Luonnon terveysvaikutukset hämmästyttävät: Näin metsä hellii mieltä ja kehoa

Luonnon terveysvaikutukset ovat tutkitusti monet. Lisää keskittymiskykyä. Parempi tasapaino. Vähemmän stressiä. Kaikki tämä löytyy yhtä läheltä kuin lähin viheralue.

Moni suomalainen tietää, että lukuisat luonnon terveysvaikutukset ovat tutkitusti todistettuja. Tutkija Ann Ojala Luonnonvarakeskuksesta kertoo, mitä kaikkea hyvää metsähetki voi meille antaa.

1. Pysyykö luonnossa liikkuja muita terveempänä?

Luontoympäristö palauttaa tehokkaasti kuormituksesta. Se laskee elimistön stressivasteita eli sykettä ja verenpainetta sekä vähentää elimistön stressihormonitasoja.

Lisäksi se lisää elpymiskokemuksia ja energisyyttä. Elpymisen vastakohta eli riittämätön palautuminen heikentää puolustusjärjestelmäämme ja kasvattaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa.

Luonnossa on helppo saavuttaa päivittäinen askeltavoite, sillä siellä tulee liikuttua huomaamatta. Epätasainen maasto haastaa hyvällä tavalla tasapainon.

Kosketus luontoon muovaa mikrobistostamme entistä monipuolisemman, mikä voi suojata sairauksilta.

Lue myös: Laihdu kävelemällä – asiantuntija kertoo, kuinka onnistut

2. Paraneeko mieliala?

Luonnossa myönteiset tunteet lisääntyvät ja kielteiset vähenevät. Luonnon yksityiskohdat kiinnittävät huomiomme, ja ohjaavat tarkkaavaisuuden elpymiseen: mieli selkenee ja levottomuus vähenee.

Luonnossa elpyminen kohentaa mielialaa. Vähäinen palautuminen tuntuu väsymyksenä, ärtyneisyytenä ja tarpeena vetäytyä muiden seurasta.

Piipahdukset luonnossa heijastuvat työhön. Nykyihminen elää jatkuvassa ärsykkeiden tulvassa, mikä vaikeuttaa paneutumista kulloinkin käsillä olevaan asiaan. Hetki luonnossa parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavuutta. Luonnossa usein liikkuvat ihmiset kokevat enemmän työn imua.

Lue myös: Nämä 10 upeaa luontokohdetta haluat kokea! Retkeilyn asiantuntijat paljastavat Suomen salaiset helmet

3. Mitä pitää tehdä, että saa kaikki luonnon hyvät vaikutukset?

Luonnossa voisi etsiytyä mieluisaan paikkaan, mutta siellä ei tarvitse välttämättä tehdä mitään erityistä. Riittää, että on vain, tai käyskentelee rauhallisesti. Vihreys ja veden läheisyys on tarkoittanut ihmiselle kautta aikain ruokaa ja suojaa. Oletetaan, että elimistömme muistaa tämän ja alkaa laskea kierroksia.

Ihmiset palautuvat niin puistoissa kuin kaupunkimetsissä, tosin jälkimmäisissä hieman paremmin. Kaupunkimetsän elvyttävät vaikutukset ovat vahvempia ihmisillä, jotka eivät tunne kaupunkia omaksi ympäristökseen. Metsissäkin on eroja, sillä vanhat metsät elvyttävät parhaiten.

Lue myös Seura.fi: Kannattaako terveyden takia möyriä mullassa? Lue kolme väitettä ympäristön mikrobeista

4. Mihin luonnon hyvinvointivaikutukset perustuvat?

Luonnosta saadut elpymiskokemukset, meluttomuus, ilmansaasteiden vähyys ja lisääntyvä fyysinen aktiivisuus parantavat hyvinvointia. Elinympäristömme äänet vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiimme ja jaksamiseemme. Jatkuva häly kuormittaa aivoja, ärsyttää, väsyttää ja aiheuttaa stressiä.

Luonto saa meidät hiljentämään vauhtia. Metsässä juurakkoisilla ja mutkittelevilla poluilla ja liukkaalla kalliolla on pakko edetä rauhallisesti. Siellä kukaan ei vaadi mitään, eikä siellä liikkumiseen liity suorituspaineita – ellei itse halua. Liikkujalle luonto voi olla myös paikka, jossa pääsee testaamaan omia rajoja.

5. Kuinka kauan luonnossa pitää olla, että saa terveyshyödyt?

Lyhyetkin piipahdukset viherympäristöön tuottavat terveyshyötyjä. Hyvä olisi, että ne olisivat säännöllisiä. Viheralueen läheisyydessä asuvat ihmiset kokevat itsensä keskimääräistä terveemmiksi.

Tutkimusten mukaan parhaat vaikutukset tulevat, jos viettää luonnossa vähintään pari tuntia viikossa. Ajan voi koostaa lyhyistä piipahduksista tai pidemmistä viikonloppuretkistä.

