Perennoja varjoon – 9 hyvää vaihtoehtoa paikkaan, jonne aurinko ei paista
Mitä perennoja varjoon? Tutustu 9 hyvään vaihtoehtoon ja valitse mieleisesi varjoisan paikan perennat.
Moni kasvi kaipaa aurinkoa tai vähintään puolivarjoa mutta oman pihan olosuhteisiin voi olla hankala tai mahdoton vaikuttaa, jos oman tontin ulkopuolella on esimerkiksi rakennuksia auringon edessä, eikä puitakaan ole mielekästä syyttä kaataa. Silloin tarvitaan perennoja varjoon, sillä parhaiten onnistut, kun valitse varjoisalle paikalle kasveja, jotka luonnostaan viihtyvät varjossa.
Kokosimme varjoisan paikan perennat, joiden joukosta löytyy varmoja vaihtoehtoja, uusia tuttavuuksia ja jopa kukkivia vaihtoehtoja.
Perennoja varjoon: Varmat valinnat
Varjoyrtti (Pachysandra terminalis) on 20–30 senttiä korkea varjossa viihtyvä maanpeiteperenna. Kiiltävät ainavihannat lehdet ovat kasvissa kauneinta. Pienet valkoiset kukat puhkeavat kesäkuussa. Varjoyrtti viihtyy happamassa maassa alppiruusujen ja hortensioiden alustoilla. Se leviää melko hitaasti, mutta ajan oloon muodostaa tiheitä kasvustoja.
Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) on komealehtinen varjon kuningas. 80–120 senttiä korkeat lehdet punnertavat maasta alkukesällä. Kotkansiipi kannattaa istuttaa paikkaan, jossa sen lehdet saavat kasvaa vapaasti. Paahde ja kuivuus pilaavat kasvin ulkonäön, mutta kasvi selviää monesta. Laji leviää rönsyillä.
Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia) on vanha suosittu perenna, joka viihtyy lähes paikassa kuin paikassa. Ainavihannat lehdet kasvavat 30–50 senttiä korkeiksi, ja liilanpunaiset kukat nousevat niiden välistä touko–kesäkuussa. Vaikka lajille mieleisin on puolivarjoisa kasvupaikka, se selviää myös auringossa tai varjossa. Laji leviää maanpinnalla suikertavien maavarsien avulla.
Suikeroalpi (Lysimachia nummularia) on maanmyötäisesti suikertava maanpeitekasvi, joka kukkii heinä–elokuussa keltaisin kukin. Kasvusto on hyvin matala, ja se kestää hyvin tallaustakin. Laji viihtyy auringosta varjoon, sitä käytetään myös ruukkuistutusten reunuskasvina. Rönsyt ovat pitkiä ja ne juurtuvat nivelistään, joten lisääminen on helppoa. Toisaalta liiallista leviämistäkin kannattaa varoa.
Varjoisan paikan perennat, jotka kukkivat
Varjolilja (Lilium martagon) on upea puolivarjoisten ja varjoisten perennapenkkien kohokohta, joka kukkii upeasti varjossakin. Kesä–heinäkuussa versojen päihin muodostuvat punavioletit tai valkoiset kukat. Varjolilja saattaa leviää kasvupaikallaan siemenistä, vaikka se istutetaankin puutarhaan useimmiten sipuleista. Yöperhoset, kiitäjät sekä metalli- ja kaapuyökköset tykkäävät vierailla kukissa.
Pikkutalvio (Vinca minor) on 10–15 senttiä korkea ainavihanta varpu, joka leviää voimakkaasti ja peittää pintoja tehokkaasti. Kannattaa miettiä, minne sen istuttaa, sillä heikommat perennat saattavat jäädä sen kuritukseen. 10–15 senttiä korkeasta kasvustosta puhkeaa touko-kesäkuussa sinisiä, violetteja tai valkoisia kukkia. Lajia on helppo lisätä rönsyistä.
Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) kukkii kesäkuulta alkaen eri sinisävyisin tai valkoisin kukin. Kasvupaikasta riippuen 40–80 senttiä korkeaksi kasvava laji viihtyy koko maassa varjoisissa paikoissa lehdoissa ja metsien reunamilla. Myös puutarhassa se kannattaa istuttaa paikoille, joissa sen voi antaa siementää. Leviämistä rajoittaa, kun leikkaa versot kukinnan jälkeen.
Kokeile myös heiniä ja luonnonkasveja
Hopeapiippo (Luzula nivea) on monenlaisissa kasvupaikoissa viihtyvä koristeheinä. Puolivarjo olisi sille mieleisin, mutta varjokin käy yllättävän hyvin. Lehdistö on peittävä, tummanvihreä tai hopeanhohtoinen. Valkoiset kukat nousevat kasvustosta alkukesällä, ja ne säilyvät pitkään. Hopeapiippo ei ole hanakka leviämään, joten se sopii hyvin perennapenkkiin.
Niittymesiangervo (Filipendula ulmaria) on luonnonkasvi, joka viihtyy tuoreilla, kosteilla niityillä, ojanpientareilla ja rannoilla. Se viihtyy hyvin sekä varjossa että puolivarjossa. 80–120 senttiä korkea kasvusto on näyttävä pihalammen rannalla. Luonnonkannan lisäksi myynnissä lajikkeet kellertävälehtinen ´Aurea´ ja kerrannaiskukkainen ´Plena´ sekä valkokirjavalehtinen ´Variegata’. Kannattaa varoa lajin liiallista leviämistä juurakosta ja siemenistä.
Lue myös Anna.fi:stä: Arvaatko Suomen myydyimmät kesäkukat? Yksi uusi tulokas hiipi pihoille suoraan sisustuslehdistä
Lähteet: Juhanoja, S., Orrainen, K., Räty, E., Särkkä, J. & Uimonen J. 2023. Viheralueiden suomalaiset perennat. Taimistoviljelijät ry.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Perennoja varjoon – 9 hyvää vaihtoehtoa paikkaan, jonne aurinko ei paista