Sisustus

Matti ja Kaj vaihtoivat 30 neliön kesämökin 580 neliön kartanoon: ”Olihan tämä pieni upgreidaus”

Kun 30 neliön mökki kävi ahtaaksi korona-aikana, Matti Paananen ja Kaj Impola alkoivat etsiä tilavampaa vapaa-ajanasuntoa. Yllätykseksi itselleenkin he päätyivät asukkaiksi Hiivolan komeaan kartanoon.

Matti Paananen ja Kaj Impola ovat kovia puuhaamaan vapaa-aikanaan. Heillä oli viihtyisä, reilun 30 neliön kesämökki, joka kuitenkin korona-aikana alkoi tuntua ahtaalta. Pariskunta päätti etsiä itselleen tilavamman vapaa-ajan asunnon.

”Ei meillä ollut haaveissa mitään kartanoa. Ehkä joskus ajatuksen tasolla oli käynyt mielessä, että olisihan sellainen kiva, olemmehan molemmat kiinnostuneita historiasta ja antiikista”, Kaj sanoo.

Pariskunta etsi alkuperäisessä kunnossa olevaa kohdetta, mutta budjettiin sopivaa rakennusta ei tahtonut löytyä asuntoilmoituksista. Lopulta Kokemäenjoen rannassa sijaitseva, pohjoismaista klassismia edustava talovanhus houkutteli Matin ja Kajn näyttöön.

Rakennuksessa riitti alkuperäisiä elementtejä ja yksityiskohtia. Joelle antava erkkeriveranta ja sen näkymät olivat kuitenkin se jokin, mikä myi kartanon miehille.

Alkuperäistä kunnioittaen

”Olihan tämä pieni upgreidaus, tämän mökin hankinta verrattuna entiseen mökkiimme”, Kaj nauraa viitaten 580-neliöiseen kartanoon.

Nahkatehtailija Arthur Hellman rakennutti Hiivolan kartanon 1920-luvun lopussa. Hellmanin sukua asui siellä vuoteen 1989, jolloin päärakennus pihapiireineen erotettiin varsinaisesta Hiivolan tilasta ja sitä alettiin kutsua nimellä Rantahiivola.

Kun Matti ja Kaj saivat kartanon haltuunsa pääsiäisenä 2021, he alkoivat remontoida sitä ammattilaisten avulla.

”Haluamme ylläpitää 1920-luvun tyyliä ja korostaa rakennuksen kartanomeininkiä”, pariskunta kertoo.

”Oma tietotaitomme ei riitä isompiin puuhiin. Olemme maalanneet kirjaston seinät ja nurmikot hoidamme, mutta muuten annamme asiantuntijoiden tehdä. Läheltä Harjavallasta, Luvialta ja Kokemäeltä löytyi hyvät tekijät kaikkeen”, Matti kiteyttää.

Alusta lähtien talossa on ollut joku remontti käynnissä. Sen kautta uudet asukkaat ovat päässeet tutustumaan kyläläisiin. Heiltä on saanut myös tietoa eri ammattien osaajista.

”Haluamme ehdottomasti palkata paikallisia yrittäjiä eri asioiden hoitoon.”

Ensi alkuun tontti liitettiin kunnan viemäröintiin ja päärakennuksen katto remontoitiin. Asuinrakennukseen on tiilikaton lisäksi uusittu pellistä savupiiput, kattoikkunoiden reunukset ja kupoli päärakennuksen parvekkeen alle.

”Seuraava iso urakka oli maalämmön asennus. Täällä oli kolme eri lämmityssysteemiä ja niitä piti säätää useamman kerran päivässä.”

Ensimmäiset vuodet piha oli auki kaivettu, sillä talon ympärille vedettiin kilometrin verran putkia. Vasta viime kesänä miehet saivat istutettua uuden nurmikon ja alkoivat pikkuhiljaa laittaa pihaa.

