Suomalainen Katri löysi unelmakodin Kööpenhaminasta: "Kyyneleet tulivat silmiini jo eteisessä, ja minut valtasi tunne, että tämä koti meidän on saatava"
Kun visualisti Katri Tolvanen muutti puolisonsa kanssa Kööpenhaminaan, yllätyksiltä ei vältytty. Kotiutuminen alkoi unelmien asunnon löytämisestä, mikä sekin vaati lähes salapoliisityötä.
”Olemme vitsailleet, että kaksi hyvin mukavuudenhaluista ihmistä hyppäsi elämänsä seikkailuun. Yllätimme itsemmekin, kun muutimme puolisoni työn perässä Kööpenhaminaan.
Olimme leikitelleet ajatuksella asua joskus ulkomailla, mutta se oli enemmänkin vitsailua. Kaikki kävi todella nopeasti. Meillä oli vain muutama päivä aikaa tehdä päätös, kun tarjous puolisoni työpaikan sisäisestä siirrosta tuli eteemme. Päätimme vastata myöntävästi, sillä toista vastaavaa tilaisuutta ei välttämättä tulisi vastaan.”
”Hirvitti, ettei ollut kotia Suomessa”
”Muutto tuli yllätyksenä myös läheisillemme – emme olleet puhuneet kenellekään, että mietimme tällaista vaihtoehtoa. Myimme Vantaalla sijainneen asuntomme, automme sekä kaikki huonekalut, joita emme ottaneet mukaan.
Varsinkin aluksi hirvitti, ettei meillä ollut enää kotia Suomessa. Asumme Kööpenhaminassa toistaiseksi, joten ihan lyhyestä pyrähdyksestä ei ole kyse.
Asuimme ensimmäiset kuukaudet väliaikaisessa asunnossa ja ihastuimme Frederiksbergin alueeseen. Olimme ajatelleet, että haluaisimme asua aivan ydinkeskustassa, mutta kun olimme asuneet täällä hetken, muutimme mielemme. Frederiksbergissä on puistoja ja kauniita vanhoja taloja, hyvät palvelut ja ihania ravintoloita.”
Ilmoituksessa vain kadun nimi ja kuva talosta
”Saimme ulkopuolista apua pysyvämmän kodin löytämiseksi. Jo se, että pääsimme näkemään erilaisia tanskalaisia koteja, oli upea kokemus. Niistä ei valitettavasti kuitenkaan mikään tuntunut omalta. Olen tunneihminen ja minulle on todella tärkeää, että koti tuntuu oikealta.
Yhtenä lauantaiaamupäivänä puolisoni näytti minulle kuvan eräältä asuntosivustolta. Kuvassa oli talon ulkoseinä ja ilmoituksessa kadun nimi ja asunnon koko, muttei mitään muita tietoja.
Päätimme lähteä katsomaan asuntoa, sillä katu oli yksi lempikaduistamme Frederiksbergin alueella. Tunnistimme talon kuvasta. Alaovi oli auki, mutta mitään kylttiä ei ollut ulkopuolella. Emme tienneet kerrosta, mutta lähdimme nousemaan rappusia kauniissa vanhassa porraskäytävässä. Ylimmän kerroksen asunnon ovi oli auki. Astuimme eteiseen ja näimme valoa tulvivat huoneet.
Asunto oli juuri sellainen, mistä olimme haaveilleet. Kyyneleet tulivat silmiini jo eteisessä, ja minut valtasi tunne, että tämä koti meidän on saatava. Kuiskasin puolisolleni, että laittaisi heti sähköpostia välitysfirmaan ja varaisi asunnon.”
Lue myös Anna.fissä: Petra leikkii sisustuksessa värikkäillä yksityiskohdilla: ”Seinän näkeminen antaa joka aamuun piristysruiskeen, oli ulkona kuinka harmaata tahansa”
Klassinen tanskalainen koti
”Asunto täytti kaikki toiveemme – kaksi makuuhuonetta, vastaremontoitu keittiö ja korkeat huoneet. Pidän siitä, että olohuone, ruokailutila ja makuuhuone ovat yhtä avaraa tilaa, kun pariovet pidetään auki. Ikkunoista näkyvä katunäkymä on kuin Pariisista, näemme myös Tivolin jokaviikkoiset ilotulitukset.
Eräs tanskalainen tuttavamme sanoi, että asunto on erittäin tyypillinen klassinen tanskalainen koti, ja olemme onnekkaita, kun satuimme löytämään sellaisen.
Sisustustyylini on pehmeän klassinen. Pidän ajattomuudesta ja selkeistä linjoista. Hankimme kalusteet sillä ajatuksella, että ne kestävät käytössä vuosia.
Meille oli tärkeää kuljettaa suurin osa kotimme irtaimistosta Suomesta Kööpenhaminaan. Vain muutama pienempi kaluste sekä valaisimet on hankittu täältä. Jännitin hieman, miten huonekalumme istuvat näin vanhaan taloon, mutta huoli oli onneksi turha.
Värit viehättävät minua ja ihailen värejä muiden kodeissa, mutta itse sytyn vaaleasta värimaailmasta. Tarvitsen tilaa ja rauhaa ympärilleni. Koen, että olen luova ihminen, ja ajatukset ja ideat kulkevat paremmin seesteisessä ympäristössä. Saatan kaupassa hairahtua harkitsemaan värikästä koristetyynyä, mutta tulen aina järkiini ja tajuan, ettei se sovi kotiimme.
Vielä Suomessa asuessamme innostuin vihreästä ja mietin pitkään, että olisi kiva, että kodissamme olisi joku vihreä elementti. Tänne muutettuamme löysin Gubin valikoimasta kauniin vihreän tuolin, jonka ostin empimättä. Se rikkoo sopivasti kotimme harmoniaa. Välillä mietin, onko se kuitenkin vähän liian värikäs. Onneksi sen voi verhoilla uudestaan.”
Kotikissoja Köpiksessä
”Vei vuoden kotiutua Kööpenhaminaan ja löytää arjen tavat toimia. Alun haasteiden jälkeen olemme viihtyneet todella hyvin.
Olen maalta kotoisin ja aina halunnut kokeilla, miltä tuntuisi asua suurkaupungissa. Täällä on elämää ja ihania ravintoloita, mutta samalla kaupunki on kotoisa. Olemme kotikissoja, emmekä raaski olla matkoilla viikkoa kauempaa. On aina mukavaa palata reissuista kotiin ja tuntuu ihanalta, että saan kutsua Kööpenhaminaa kodiksi.”
Lue myös: Seinänkokoinen Venus ja taidetta kaikkialla – taiteilija Veera Sorrin kodissa on hallittu kaaos
Juttu on julkaistu Dekossa 1/24.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Suomalainen Katri löysi unelmakodin Kööpenhaminasta: "Kyyneleet tulivat silmiini jo eteisessä, ja minut valtasi tunne, että tämä koti meidän on saatava"
Tässä syy miksi en lue suomalaisia sisustuslehtiä. Taas yksi valkoinen steriili koti lisää.