Hyvinvointi

Onko sinulla traumaattinen kokemus? Lue, miten voit käsitellä sitä kehosi avulla

Traumaattinen kokemus jättää jälkensä mielen lisäksi kehoon. Yksi tapa hoitaa traumaa on käsitellä tunteitaan kehollisesti.

Tanssisalissa on tungosta ja nainen pyyhkii hikeä otsaltaan. Yhtäkkiä joku syöksyy hänen ohitseen ja kouraisee syvältä jalkovälistä. Nainen lamaantuu: mitä tapahtuu? Seuraa suuttumus ja vapina.

Vielä tänäkin päivänä nainen säpsähtää, jos mieshenkilö ohittaa hänet liian läheltä tai rivakasti. Hänelle jäi tilanteesta trauma.

Traumaattiset tapahtumat jättävät jälkensä kokijan mieleen ja kehoon. Ne vaikuttavat tunteisiin ja kykyyn iloita ja solmia läheisiä suhteita toisiin ihmisiin.

Traumaattinen kokemus muuttaa sitä tapaa, millä ihminen tulkitsee maailmaa. Ihmisen hermosto muuttuu, energiaa menee sisäisen kaaoksen hallintaan ja elämästä häviää spontaanius, kertoo tunnettu trauma-asiantuntija psykiatri Bessel van der Kolk uudessa kirjassaan Jäljet kehossa (Viisas elämä).

Traumatisoitunut saattaa reagoida hyvin vähäisiinkin ärsykkeisiin tavalla kuin joku olisi käymässä kimppuun. Traumatisoitunut säpsähtää, raivostuu herkästi ja muuttuu turraksi.

”Niin kauan kuin traumaa ei ole käsitelty, stressihormonit kiertävät kehossa ja ihminen reagoi emotionaalisesti yhä uudelleen”, van der Kolk kirjoittaa.

Paranemiseen ei ole oikotietä

Psykiatri selvittää kirjassaan hyvin perusteellisesti, miten traumaperäinen stressi muovaa aivoja ja millä  menetelmillä toimintahäiriöitä voi yrittää korjata.

Tiivistetysti paraneminen alkaa kolmen väylän kautta, ja useimmat van der Kolkin omista potilaista ovat hyötyneet menetelmien yhdistämisestä.

1. Tärkeää olisi pystyä puhumaan tunteistaan ja ilmaisemaan ajatuksiaan, saada yhteys toisiin ihmisiin. Tähän liittyy pyrkimys ymmärtää omaa sisäistä maailmaa. Terapeutti voi auttaa traumatisoitunutta ihmistä havainnoimaan tunteitaan ja tuntemuksiaan tietoisesti sekä auttaa häntä käsittämään mistä ne johtuvat. Parantumisen ensimmäinen vaihe on ”sisäisten tapahtuminen aistiminen, nimeäminen ja tunnistaminen”.
2. Joskus tarvitaan sopivia lääkkeitä, esimerkiksi jos potilaalla on hyödyttömiä hälytysreaktioita.
3. Keholliset kokemukset toimivat vastakohtina trauman aiheuttamalle avuttomuudelle, vihalle ja jähmettymiselle.

Joogaa, hierontaa, hengitysharjoituksia

Ihminen on monimutkainen kokonaisuus, ja trauma jättää jälkensä syvälle kehoon. Van der Kolk huomasi, että monet hänen potilaistaan eivät tunteneet kaikkia kehonsa alueita. Jos silmät olivat kiinni, heidän oli vaikea hahmottaa, minkä esineen lääkäri laittoi heidän käteensä. Van der Kolk mietti, miten he oppisivat sulattamaan tavalliset aistimukset osaksi itseään. Hän huomasi, että hierontaterapiasta voi olla apua.

Hyvä laji traumatisoituneelle on jooga. Tutkimuksissa on selvinnyt, että kroonisesta traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivän henkilön syke on usein hidas. Hengitys on nopeaa ja pinnallista. Van der Kolk näkeekin, että hengityksen muuttaminen voi lievittää vihaan, masennukseen ja ahdistukseen liittyviä vaikeuksia.

Kehoterapia auttaa käsittelemään aistimuksia

Vilun väristyksiä, käsien vapinaa, raastavaa kutinaa? Kun ihminen muistaa tunnepitoisen tapahtuman, hän kokee samanlaisia kehonsisäisiä tuntemuksia kuin alkuperäisen tilanteen aikanakin. Van der Kolk suosittelee somaattisia eli kehollisia terapioita. Ne

• pyrkivät nostamaan esiin aistimuksiin liittyvää tietoa, jonka trauma on jättänyt. Millaisia aistimuksia traumaan liittyy?
• auttavat potilaita ystävystymään sisäisen kokemuksensa vapauttaman energian kanssa sen sijaan, että se tukahdutetaan
• kannustavat potilasta tekemään ne itsesuojeluun tähtäävät fyysiset teot, joihin ei aikanaan kyennyt, kun esimerkiksi kauhu sai hänet juuttumaan paikalleen. Potilas voi esimerkiksi kertoa alkoholisoitunutta äitiä esittävälle nukelle, miten hirveältä hänestä tuntui kun ei voinut pitää äidistään huolta. ”Kokemusteni perusteella menneisyyden eläminen ruumiillisesti nykyhetkessä ja sen muuttaminen turvallisessa ja kannustavassa tilassa voi auttaa luomaan uusia muistoja.” Nämä uudet muistorakennelmat eivät psykiatrin mukaan pyyhi ikäviä muistoja pois, vaan auttavat löytämään tuoreita vaihtoehtoja: muistoja perustarpeiden, rakkauden ja suojelun tarpeen tyydytyksestä.

 Apua draamasta?

Traumaa voi hoitaa myös teatterin avulla. Aihetta on tosin tutkittu vähän. Van der Kolk kertoo, että terapiaryhmien tavoitteena on auttaa osallistujia kohtaamaan elämän tuskallinen todellisuus ja muuttamaan sitä vertauskuvallisesti yhdessä tekemisen kautta.

Näyttellessään potilas tuntee syvästi ja välittää tunteen eteenpäin yleisölle. Hän tulee nähdyksi.

”Viha, rakkaus, petos ja uskollisuus, aggressiivisuus ja antautuminen ovat sekä draaman että trauman sisältöjä.”

Lähde: Bessel van der Kolk: Jäljet kehossa, trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla (Viisas elämä 2017). Suomennos: Teija Hartikainen.