Lue myös: Kalevi osti kartanon kysymättä vaimoltaan – kaupat tehtiin uimahallin porealtaassa: ”Ihan tähän en ollut varautunut”

Antiikkia ja taidetta

Sisällä on kunnostettu alusta loppuun kaksi huonetta. Yksi erikoisuuksista on punasävyisen makuuhuoneen kaareva pinkopahvikatto, jonka toteutuksesta vastasivat Kiiskin perinneremontointiin perehtyneet sisarukset Marianne ja Sari. He remontoivat myös alakerran yhden olohuoneen taidokkaasti perinteiseen asuun.

Sisustaminen on Kajlle ja Matille mieluista ja päätöksiä tehdään yhdessä sekä erikseen. Pariskunta on hankkinut huonekaluja huutokaupoista ja myös talon mukana tuli kiinnostavia, alkuperäisiä kalusteita. Kaj on perinyt paljon huonekaluja isovanhemmiltaan ja vanhemmiltaan.

Talossa on jugend-tyylisiä vaikutteita, joita miehet ovat halunneet ylläpitää. Portaikon näyttävän, epäsymmetrisen kaiteen pariksi asennettiin juuri uusi paperitapetti, joka muistuttaa paljon alkuperäistä tapettia.

Keltaiseen saliin on lisätty komeita jalkalistoja ja kattorosetteja jo edellisen omistajan aikana.

Lue myös: Jukka osti Pohjanmaan suurimman kartanon – talon korjaaminen maksoi 3000 euroa viikossa

Talo oli aikaansa edellä

Rakennuksen kiinnostava historia on alkanut avautua pikkuhiljaa uusille asukkaille.

Arthur Hellman pyysi arkkitehti Jalo Viljasta avuksi talon suunnitteluun. Miehet olivat keskenään kavereita ja Hellman oli Viljasen suunnitteleman Porin kauppahallin osakas.

Talo oli valmistuessaan erittäin moderni. Rakennuksen sanotaan olleen Suomen ensimmäinen yksityiskoti, jonne asennettiin vesikiertoinen keskuslämmitys. Alkuperäisissä piirustuksissa oli paikat kaakeliuuneille, mutta rakennusvaiheessa päädyttiin modernimpaan ratkaisuun. Taloon asennettiin myös siihen aikaan harvinaiset sisävessat ja kylpyhuoneet, joihin tuli kuuma vesi.

Remontoinnin ammattilaiset ovat kertoneet, että talo on hyvin tehty ja siksi helppo korjata.

Tilalla tehtiin kaikki ruoka Friitalan nahkatehtaan työntekijöille. Nykypäivänä ison leivinuunin kokoa hyödynnetään paistamalla hirmumäärä pitsoja. Arkisin keittiön vieressä oleva apukeittiö on käytössä lähinnä Matin ja Kajn kolmen kiinanharjakoiran ruokinnassa.

Koko piha oli hyödynnetty hyötypuutarhaksi. Talon yhteydessä oli myös lämmitetty kasvihuone, jossa kasvatettiin muun muassa tomaatteja.

Nahkatehtailijan aikaan taloihin ei noin vain menty kyläilemään. Konttoriin vei erillinen sivuovi, josta työläiset pääsivät hakemaan palkkojaan. Sen jälkeen siirryttiin viereisestä ovesta leivintupaan syömään seiniä vasten asetetuille kapeille penkeille.

Konttori on vieläkin olemassa. Sen tunnistaa alkuperäisestä kassakaapista. Sieltä löytyivät myös arkkitehdin alkuperäiset rakennuspiirrokset, joita uudet asukkaat ovat tutkineet mielellään.

Monilla kyläläisillä on jonkinlainen muisto talosta tai tilasta. Tilalla on ollut aikoinaan myös paljon harjoittelijoita, jotka ovat saattaneet piipahtaa pihaan kysymään, voisivatko tulla muistelemaan paikkaa.

Matti ja Kaj ovat aika ajoin avanneet kartanon ovet kyläläisille ja muille kiinnostuneille. Toissa vuonna he osallistuivat Koke­mäen alueen historiallisia rakennuksia esittelevään tapahtumaan ja odottivat pariasataa vierasta. Neljässä tunnissa kartanolle saapuikin 500 henkilöä.

