Hyvinvointi

Kynttilöiden polttaminen voi olla riski terveydelle: ”Voisi verrata passiiviseen tupakoimiseen” – näin minimoit terveyshaitat

Kynttilöiden polttaminen vapauttaa hengitysilmaan haitallisia pienhiukkasia ja kaasumaisia yhdisteitä. Jos riskit minimoi ja valitsee mahdollisimman terveysturvallisia kynttilöitä, tunnelmavalaistuksesta ei tarvitse kokonaan luopua.

Itsenäisyyspäivänä ikkunoissa palaa kaksi sinivalkoista kruunukynttilää. Neljänä jouluaattoa edeltävänä sunnuntaina joissain kodeissa syttyvät adventtikynttilät merkiksi lähestyvästä Jeesuksen syntymäjuhlasta.

Kynttilöiden polttamisella on vakiintuneet perinteet suomalaisissa talvikauden juhlissa. Vielä 1960-luvulla joulukuusissakin paloivat elävät kynttilät.

Palava liekki tuo lämpöä, tunnelmaa ja valoa syksyn ja talven pimeneviin iltoihin. Aivan miten tahansa kynttilöitä ei kuitenkaan pidä polttaa, sillä sisätiloissa kynttilä voi olla jopa terveysriski.

Kun kynttilää polttaa, ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia pienhiukkasia, nokea ja PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Vastaavanlaisia orgaanisia yhdisteitä tuottavat esimerkiksi autoilu, metsäpalot, tulivuoren purkaukset, puun pienpoltto tai tupakointi.

”Erilaisten haitallisten hiukkasten ja yhdisteiden pitoisuudet voivat nousta hetkellisesti korkeiksi, koska päästöt vapautuvat suoraan hengitysilmaan”, sanoo Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen.

Säkkinen ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs kertovat, millaisia oireita kynttilän polttaminen voi aiheuttaa ja miten kynttilöiden polttamisen terveyshaitat voi minimoida.

Tällaisia oireita kynttilän polttaminen aiheuttaa

Tyypillisesti kynttilän polttaminen aiheuttaa nuhan, yskän ja limaisuuden kaltaisia ärsytysoireita. Se voi myös lisätä riskiä sairastua hengitystieinfektioihin. Suuri määrä kynttilöitä voi saada kenen tahansa nenän vuotamaan.

”Jotkut sanovat, että jos kynttilöitä polttaa oikein paljon asunnossa, siitä aiheutuvia haittoja voisi verrata passiiviseen tupakointiin”, Ijäs sanoo.

Kaikista alttiimpia kynttilänpolton terveyshaitoille ovat astmaa, keuhkoahtaumatautia tai muuta hengityselinsairautta sairastavat sekä sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat. Riskiryhmään kuuluvat myös infektiokierteistä kärsivät pikkulapset, joiden hengityselimet ja vastustuskyky eivät ole vielä täysin kehittyneet.

Näihin riskiryhmiin kuuluville runsas kynttilänpoltto voi aiheuttaa hengenahdistusta ja johtaa perussairauden pahenemiseen.

Päästöjen syy on epätäydellinen palaminen

Kynttilänpoltosta aiheutuvat päästöt johtuvat epätäydellisestä palamisesta. Yksi keino tunnistaa epätäydellinen palaminen on kääntää katse liekkiin.

”Jos kynttilän liekki lepattaa ja savuttaa kovasti, se on merkki siitä, että kynttilä palaa epätäydellisesti”, Säkkinen sanoo.

Tällöin ratkaisu ongelmaan voi olla kynttilän sydänlangan lyhentäminen. Myös umpinainen lyhty, jossa kynttilä ei saa tarpeeksi happea, voi johtaa epäpuhtaaseen palamiseen.

Sen sijaan kynttilän koolla ei ole merkittävää vaikutusta kynttilänpoltosta aiheutuviin päästöihin.

”Pienikin epäpuhtaasti palava kynttilä voi tuottaa paljon pienhiukkasia sisäilmaan. Iso kynttilä, joka ei savuta, voi palaa huomattavasti puhtaammin”, Ijäs kertoo.

palava kynttilä
Lepattava ja savuttava liekki kertoo epätäydellisestä palamisesta. © iStockphoto

Puutteellinen ilmanvaihto lisää terveyshaittojen riskiä

Nämäkään toimenpiteet eivät välttämättä auta, jos ilma ei vaihdu sisätiloissa kunnolla. Ilmanvaihtojärjestelmän tehtävä on poistaa likaista sisäilmaa ja tuoda raikasta, puhdasta ilmaa tilalle.

”Jos asunnossa on huono ilmanvaihto, kynttilän pienhiukkaspäästöt ovat ilmassa pidempään”, Säkkinen sanoo.

Oleskelutiloissa, kuten makuu- ja olohuoneessa, pitäisi olla raikasta ilmaa tuovat tulo- tai korvausilmaventtiilit. Kylpyhuoneesta, wc:stä ja keittiöstä taas pitäisi löytyä likaista ilmaa poistavat poistoilmaventtiilit.