Lue myös: Mitä kannattaa pakata mukaan päiväretkelle tai yön yli vaellukselle? Ota talteen näppärät pakkauslistat!

6. Tulevatko luonnon hyvät vaikutukset, jos metsässä pelottaa?

Luonnossa ei pysty rentoutumaan, ellei koe siellä oloaan turvalliseksi. Kaupunkiympäristöön tottuneelle ihmiselle metsä voi hiljaisuudessaan olla tuntematon ja pelottava paikka, sillä se laittaa helposti mielikuvituksen laukkaamaan.

Jos pelottaa, ei kannata suunnata umpimetsään, kaupunkimetsä tai alkuun puisto riittää. Tutussa ympäristössä ei tarvitse pelätä eksymistä. Tuttukin paikka näyttää ja tuntuu eri vuodenaikoina mukavan erilaiselta.

7. Miten tottumaton uskaltautuu metsään?

Opastetut, merkityt reitit ovat helppoja tapoja lähteä tutustumaan luontoon. Sopivia kohteita voi etsitä valtakunnallisilta Luontoon.fi -sivuilta.

Jos metsään meno arveluttaa, sinne kannattaa mennä tutun ihmisen kanssa tai valita kohde, jossa on varmasti muita ihmisiä. Aloittaa voi esimerkiksi kaupunkien läheisyydessä sijaitsevista kansallispuistoista.

Kännykkä tuo luonnossa liikkujalle turvaa, mutta se kannattaa pitää äänettömällä ja antaa myös muille luonnossa liikkujille rauha.

Ennen lähtöä on hyvä kertoa läheisille, minne on menossa ja kauanko aikoo viipyä.

Lue myös: Ninan, 47, elämänmuutos: Jätti uran ja muutti metsään – ei halunnut odottaa eläkeikään

8. Kuinka kaupunkilainen lisää luontoa arkeensa?

Kannattaa hyödyntää omien päivittäisten reittien varrelle osuvat viheralueet, ja tarvittaessa muuttaa reittiä hivenen – vaikka matka vähän pitenisikin. Työmatkapyöräilijä nauttii sekä luonnosta että entistä paremmasta kunnosta.

Jos mahdollista, työpäivän aikana tauoilla kannattaa piipahtaa pihalla tai puistoissa. Varttitunnin mittainen puistokävely elvyttää yhtä tehokkaasti kuin rentoutusharjoitus.

9. Miten luonto tuodaan sisätiloihin?

Sisätilan kasvit tai ikkunasta avautuva vihernäkymä saavat mielentilassa ja elimistössä aikaan vastaavia palautumista tukevia muutoksia kuin oleskelu luonnossa.

Kotia voi sisustaa luonnon materiaaleilla: kivillä, heinillä ja oksilla. Äänimaisemaa voi kuunnella netistä, esimerkiksi YouTubesta.

Lue myös: Jenni Haukio: ”Luonnossa saan ajatuksistani arkiset huolet”

10. Onko videoiden katselusta hyötyä?

Mitä kokonaisvaltaisempi luontokokemus on, sitä tehokkaammin se palauttaa. Luontokuvan ja -äänen keskellä vietetty tauko palauttaa ja rauhoittaa tehokkaammin kuin hiljaisuus. Ihmiset toipuvat stressistä nopeammin, jos he voivat katsella luontokuvaa tai maisemaa.

Sykevälivaihtelumittauksissa on selvinnyt, ettei hiljaisuus tai pelkkä luonnon äänien kuuntelu palauta yhtä hyvin kuin metsämaisemavideon katselu. Virtuaaliluontohuone on kokonaisvaltainen ja tehokas tapa edistää työpaikoilla palautumista.

+ Miten luonnossa voi kehittää tietoisuustaitoja?

Hetki luonnossa vastaa sellaisenaan mindfulness-harjoitusta. Se on täynnä elementtejä, joiden ääreen on luontaista pysähtyä. Tee helppo tietoisuusharjoitus luonnossa näin:

  • Valitse kohde ja keskity siihen yhdellä aistillasi. Jos valitsit puun ja näköaistin, anna katseesi kiertää puu alhaalta ylös, kokonaisuudesta yksityiskohtiin ja yksityiskohdista taustamaisemaan.
  • Harjoittele huomion pitämistä pelkässä aistimuksessa. Kun mielesi alkaa selittää, sanoittaa tai arvottaa aistimustasi, anna sanojen olla ja palauta mielesi lempeästi näköaistimukseesi.

Harjoitus on Sirpa Arvosen kirjasta Metsämieli — Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin.

Luonnonvarakeskuksen, Tampereen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat ovat selvittäneet luonnon hyvinvointivaikutuksia yhdessä japanilaisten kollegojensa kanssa.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 17/2020

Keskustelu

Kommentoi juttua: Luonnon terveysvaikutukset hämmästyttävät: Näin metsä hellii mieltä ja kehoa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X