”Hauskinta oli, kun esittelykierroksilla kuuli tarinoita talon vaiheista”, Matti ja Kaj muistelevat.

Eräs vieras kertoi, että hänen anoppinsa on vihitty verannalla. Toisella kierroksella oli puhetta yläkerran makuuhuoneen tapetoinnin ajankohdasta. Yksi vieras tokaisi, ettei se tapahtunut 1940-luvulla, vaan vuonna 1962. Mies oli itse ollut harjoittelijana maalauspuuhissa.

Loma-asunto muuttui kodiksi

Nykyisin pariskunta viettää Kokemäenjoen rannalla sijaitsevassa kartanossaan suurimman osan ajastaan.

”Halusimme ensin katsoa, miten tämä toimii meille. Vasta sen jälkeen uskalsimme myydä silloisen Helsingin-kotimme”, Kaj kertoo.

”Molemmille on ollut yllätys, miten helppoa maaseudulla ja isossa talossa asuminen on ollut. Sopeutumista helpottaa tietysti, että meillä on yhä pieni asunto Helsingissä ja pääsemme halutessamme käymään siellä”, Kaj jatkaa.

Kaj on juristi ja tekee oikeusfilosofian väitöskirjaa. Hän käy Helsingissä lähes viikoittain. Parturi–kampaamoyrittäjänä työskennellyt Matti on jäänyt jo eläkkeelle, eikä kaipaa Helsingin hälinään. Hän arvostaa suuresti maaseudun rauhaa.

Molemmista on mahtavaa, kun talossa on tilaa kokoontua ystävien kesken.

”Eihän kukaan hanki tämän kokoista taloa vain kahdelle hengelle ja muutamalle koiralle. Varsinkin jouluna meillä on aina runsaasti vieraita. Viime juhannuksena pihalla juoksenteli 11 koiraa. Ei varmaan kaikilla ole sama idea juhannuksen vietosta”, Kaj nauraa.

Puistomainen kartanopiha

Uudet asukkaat ovat raivanneet umpeen kasvanutta pihaa talon molemmin puolin. Pihassa on ollut toistaiseksi niin isoja kaivuutöitä, ettei sitä ole vielä kannattanut laittaa.

He löysivät kassakaapista arkkitehtipiirrosten lisäksi voipaperille jäljennetyn alkuperäisen puutarhasuunnitelman, jonka mukaan pihaan on nyt tehty kulkuväylät. Miehet hakevat kartanon ympärille puistomaista tunnelmaa ja talon etualaa kutsutaankin nimellä central square.

Nahkatehtailijan aikaiselle laajalle hyötypuutarhalle ei ole enää tarvetta, mutta hedelmäpuiden ja marjapensaiden sadosta on ollut paljon iloa. Kirsikkahilloa tehdään itse ja omenat viedään mehustamoon, jos on hyvä vuosi.

Pihapiirissä on myös muita rakennuksia. Päärakennuksen vieressä seisoo Pehtoorin talo, joka on kartanoakin vanhempi, 1900-luvun alusta. Siinä on toiminut myös antiikkimyymälä. Edellinen asukas oli maalannut rakennuksen ja sen katto on vastikään uusittu. Nyt siihen on tekeillä valeikkuna. Talossa on muutama huone ja kaksi keittiötä, joten sielläkin on kivasti tilaa vieraille.

Seuraavaksi suunnitelmissa on rakentaa pihalle autotalli kahdelle autolle.

Pihapiirin vanha navetta purettiin, sillä se oli liian huonossa kunnossa korjattavaksi.

”Tulevaisuudessa voisi olla kiva, jos meillä olisi kanoja ja lampaita. Mutta nyt riittää, kun talon remontti on siinä vaiheessa, että voimme keskittyä siitä nauttimiseen.”

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 4/2024.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Matti ja Kaj vaihtoivat 30 neliön kesämökin 580 neliön kartanoon: ”Olihan tämä pieni upgreidaus”

Sinun täytyy kommentoidaksesi.