanut lääkäriltä luvan liikkua kipeällä jalalla normaalisti. En halunnut antautua pelolle ja jäädä miettimään tapahtunutta liiaksi”, Jouni kertoo.
”Asumme maaseudulla ja olen tottunut kulkemaan metsissä. Olen liikkunut metsässä usein pimeällä ja iltahämärissäkin. Olen nähnyt karhun ennenkin, mutta vain kauempaa ja autosta käsin. Tämä oli ensimmäinen kunnon kohtaamiseni karhun kanssa ja vähän turhan lähelle se kyllä pääsi. En olisi voinut mistään päätellä, että lähistöllä oli karhu, koska missään ei näkynyt karhun jälkiä.”
Vili on omistajansa mukaan todella rauhallinen ja tottelevainen koira. Sen voi antaa kulkea pihamaalla vapaasti pelkäämättä, että koira lähtisi karkuun.
”Vili ei koskaan lähde pihalta mihinkään, vaikka se olisi vapaana ilman pantaa ja talutushihnaa. Se ei lähde edes naapuriin, vaikka siellä on useampia koiria. Vili on kiinnostunut linnuista. Se pyrkii lintujen luo aina niitä nähdessään, mutta jos sanon sille, että ei saa mennä, se tottelee minua. Tuntuu, että koira ymmärtää lähes kaiken, mitä sille sanon. Vili on ihan puhetta vaille ihminen.”
Kommentoi
Kommentoi juttua: Sankarillinen Vili-koira pelasti omistajansa Joukon karhun kynsistä metsässä: ”Vili teki kaikkensa suojellakseen minua”