Sisustus Tilaajille

Seinänkokoinen Venus ja taidetta kaikkialla – taiteilija Veera Sorrin kodissa on hallittu kaaos

Taiteilija Veera Sorrin mielestä hänen sisustus­tyylinsä punainen lanka on yhtenäisyyden puuttuminen. Huomiosta kilpailevat niin taide kuin kiinnostavat, yhteen tuodut esineetkin.

Kun taiteilija Veera Sorri muutti uuteen kotiin, katutaso vaihtui kattojen korkeudelle. Mukana muutti myös seinänkokoinen Venuksen syntymä -teos. Teos ei mahtunut taloyhtiön hissiin ja portaikkoonkin vain palasina. Olohuoneen seinällä se näyttää jälleen ehjältä ja saa häpeilemättömän huomion osakseen.

Niin saa myös Sorrin tekemä taide: Veeran teoksia on esitelty Vogue-lehdessä ja häntä on kutsuttu myös ryhmänäyttelyihin Roomaan ja New Yorkiin.

Vaikka Sorri on aina tiennyt osaavansa piirtää, koki taiteilijuus täyskäännöksen pandemian tuoman ylimääräisen ajan myötä.

”Pohdin, että mitä ihmettä teen kaikella sillä ajalla. Ensin hidastin ja sitten hengittelin. Ja kun sain siitä tarpeekseni aloin vimmaisesti maalata.”

Galleriaseinän sinipinkki maalaus oikeassa yläkulmassa on Inkeri Rantalan “In my own lane (driving like a maniac)”. Kultaisissa kehyksissä keskellä on Hanna Variksen vedos “Lämpöisten tunteiden temppeli”. Peppu- ja hevonen-teokset ovat David Shrigleyn. Mustavalkonen teos on Riina Tanskasen “Pimppienkelitavas”. Kasvin takana on Veeran teos ”Orvokki”.
Galleriaseinän sinipinkki maalaus oikeassa yläkulmassa on Inkeri Rantalan “In my own lane (driving like a maniac)”. Kultaisissa kehyksissä keskellä on Hanna Variksen vedos “Lämpöisten tunteiden temppeli”. Peppu- ja hevonen-teokset ovat David Shrigleyn. Mustavalkonen teos on Riina Tanskasen “Pimppienkelitavas”. Kasvin takana on Veeran teos ”Orvokki”.

Lue myös: Idea Pinterestistä! Sisustusarkkitehdin kotona puusepän tekemä keittiö leikittelee väriblokeilla

”Pienen budjetin taidehankintoja”

Muutama vuosi myöhemmin Sorrilla oli jo oma työhuone, uskollinen fanikunta Instagramissa ja verkkokauppa, jossa hän myy taidettaan. Veera haluaa ihmisten ymmärtävän, ettei taide ole vain varakkaita varten.

”Myös pienen budjetin taidehankintoja voi tehdä keräilemällä printtejä tai lainaamalla taidetta.”

Veerakin on koonnut minibudjetilla näyttävän galleriaseinän olohuoneeseen.

Veera Sorrista oma koti tuntuu vielä neljän vuoden asumisenkin jälkeen lottovoitolta. Kotoa on työhuoneelle vain neljän minuutin kävelymatka.

”Asuin aiemmin katutasossa, jossa verhot piti aina olla ikkunoiden edessä. Nyt nautin valoisasta asunnostani ja siitä kun näkymiä ei tarvitse peittää. Isoista ikkunoista avautuu maisema kattojen yli aina merensopukkaan asti.”

Kodin tunnelmassa on Veeran mielestä jotain erityistä. Hän viihtyy kotona vapaa-ajallaan melkein liiankin hyvin.

”Ainoa miinus on se, että koti sijaitsee ylimmässä kerroksessa ja taloyhtiön hissi on vähän turhan usein epäkunnossa.”

Lue myös Anna.fissä: Värikäs sisustus – 2 parasta tapaa elävöittää vaalean haalea koti

”Ei ole punaista lankaa”

Kodin sisustus on muotoutunut pikkuhiljaa. Huonekalut ovat asunnossa yhä niillä paikoilla, mihin ne muutossa kannettiin.

”Sisustuksen punainen lanka on, ettei ole punaista lankaa! Suunnittelen tosi vähän mitään etukäteen ja teen ratkaisuja intuitiivisesti. Kauniit yksityiskohdat, taide ja huonekalut luovat yhdessä villin ja hiukan kaoottisen kokonaisuuden, jota oudolla tavalla rakastan.”

