Sisustus

Näistä 9 designtuotteesta povataan tulevaisuuden klassikoita – asiantuntija paljastaa, millainen design on hyvä sijoitus

Artekit ja Iittalat ovat ilmiselviä klassikoita, mutta mitkä ovat seuraavat ikoniset keräilykohteemme? Asiantuntijat kertovat, millainen design säilyttää arvonsa vielä vuosikymmentenkin päästä.

Designin hankkiminen on usein suuri rahallinen satsaus. Vastineena rahalle tulisi saada paitsi kaunista ja pitkäikäistä muotoilua, myös takeen hyvästä jälleenmyyntiarvosta. Mutta mistä tietää, millainen design myy hyvin myös tulevaisuudessa?

Sisustusstailisti Susanna Vento ja galleristi Juhani Lemmetti kertovat, mistä tulevan klassikon tunnistaa ja millaiseen designiin kannattaa nyt rahansa laittaa. Katso kuvista myös tuotteet, joista asiantuntijat povaavat tulevaisuuden klassikoita.

Näin tunnistat tulevaisuuden klassikon: muista nämä 4

1. Tunnista taidokas muotoilu

Hyvä muotoilu on designklassikon edellytys. Mutta miten tunnistaa helmet lukuisten tuotteiden joukosta? Galleristi Juhani Lemmetti määrittelee onnistuneen designin näin: Se on kiinni ajassa, mutta kestää katsetta vuosikymmentenkin jälkeen.

”Vaikka muoto olisikin ristiriitainen, siinä on oltava tietty tasapaino ja rytmi. Parhaimmillaan se on kuin visuaalista musiikkia. Onnistunut esimerkki muotoilun historiasta on Eero Saarisen Tulip-tuolit ja -pöydät”, Lemmetti sanoo.

Sisustusstailisti Susanna Vennon mielestä klassikkotuotetta kuvaa parhaiten ääripäät. Yleensä klassikon asemaan yltänyt tuote on joko niin minimalistinen, että siihen ei koskaan kyllästy, tai niin kummastuttava, että se muistuttaa abstraktia taideteosta. Väriltään luomus on usein joko hyvin neutraali ja vaalea tai rohkean räikeä.

”Se on joko tai. Harvemmin näkee keskiharmaata klassikkoa, koska se jää vähän laimeaksi”, Vento sanoo.

Kotimaisella Vaarniilla on omintakeinen tapa käyttää puuta. 005-tuoli, suunnittelija Max Lamb, Vaarnii, 3 500 e.
Kotimaisella Vaarniilla on omintakeinen tapa käyttää puuta. 005-tuoli, suunnittelija Max Lamb, Vaarnii, 3 500 e. © Jussi Puikkonen

Lue myös: Laatu, suosio ja kestävien materiaalien käyttö ratkaisevat, tuleeko esineestä klassikko vai ei

2. Seuraa suunnannäyttäjiä

Monesti klassikoiksi yltävät tuotteet, joissa yhdistyy jotain tuttua ja jotain uutta. Esimerkiksi kotimaisilla valmistajilla Vaarniilla tai Poiatilla on Venton mielestä raikkaat tavat lähestyä hyvin tuttua materiaalia, puuta.

Puu herättää monessa suomalaisessa lämpimiä muistoja – toisin kuin esimerkiksi metalliputki, joka on tyypillisempi italialaisessa muotoilussa.

”Meitä ihmisiä puhuttelee materiaalin tuoma turvallisuus ja tuttuus. Se ei riitä, että tuote on kivan näköinen. Tarvitaan myös tunnereaktio”, Vento sanoo.

Vanhan ja tutun materiaalin käyttäminen innovatiivisella tavalla on helpommin sanottu kuin tehty. Tuotteen täytyy olla myös käytännöllinen.

”Designklassikko ei voi olla mikään näyttelyesine, vaan sen täytyy olla käyttökelpoinen. Kömmähdyksiä sattuu, kun lähdetään yltiöpäisesti tekemään jotain, mitä ei ole koskaan ennen tehty”, Lemmetti sanoo.

Marsetin Ihana-valaisin, suunnittelija Joanna Laajisto, 1 422–2 344 e, Finnish Design Shop.
Marsetin Ihana-valaisin, suunnittelija Joanna Laajisto, 1 422–2 344 e, Finnish Design Shop. © Marset

3. Maksa maineesta

Design ei ole aina kallista. Monella suomalaisella on kotonaan Fiskarsin sakset ja Iittalan lasit. Mutta hyvän jälleenmyyntiarvon tuotteet ovat harvoin halvimmasta päästä.

”Muotoilulla pitää olla vähän hintaa, sillä se kertoo, että tuotetta arvostetaan”, Vento sanoo.

Mitä laajempi saatavuus tuotteella on, sitä huonompi sen jälleenmyyntiarvo pääsääntöisesti on. Siksi arvonsa pitäviksi designklassikoiksi eivät yleensä yllä tavarat, joita valmistetaan suuria määriä ja joilla on runsaasti jälleenmyyjiä. Kun esineestä tulee koko kansan tuote, sitä myydään jo pian kirpputorilla edullisempaan hintaan.

Jos haluaa ostaa arvonsa pitävää designia, kannattaa suosia arvostettuja valmistajia ja suunnittelijoita. Nimekkyyttä pidetään merkkinä varmasta laadusta. Esimerkiksi Marset on valaisintalona niin hyvämaineinen, että yrityksen maine on eduksi myös sen suunnittelijoille.

Lue myös: Testaa, kuinka hyvin tunnet suomalaiset designklassikot ja niiden tekijät!

Vino-peili, suunnittelija Iina Vuorivirta, 280–360 e, Lokal.
Vino-peili, suunnittelija Iina Vuorivirta, 280–360 e, Lokal. © Lokal Helsinki

4. Suosi laadukasta käsityötä

Viime vuosina on puhuttu käsityön arvostuksen noususta. Vento arvelee, että uniikit käsityönä tehdyt sisustustuotteet tulevat olemaan tulevaisuuden keräilykohteita.

”Klassikko voisi tulevaisuudessa tarkoittaa sellaista esinettä, jota robotti ei pysty tekemään. Uskon, että esimerkiksi käsityöläisiä, kuten puuseppä Antrei Hartikaisen kaltaisia tekijöitä, tullaan arvostamaan yhä enemmän.”

Lisäksi klassikolta tullaan vastedeskin vaatimaan laadukkuutta materiaalivalinnoissa. Pitkäaikaisena kumppanina esineen on vanhennuttava tyylikkäästi.

Usein sisustushankinta onkin ehtinyt saada ylleen lempeän patinan, ennen kuin se ansaitsee klassikon arvonimen.

”Jos tuotteella on ollut 5-10 vuoden ajan tasainen kysyntä, sitä voi kutsua klassikoksi. Vasta sitten nähdään, onko esine tullut jäädäkseen”, Lemmetti sanoo.

Lue myös Anna.fistä: Oletko sinä hoksannut? Pakkaussuunnittelija Outi listaa 5 pakkausta, joiden nerokkuus ei aukene jokaiselle ensisilmäyksellä

Alla olevissa tuotteissa on asiantuntijoiden mielestä klassikon ainesta. Klikkaa sinisiä palloja lisätietoja varten:

Juttu on julkaistu Dekossa 3/23.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Näistä 9 designtuotteesta povataan tulevaisuuden klassikoita – asiantuntija paljastaa, millainen design on hyvä sijoitus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.