9 vinkkiä: näin tyrmäät kaamos- ja talviväsymyksen

Pimeä vuodenaika haukotuttaa, selvä se. Väsymys on kuitenkin oire, johon ei aina löydy selkeää syytä. Silloin kannattaa pysähtyä ja miettiä, miksi aina väsyttää.

1. Väsymys on oire

Jos ihmisen mieli on tyl­sistynyt tai käy ylikier­roksilla ja on stressaan­tunut, kroppa ilmoittaa tästä väsymyksenä. Sekin väsyttää, jos ener­giavarastot ovat nollassa ja verensokeri matalal­la. Jos olo on jatkuvasti, päivästä toiseen aivan vetämätön, on syytä miettiä, onko kyseessä mielen tai kehon väsy­mys vai jokin aivan muu.

2. Muista palautuminen

Joka päivälle pitäisi varata ai­kaa fyysiselle ja henkiselle pa­lautumiselle. Jatkuva suoritta­minen väsyttää nopeasti. Pal­jon liikkuvien on hyvä muistaa antaa keholle myös lepopäiviä, jotta lihakset saavat palautua.

Ajattelun keskeyttäminen on monille hankalampaa. Voit ko­keilla huolihetkeä, jolloin panet ajastimeen 10 minuuttia ja päh­käilet asiaa luvan kanssa. Kun kello hetken kuluttua soi, ryhdy tekemään jotain muuta.

3. Muista juoda, muista syödä

Muista juoda, sillä nestehukka oireilee väsymyksenä. Syö täysjyväleipäpala. Se pitää verensokerin tasaisena. Tai ota banaani, avokado, manteleita tai palanen tummaa suklaata. Ne sisältävät tyrosiinia, josta elimistö rakentaa aivoja piristävää dopamiinia.

Enintään muutama kupillinen kahvia tai teetä päivässä piristää. Liika kofeiini aiheuttaa vapinaa, sydämentykytyksiä ja levottomuutta.

4. Ikä selittää osan

Iän myötä elintoiminnot hidastuvat, eikä ihminen pysty tekemään asioita samalla intensiteetillä ja energialla kuin nuorempana. Väsymys tulee nopeammin.

Toisaalta vuodet vähentämät turhaa koheltamista, ja ihminen oppii tekemään asioita järkevämmin. Työ voi olla yhtä tuloksellista kuin nuorella, joka käyttää paljon energiaa asioiden opetteluun ja kokeiluun.

5. Ääripäät väsyttävät

Nämä kaikki aiheuttavat väsymystä: unenpuute, ravintoköyhä ruokavalio, ylensyönti, runsas alkoholin käyttö, nestehukka, kova fyysinen rasitus, liikkumattomuus, kova henkinen kuormitus, tylsistyminen, pimeys, vilustuminen, sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, aineenvaihdunnalliset sairaudet, tulehdukselliset sairaudet, hermostolliset sairaudet, maksa-, munuais- ja nivelsairaudet, masennus, monet lääkkeet kuten antihistamiinit, monet lääketieteelliset hoitotoimenpiteet kuten sädehoito ja leikkaukset.

6. Krooninen väsymys on sairaus

Krooninen väsymysoireyhtymä on sairaus, joka aiheuttaa voimakasta väsymystä ja voimattomuutta. Lamauttava väsymys koskee niin mieltä kuin ruumistakin. Palautuminen pienestäkin ponnistelusta kestää pitkään. Syytä tautiin ei tiedetä.

Tuore amerikkalaistutkimus on löytänyt verestä ruoansulatuksen tuotteena syntyviä molekyylejä, jotka todennäköisesti liittyvät oireyhtymään. Tulevaisuudessa tutkimus voi auttaa sairauden diagnosoinnissa.

7. Väsymys vanhentaa

Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimus vuodelta 2012 selvitti, että vakava työperäinen väsymys aiheuttaa muutoksia solutasolla. Muutokset olivat samanlaisia, joita tapahtuu, kun ihminen ikääntyy luonnollisesti.

On siis mahdollista, että uupuminen nopeuttaa elimistön vanhenemista. Sama mekanismi on jo aiemmin yhdistetty jatkuvasta ja kuormittavasta yksityiselämän stressistä seuraavaan väsymykseen.

8. Huojuttaako?

Helsingin yliopistolla on kehitetty anturia, jolla voidaan mitata väsymystä ihmisen tasapainon perusteella. Väsy­neellä henkilöllä on huonontunut kehon tasapainokontrol­li. Asentoaan ei pysty korjaamaan yhtä vikkelästi kuin vir­keänä.

Anturi mittaa seisovan ihmisen huojunnan määrän ja sen avulla voidaan kertoa tuntien tarkkuudella, kuinka kauan ihminen on ollut nukkumatta ja kuinka väsymys vai­kuttaa toimintakykyyn. 17 tunnin valvominen vastaa tilan­netta, jolloin veressä on 0,5 promillea alkoholia.

9. Milloin lääkäriin?

Tavallinen väsymys menee ohi, kun ihminen korjaa elintapojaan: liikkuu, syö ja nukkuu hyvin. Jos väsymys jatkuu perusterveellä ihmisellä viikkoja ilman syytä, kannattaa hakeutua lääkäriin. Tällöin voidaan poissulkea vä­symystä aiheuttavat sairaudet. Joskus väsymyksen syynä voi ol­la esimerkiksi helposti hoidetta­vissa oleva raudanpuute.

Juttuun on haastateltu kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäriä dosentti Arja Uusitaloa Työterveyslaitokselta. Muut lähteet: Helsingin yliopisto, Lääkärilehti, Science Daily, Tiede.fi.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 28/16.

Lue myös:

Miksi uni katkeaa keskellä yötä? Tunnista syy yöheräilyyn
Uuvahdatko lounaan jälkeen tai alkuillasta? Asiantuntija kertoo, mitä kannattaa tehdä
Vaikea herätä aamuisin? Asiantuntija selvittää syyt aamu-unisuuteen

Keskustelu

Kommentoi juttua: 9 vinkkiä: näin tyrmäät kaamos- ja talviväsymyksen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X