Sänkyä ja joitakin satunnaisia Ikeasta hankittuja asioita lukuun ottamatta kodin huonekalut ovat joko saatuja tai käytettyinä ostettuja. Olohuoneen mustan nahkasohvan Veera on saanut vanhemmiltaan.

”Perintösohva on yli 30 vuotta vanha. Se oli aikoinaan vanhempieni ensimmäinen yhteinen huonekalu. Sohva on jo kulahtanut ja se on epämukavakin ja aivan liian pieni löhöilyyn, mutta ajaa asiansa.”

Kartellin tuolin Veera sai teininä synttärilahjaksi isovanhemmiltaan. Ratsastaminen on ollut Veeran rakas harrastus lapsesta saakka. Hänellä on ollut myös oma hevonen. Ratsastusharrastus loppui kuitenkin yllättäen, kun Veeran hevonen sairastui ja se jouduttiin lopettamaan. ”En ole ratsastanut sen jälkeen kertaakaan. Avven satulalla on minulle tunnearvoa ja se on myös hauska sisustusselementti.”
Kartellin tuolin Veera sai teininä synttärilahjaksi isovanhemmiltaan. Ratsastaminen on ollut Veeran rakas harrastus lapsesta saakka. Hänellä on ollut myös oma hevonen. Ratsastusharrastus loppui kuitenkin yllättäen, kun Veeran hevonen sairastui ja se jouduttiin lopettamaan. ”En ole ratsastanut sen jälkeen kertaakaan. Avven satulalla on minulle tunnearvoa ja se on myös hauska sisustusselementti.”

”Galleriaseinä oli haave, joka toteutettiin lopulta spontaanisti”

Elämässä, taiteessa, kodissa ja pukeutumisessa tärkeää Veeralle on ”More is more” asenne.

”Eniten minua ilahduttaa kaoottinen olohuoneeni ja sen upea galleriaseinä. Haaveilin galleriaseinästä pitkään, kunnes spontaanisti yhtenä iltana teimme sen yhdessä ystäväni kanssa. Meillä oli silloin superhauskaa ja olemme niin ylpeitä aikaansaannoksestamme.”

Galleriaseinän lisäksi Veera on mieltynyt olohuoneensa suureen Venuksen syntymä -teokseen.

”Se löytyi aikoinaan Facebook-kirpputorilta. Pidän siitä, kun se on niin törkeä ja ikuinen katseenvangitsija, joka saa aina kaiken huomion osakseen.”

Veeralle värit ovat tärkeitä, erityisesti oranssi ja punainen. Hänen lapsuudenkodissaan punainen oli tehostevärinä ja sitä oli kaikkialla. Ehkä sen vuoksi myös Veeran kodissa on joitain punaisia asioita. Toisaalta koti on kokoelma toisiinsa sopimattomia asioita – hyvä niin!

Seuraavaksi Veera aikoo maalata makuuhuoneensa katon siniseksi. Idea sinisestä katosta syntyi ravintola Pleinin wc:ssä, jossa väriä oli käytetty.

Lue myös: Suuret ikäluokat säästivät jopa tyhjät maitotölkit, nykypolvia eivät kiinnosta edes Arabian maitokannun kaltaiset keräilyhitit – miksi suhteemme tavaraan on muuttunut?

”Vanhempani ovat olleet rohkeita sisustajia”

Jos asiat olisivat toisin, Veera voisi asua myös kotiseudullaan Turussa, jossa hänen vanhempansa asuvat.

”Turku inspiroi minua yhä. Äitini ja isäni asuvat edelleen lapsuudenkodissani. He ovat aika rohkeita sisustajia ja heillä on myös paljon taidetta, joka on aseteltu seinälle vähän hassutellen, ei niin vakavasti.”

Taiteilija Sorri on inspiroitunut myös isovanhempiensa kodista, joka oli sisustettu maksimaalisesti: tummilla väreillä, samettisilla yksityiskohdilla ja koriste-esineillä. Veeran mielestä elämässä on suotavaa vähän hullutella ja kokeilla kaikenlaista.

Juttu on julkaistu Dekossa 10/23.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Seinänkokoinen Venus ja taidetta kaikkialla – taiteilija Veera Sorrin kodissa on hallittu kaaos

Sinun täytyy kommentoidaksesi.