Jos ilmanvaihto on heikkoa tai ilmanvaihtokanavat ovat likaiset, ilma ei välttämättä kierrä kunnolla. Ilmanvaihdon toimivuuden voi tarkistaa käyttämällä apuna talouspaperia.

”Jos talouspaperi pysyy venttiilissä, se kertoo siitä, että poistoilmaventtiilissä on ainakin jonkinlainen imu”, Säkkinen sanoo.

Pienemmissä asunnoissa ilmanvaihtoa voi olla hyvä tehostaa tuulettamalla – etenkin, jos asunnossa on painovoimainen ilmanvaihto. Tällaisen ilmanvaihtojärjestelmän toiminta perustuu ulko- ja sisäilman lämpötilojen sekä tuulen aiheuttamaan paine-eroon. Koska painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä on riippuvainen säästä, ilman vaihtuvuus ei ole yhtä tasaista kuin koneellisessa ilmanvaihdossa.

”Tuulettaminen vähentää pitoisuuksia – olettaen totta kai, että ulkoilma on puhtaampaa. Hetkelliset, kynttilänpoltosta aiheutuvat päästöt ovat useimmiten kyllä korkeampia kuin ulkoa kulkeutuvat päästöt”, Säkkinen sanoo.

Perusteellisempi tuuletus on parempi tehdä vasta kynttilöiden sammuttamisen jälkeen. Liekkiin osuva ilmavirta voi nimittäin lisätä päästöjä aiheuttavaa liekin lepatusta ja savutusta.

Myös kynttilöiden hajusteet voivat aiheuttaa oireita

Epäpuhtaasta palamisesta johtuvien päästöjen lisäksi ärsytysoireita voivat aiheuttaa kynttilöiden sisältämät hajusteet.

”Noin 10–40 prosenttia suomalaisista on herkistyneitä tuoksuille. Oireita voivat olla nuha ja hengenahdistus, yskä ja kurkunkarheus ja ehkä silmän ärsytys. Joillekin tuoksut aiheuttavat pahoinvointia ja päänsärkyä”, Säkkinen sanoo.

Kodeissa kannattaa suosia steariinikynttilöitä, joista löytyy Joutsenmerkki, fossiilisista polttoaineista valmistettujen parafiinikynttilöiden sijaan, asiantuntijat kertovat. Joutsenmerkki on paras keino varmistua, etteivät kynttilät sisällä hajusteita tai muita terveydelle haitallisia kemikaaleja.

Joutsenmerkityt kynttilät eivät saa aiheuttaa liikaa nokipäästöjä, sisältää hajusteita, karsinogeenejä tai muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita.

Mehiläis- ja soijavahasta valmistettuja kynttilöitä markkinoidaan usein terveydelle ja ympäristölle parempina vaihtoehtoina. Asiantuntijat eivät kuitenkaan ota kantaa siihen, kuinka turvallisia poltettavia mehiläis- tai soijavahakynttilät ovat, sillä tutkimustietoa aiheesta ei juurikaan ole.

”Lähtökohtaisesti luottaisin materiaaleihin, jotka ovat tutkitusti läpäisseet vaatimukset”, Ijäs sanoo.

Polta kynttilöitä harvemmin ja vähemmän kerrallaan

Merkitystä on myös kynttilöiden määrällä ja sillä, miten suuressa tilassa kynttilöitä poltetaan. 20 neliön yksiössä ei kannata polttaa yhtä paljon kynttilöitä kerralla kuin 200-neliöisessä omakotitalossa.

”Kynttilöiden poltossa kannattaa käyttää harkintaa. Jos pienessä tilassa on iso määrä kynttilöitä, päästöjä tulee aika paljon hengiteltyä. Sillä, että polttaa kynttilöitä vähemmän ja harvemmin, voi vähentää oma altistusta päästöille”, Säkkinen sanoo.

Parhaiten kynttilän polttamisen terveyshaitoilta voi suojautua polttamalla kynttilöitä vain ulkona tai parvekkeelle lyhdyssä ja suosimalla sisätiloissa ensisijaisesti led-kynttilöitä.

Jos ilmanvaihto kuitenkin toimii ja kynttilöiden materiaalit ovat terveysturvallisia, voi yhtä tai kahta kynttilää kerrallaan polttaa pimeän tullen muutaman kerran viikossa, Ijäs arvioi.

”Jos kotia ei täytä kynttilämerellä joka päivä, vaan niitä polttaa silloin tällöin ja hallitusti, en usko, että kynttilät aiheuttavat perusterveelle ihmiselle suuria ongelmia”, Ijäs sanoo.

Lue myös Seura.fi: Pitäisikö kynttilöiden polttamista vähentää sairastumisen pelossa? Lue asiantuntijan vastaus

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kynttilöiden polttaminen voi olla riski terveydelle: ”Voisi verrata passiiviseen tupakoimiseen” – näin minimoit terveyshaitat

Sinun täytyy kommentoidaksesi.