ikivanha tammi

Istuta tänä vuonna yksityispuutarhaasi tai taloyhtiöpihaasi puu. Istutettavat puut juhlistavat Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Kun Suomi täytti 50 vuotta, ympäri maata istutettiin tuhansia kotikuusia, joista yksi oli vielä pieni taimi nähdessäni sen 1960-luvun lopulla tätini perheen maatilalla Suonenjoella. Kuusi oli komea ilmestys, kun kävin sitä katsomassa viime kesänä melkein viisikymmentä vuotta myöhemmin.

Puutarhaliitto kannustaa nyt suomalaisia istuttamaan puita pihoilleen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.  Samalla juhlan aiheena voivat olla  monet muut merkkitapahtumat, kuten syntymäpäivät, valmistujaisjuhlat tai sukutapaamiset.

Istutettu puu jää muistoksi tapahtumasta. Vuosien ja vuosikymmenten jälkeenkin puu tuo mieleen istutukseen liittyneet tapahtumat ja muistot. Puu antaa pihalle varjoa ja tarjoaa monille pikkueläimille elinympäristön.

Juhlavuoden puu voi olla mitä lajia tai lajiketta tahansa, ja sen istuttamisen juhlavuoden kunniaksi voi rekisteröidä tässä linkissä.

 

sammalta tammen rungolla

Vanha tammi Keravalla

Pihapuut olivat ennen vanhaan pitkäikäisiä vieraita, jotka säilyivät tontilla läpi vuosikymmenten. Nykyisin tontin uudet omistajat saattavat kaataa puut remontoidessaan pihaa mieleisekseen. Harventaa ehkä monesti pitääkin, mutta kyllä säälitti katsoa, kun lähistöllämme uusi asukas veti matalaksi vanhan omenapuutarhan.

Keravalaisen Peter Saarikankaan pihalla kasvaa yli satavuotias tammi. Vuonna 1904 Saarikankaan äidin isä ja hänen kolme veljeään kävivät Keravan ruotsalaista kansakoulua ja istuttivat sen pihalle kolme tammea. Yhden  tammentaimen he istuttivat kotipihalleen.

vanhan tammen terho

Vanhan tammen runko on metrin korkeudelta mitattuna noin kolme ja puoli metriä paksu. Terhoja syntyy edelleen runsaasti,  ja pikkutaimia löytyy ympäristöstä. Sukupuu, jonka esi-isät ovat istuttaneet, antaa sielun koko pihalle.

Kestäviä vaihtoehtoja

Puuvartisille kasvilajeille on määritelty menestymisvyöhykkeet, jonne lajia suositellaan. Vyöhykkeitä on kahdeksan, joista Ia ja b ovat eteläisimmät ja VIII pohjoisin. Lisää vaihtoehtoja www.suomalainentaimi.fi

  1. Tammi on arvokas puu, joka elää hyvin vanhaksi. Kasvu on hidasta, siksipä puu kannattaakin istuttaa nyt I–III(IV).
  2. Metsävaahtera on isokokoinen puulaji, mutta pienempiäkin vaahterasortteja on valittavissa. I–IV(V).
  3. Metsämänty saataa elää jopa satoja vuosia. Punarunkoiset korkeat männyt eivät varjosta pihaa. I–VIII.
  4. Metsäkuusi on usein lyhytikäisempi kuin mänty. 50-vuotisjuhlajvuonna istutettiin kotikuusia. I–VIII.
  5. Marjaomenapuu I–VI(VII) ja hedelmiä tuottavat omenapuut (kestävyys vaihtelee lajikkeittain) sopivat pienemmillekin pihoille.
  6. Kotipihlaja on hyvä vaihtoehto kaupunkipihalle I–VI(VII). Tarjolla runsaasti muitakin pihlajalajeja.

Paritalomme pihatien pihlajakujanteen päähän istutettiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi omenapuu. Sitä ei ole vielä rekisteröity, mutta toivottavasti puu viihtyy kasvupaikallaan.

Pitkää ikää puillemme, terveisin puutarhatoimittaja Paula

Rakastetaan puitamme