Puutarha

Paulan, 63, kotona kasvaa 100 pelargonia – kasvien hoitovastuu ei ole perinteisin: Paula ohjeistaa ja puoliso tekee

Paula Ritanen-Närhin ja hänen miehensä koti on 100 pelargonin valtakunta. Kesäisin osa kasveista pääsee paistattelemaan päiviä kasvihuoneeseen, jonka kukkaloistossa istuskelu on yksi Paulan lempiasioista.

Paula Ritanen-Närhi ja hänen miehensä Seppo Närhi ovat hurahtaneet pelargoneihin. Heidän Vantaalla sijaitsevassa kodissaan kasvaa noin sata pelargonia.

Rakkaus pelargoneihin juontaa Paulan nuoruudesta. Hänen äitinsä kasvatti perheen parvekkeella kirkkaanpunaisia pelargoneja, joiden välissä oli sinisiä lobelioita.

Kun Paula perusti Sepon kanssa perheen 80-luvun puolivälissä, hän toi mukanaan perheen kotiin äidiltä perityn rakkauden pelargoneihin.

Vanhat pelargonikannat kiehtovat

2000-luvulla pelargoniharrastus sai isomman vaihteen silmään. Paula teki työnsä puolesta useita kuvauksia Annalan puutarhassa, jonka kasvihuoneessa oli vanhoja kantoja pelargoneista. Hän ihastui niihin.

Vanhoissa pelargonikannoissa Paulaa kiehtoo niiden yksilöllinen ulkonäkö. Ne saavat kasvaa luontaisesti vapaan kasvatuksen periaatteella roikkuviksi ja köynnösmäisiksi.

”Anelemalla sain ostettua Annalan puutarhasta yhden kassillisen pelargoneja. Siitä tämä harrastus sitten lähti etenemään.”

Pelargonien määrä kaksinkertaistui vuosittain. Paula otti kasveista pistokkaita ja kasvatti niistä uusia yksilöitä sekä sai pelargonit talvehtimaan paremmin.

Kasvien määrä on pysynyt noin 100 kappaleessa jo noin 15 vuotta. Suuri osa pelargoneista on kestäviä, vaaleanpunaisia Mårbackoja.

Paula on pomo, joka varmistaa pelargonien oikeanlaisen hoidon

Kasvien hoitaminen on Paulalle ja Sepolle tuttua puuhaa. Paula on ammatiltaan puutarhuri, hortonomi ja puutarhatoimittaja. Seppo on eläkkeellä mutta työskenteli aiemmin viheralalla.

Kukkien kastelu ja lannoitus on ollut Sepon kontolla jo 10 vuotta Paulan väsyttyä työn ja kiireen keskellä. Paulan tehtävänä on pelargoneista nauttiminen ja pomona oleminen.

”Minulla on enemmän kotipuutarhakokemusta. Käyn aina Sepolta ylilääkärinä kysymässä, miten potilaita on hoidettu, ja määrään, mitä pelargoneille pitää tehdä.”

Pelargonien hoitokierros tehdään kolme kertaa viikossa

Kastelun ja lannoituksen lisäksi ympärivuotiseen hoitoon kuuluu kellastuneiden lehtien ja kuihtuneiden kukkien poistaminen sekä taipuneiden ja katkeilevien versojen leikkaaminen.

Joskus pelargoneissa saattaa olla kirvoja. Tällöin Paula ja Seppo huuhtelevat kasvin vedellä ja pitävät sitä jonkin aikaa eristyksissä.

”Kesällä pelargonien kasteluun ja siistimiseen kuluu aikaa puolisen tuntia per kierros. Talvella, kun kasvit ovat sisällä, aikaa menee noin 20 minuuttia. Hoitokierros toistuu kolme kertaa viikossa.”

Kun Paula ja Seppo ovat matkoilla, heidän kaksi aikuista poikaansa auttavat pelargonien hoidossa.

”Onneksi molemmat suostuvat auttamaan. Kuka nyt haluaisi tulla tänne, kun on 100 pelargonia ja vielä lisäksi kolme kissaa hoidettavana.”

Keväällä kasvit tuodaan kasvihuoneeseen ja lasiterassille

Talvisaikaan pelargonit viihtyvät hyvin pariskunnan puutalon viileässä lämpötilassa, joka on välillä vain 18 astetta. Pelargoneja on kodin olohuoneessa ja keittiössä sekä Paulan ja Sepon työhuoneissa.

Pariskunta hankki vuoden 2023 lopulla puutarhamökin, jossa 20 pelargonia talvehtii 10 plusasteen lämpötilassa.

Huhtikuussa Paula ja Seppo siirtävät osan pelargoneista ulos kasvihuoneeseen, jossa on lämpöpuhallin. Toukokuussa osa pelargoneista muuttaa kodin lasiterassille.

Paula ja Seppo kutsuvat tunnelmallista kasvihuonetta pelargonihuoneeksi, joka on yksi Paulan lempipaikoista.

”Paras hetki pelargonien kanssa on, kun menen loppukesästä kasvihuoneeseen, laitan oven kiinni, istun alas kuuntelemaan radiota ja katselen kukkivia pelargoneja.”

Lue myös Anna.fi: Listasimme kesäkukkien kuolijat ja selviytyjät – tietty trendikukka on puutarhurin mukaan ”liian hyvä ollakseen totta”

Syksyn tullessa pelargonit pääsevät kodin sisätiloihin

Paula ja Seppo kantavat pelargonit sisälle kotiinsa lokakuun puolivälissä ennen pakkasia.

Kun kotiin hommattiin kymmenkunta vuotta sitten kasvilamput, 70–80 prosenttia kasveista selvisi talven yli. Tätä ennen noin puolet pelargoneista menehtyi kevääseen mennessä.

”Keväällä ne ovat ihan luiruja ja huonossa hapessa olevan näköisiä. Kevät on aina uusi mahdollisuus, jolloin kaikki alkaa taas alusta. Tämä harrastus etenee tässä vuosi kerrallaan”, Paula kertoo.

Harrastuksen kohokohdaksi Paula mainitsee hetken, jolloin hän saa australianvillipelargonin talvehtimaan, sillä ne monesti kuolevat talven aikana.

”Siitä tulee myös mahtava onnistumisen tunne, kun Deerwood Lavender Lass tekee pienoiskasveja versojen päähän, ja saan tämmöisen pienoiskasvin juurtumaan.”